Hämeenlinna
Hämeenlinna on Suomen kaupunki ja Kanta-Hämeen maakuntakeskus Vanajaveden rannalla.
Government administration · Finland · 0 followers
Overview
Hämeenlinna on Suomen kaupunki ja Kanta-Hämeen maakuntakeskus Vanajaveden rannalla. Hämeenlinnan kaupungissa asuu noin 69 000 ja laajemmin Hämeenlinnan seudulla asuu noin 94 000 henkilöä. Asukasluvultaan kaupunki on Suomen 15:nneksi suurin. Vuonna 1639 perustettu Hämeenlinna on Suomen vanhin sisämaakaupunki.
Interested in working with us in the future?
Follow to see new jobs and posts in your feed.
No news yet.
About
Hämeenlinna on Suomen kaupunki ja Kanta-Hämeen maakuntakeskus Vanajaveden rannalla. Hämeenlinnan kaupungissa asuu noin 69 000 ja laajemmin Hämeenlinnan seudulla asuu noin 94 000 henkilöä. Asukasluvultaan kaupunki on Suomen 15:nneksi suurin. Vuonna 1639 perustettu Hämeenlinna on Suomen vanhin sisämaakaupunki.
Kaynak: Wikipedia · CC BY-SA 4.0
Historia

Hämeenlinnan kaupunki on kehittynyt esihistorialliselle asutusalueelle Vanajaveden äärelle. Keskustan tuntumassa olevassa Varikonniemessä sijaitsee merkittävä mutta kiistelty arkeologinen kohde, rautakautinen ja varhaiskeskiaikainen asuinpaikka, joka joidenkin tulkintojen mukaan oli Vanain kaupunki. Kaupungin tuntumassa on useita mäkilinnoja, joista tunnetuimpia ovat Aulanko (ruots. Karlberg) ja Hakoisten linnavuori.
Hämeen linnaa ryhdyttiin rakentamaan Birger jaarlin Hämeeseen tekemän ristiretken jälkeen 1200-luvulla tai 1300-luvun alussa nykyiseen Linnanniemeen, ja pian linnan pohjoispuolelle alkoi syntyä asutusta. Hämeenlinna toimi merkittävänä sotilastukikohtana Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan aikana.
Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf ja kuningatar Brandenburgin Maria Eleonoora suorittivat virallisen vierailun Hämeen linnaan vuonna 1626.
Tämä vaatimaton asutuskeskus sai kaupunkioikeudet Suomen kenraalikuvernööri, kreivi Pietari Brahelta tammikuussa 1639 ensimmäisenä suomalaisena sisämaakaupunkina. Esihistorialliselta ajalta periytyvä Hämeen härkätie Turusta päättyi kaupunkiin, ja Ylinen Viipurintie kulki Hämeenlinnan kautta Viipuriin. Kaupunki oli Hämeen linnaläänin keskus.
Hämeenlinnan seurakunta erotettiin Vanajan seurakunnasta kaupungin perustamisen jälkeen vuonna 1639. Kaupungin ensimmäinen kirkko valmistui todennäköisesti v. 1666 linnan pohjoispuolelle vanhankaupungin alueelle. Uusi ristikirkko valmistui v. 1739 vanhan lähistölle ja säilyi käytössä kaupungin siirron jälkeenkin nykyisen pääkirkon valmistumiseen asti.
Ruotsi kuningas Kustaa III päätti vuonna 1777 siirrättää kaupungin kilometrin verran etelään nykyiselle paikalleen Niementaustan mäelle Saaristen latokartanon maille. Ensimmäisen asemakaavan laati Axel Magnus von Arbin, ja siirto tapahtui seuraavasta vuodesta alkaen. Vanhankaupungin alueella on nykyään Linnan kasarmeina tunnettu entinen varuskunta-alue. Kustaa III rakennutti myös Hämeenlinnan pääkirkon, joka tehtiin pyöreäksi esikuvanaan Rooman Pantheon. Kirkon alkuperäinen ulkoasu muuttui kuitenkin 1800-luvulla ratkaisevasti, kun rakennukseen lisättiin kellotorni ja se laajennettiin ristikirkoksi.
Maantiede

Luonto
Hämeenlinnan kaupungin alueella on kokonaan tai osittain kaikkiaan 339 järveä. Pinta-alaltaan suurimmat niistä ovat Vanajavesi, Kukkia ja Kuohijärvi.
Hämeenlinnan keskustaajama sijaitsee Etelä-Hämeessä, kansallismaisemaksikin luokitellussa Vanajaveden laaksossa, jonka halkaisee pohjois-eteläsuuntainen, eteläosaltaan jokimaisen kapea Vanajavesi. Muita merkittäviä hämeenlinnalaisia järviä ovat Katumajärvi ja Alajärvi. Kaupunkialueen halki kulkee luode-kaakkosuuntainen harjujono, jonka osia ovat muiden muassa Ahvenistonharju ja Hattelmalanharju. Maasto on muiltakin osin kumpuilevaa; Hämeenlinnan keskusta ja esimerkiksi Myllymäen ja Hätilän kaupunginosat sijaitsevat suurehkojen mäkien huipulla. Kaupungissa on muutamia esihistoriallisella ajalla linnavuorina käytettyjä vuoria, joista merkittävimpiä ovat Aulangonvuori ja Mantereen linnavuori.
Hämeenlinnan maiseman pääpiirteitä ovat Hämeen järviylänkö, Vanajaveden laakso ja Kanta-Hämeen lehtokeskus. Monin paikoin maisemia leimaa vauras hämäläinen maatalouskulttuuri.
Luonnonsuojelualueet
Kaupungissa on useita luonnonsuojelualueita, joista suurimmat sijaitsevat Aulangon ja Ahveniston suosituilla virkistysalueilla kaupungin laitamilla. Lisäksi Hämeenlinnassa on Suomen ensimmäinen, vuonna 2001 perustettu kansallinen kaupunkipuisto, joka ulottuu Koilliskulman puutaloalueilta ja Hämeen linnalta Vanajaveden rantoja seuraillen Aulangolle. Vuonna 2009 Hämeenlinnaan liitetyssä entisessä Lammin kunnassa sijaitsee verrattain tunnettu Evon retkeilyalue.
Hämeenlinnan kaupungin alueella on 31 Natura 2000 -aluetta:
Kaupunkirakenne
Hämeenlinnan keskusta sijaitsee Saaristen mäellä Vanajaveden rannalla, ja rajoittuu länsipuoleltaan valtatiehen 3. Keskustan katuverkko perustuu Carl Ludvig Engelin kaupungin palon jälkeen vuonna 1832 laatimaan ruutukaavaan, jonka keskuksena toimii Kauppatori. Kauppatorin laidalla sijaitsevat muun muassa raatihuone, Hämeenlinnan kirkko ja Hämeen lääninhallituksen talo. Ydinkeskusta on jaettu neljään kaupunginosaan, jotka ovat järjestyksessä Linnanniemi, Koilliskulma, Hämeensaari sekä Saaristenmäki. Osittain kävelykaduksi muutettu Raatihuoneenkatu on keskustan merkittävin liikekatu.
Aluerakenne
Aluejako
Hämeenlinnassa on 41 kaupunginosaa ja viisi kaupunginosakeskusta eli pitäjää. Kaupunginosakeskukset ovat Hämeenlinnaan 2009 liitettyjä entisiä kuntia.
Hauhon kirkonkylä sijaitsee noin 35 kilometrin päässä Hämeenlinnan keskustasta pohjoiseen.
Tuuloksen kirkonkylä sijaitsee noin 25 kilometrin päässä Hämeenlinnan keskustasta koilliseen.
Lammin kirkonkylä sijaitsee noin 35 kilometrin päässä Hämeenlinnan keskustasta itäkoilliseen.
Rengon kirkonkylä sijaitsee noin 15 kilometrin päässä Hämeenlinnan keskustasta lounaaseen.
Kalvolan keskustaajama Iittala sijaitsee noin 20 kilometrin päässä Hämeenlinnan keskustasta luoteeseen.
Kylät
Seuraavassa on lueteltu kylät Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen alueilla.
Hauho: Aikkola, Ajoranta, Alvettula, Apoo, Eteläinen, Hahkiala, Hakkala, Hankala, Hauhontausta, Heinäkangas, Hyvikkälä, Hyömäki, Ilmoila, Joki (Jokioinen), Juntula, Kalaila, Keso, Kirkonkylä, Kokkala, Kokkila, Kukkola, Kyttälä, Lautsia, Lehdesmäki, Lehtelä, Matkantaka, Miehoila, Mustila, Okerla, Pappila, Porras, Porsoo, Rukkoila, Saha, Sappee, Sotjala, Torvoila, Tuittula, Tuulimylly, Uusikylä, Vihavuosi, Villantila, Vitsiälä, Vuolijoki
Kalvola: Ahlajärvi, Heinu, Hietajärvi, Hitumaa, Iittala, Kanajärvi, Kankaanpää, Kautio, Kirkonkylä, Kotkajärvi, Kutila, Kutinen, Kuurila, Könnölä, Lintumaa, Niemi, Ohtinen, Ojajärvi, Orjanhirsi, Paakkonen, Sauvala, Saviniemi, Sittala, Sääksniemi, Taljala, Turkinmäki, Unonen, Rimmilä, Pirttikoski
Lammi: Arrankorpi, Evo, Hauhiala, Iso-Evo, Jahkola, Kataloinen, Kostila, Kuurikka, Kättärlä, Lampelto, Lieso, Montola, Mulkoila, Neroskulma, Niipala, Oinen, Onnenvuori, Paakkola, Pakkasela, Palonen, Parikkala, Perinkää, Pienistö, Porraskoski, Rantonen, Riikonen, Ronni, Sankola, Syrjäntausta, Takaperä, Tanttila, Tommala, Vilkkilä, Vähä-Evo, Ylänne, Ylännäinen
Renko: Ahoinen, Asemi, Kaloinen, Kuittila, Lietsa, Muurila, Nevilä, Oinaala, Uusikylä, Vaimare, Vehmainen, Nummenkylä
Väestö
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys vuodesta 1751 lähtien. Kunkin vuoden väestötiedot vastaavat tuolloista kuntajakoa, joten vuosien 1948, 1967 ja 2009 kuntaliitokset näkyvät kuvaajassa hyppäyksinä.
Hämeenlinnan sijainti on lähellä Suomen väestöllistä keskipistettä eli Weberin pistettä, eli pääosa maan väestöstä asuu keskimääräisesti katsottuna lyhyimmän matkan päässä Hämeenlinnasta. Piste siirtyi Hämeenlinnan alueelle vuonna 2009 Hauhon liittyessä Hämeenlinnaan. Väestöennusteiden mukaan Weberin pisteen liike kohti etelää jatkuu entisellä nopeudella vuosien 2040–2050 tienoille saakka. Tämä merkitsee sitä, että piste siirtyisi Hämeenlinnasta Janakkalan puolelle aikavälillä 2040–2045.
Hallinto ja politiikka
Hämeenlinnan kaupunginjohtaja vuodesta 2021 on aiemmin mm. kansanedustajana toiminut Olli-Poika Parviainen. Kaupunginvaltuustossa on 51 paikkaa, joista 18 on SDP:n ja 15 kokoomuksen hallussa kaudella 2025–2029. Kaupunginhallituksessa on 11 varsinaista jäsentä.
Hämeenlinna tunnetaan hallintokaupunkina. Kaupunki on ollut 1800-luvulta saakka ensin Hämeen läänin pääkaupunkina ja vuosina 1997–2009 olemassa olleen Etelä-Suomen läänin pääkaupunkina. Vuodesta 2010 eteenpäin Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätoimipaikka on sijainnut Hämeenlinnassa.. Hämeenlinnan oikeustalossa toimivat Kanta-Hämeen käräjäoikeus ja Hämeenlinnan hallinto-oikeus.
Ystävyyskaupungit
Hämeenlinnalla on 12 ystävyyskaupunkia. Ystävyyskaupunkitoiminta alkoi 1940-luvulla.
Tver, Venäjä vuodesta 1954 (yhteistyö jäädytetty 2022)
Talous ja elinkeinot
Hämeenlinnalla on monipuolinen elinkeinorakenne.Tilastokeskuksen tilaston mukaan Hämeenlinnassa oli noin 5 000 yritystä vuonna 2021. Yritysten liikevaihto oli 4,7 miljardia euroa. Suurimmat toimialat olivat teollisuus, tukku- ja vähittäiskauppa, rakentaminen, sosiaali- ja terveyspalvelut ja kuljetus- ja varastointi. Työllistävimmät toimialat olivat teollisuus, tukku- ja vähittäiskauppa, sosiaali- ja terveuspalvelut, rakentaminen ja hallinto- ja tukipalvelut. Yritykset tuottivat 120 miljoonaa euroa yhteisöveroa.
Hämeenlinnan talouden rakenne on lähellä koko maan keskiarvoja. Vuonna 2015 kaupungissa oli 28 270 työpaikkaa. Niistä 75 % oli palvelualoilla, 3 % alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa) ja 21 % jalostuksessa. Työttömien osuus oli 13,6 %.
Suurimmat yritykset
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat vakuutusyhtiö Pohjantähti, maarakennusalan koneita rakentava Movax ja käytettyjen autojen kauppaan erikoistunut Kamux. Suurin yksityinen työllistäjä on SSAB Europen terästehdas, jonka palveluksessa on noin 900 henkeä.
Liikenne ja infrastruktuuri

Liikenneyhteydet
Alla matka-aikoja ja etäisyyksiä Hämeenlinnan keskustasta joihinkin kaupunkeihin.
Maantiet
Hämeenlinna sijaitsee liikenteellisesti hyvällä paikalla Helsingin ja Tampereen puolivälissä pääradan varressa, valtateiden 3 ja 10 risteyskohdassa. Valtatie 3 kulkee moottoritienä kaupungin keskustan ohi. Hämeenlinnasta Pälkäneelle johtaa kantatie 57, joka on osa valtatie 3:n alkuperäistä linjausta. Aikaisemmin Hämeenlinna oli myös Porvooseen vieneen kantatie 55:n sekä Toijalan kautta Tampereelle vieneen kantatie 56:n toisena päätepisteenä. Hämeenlinnan koillisosassa kulkee Tampereen ja Lahden välinen valtatie 12, johon valtatie 10 yhtyy entisen Tuuloksen alueella. Samasta risteyksestä erkanee Padasjoelle vievä kantatie 53. Lounaisosaa sivuaa Forssan ja Lahden välinen kantatie 54.
Linja-autoliikenne
Keskustassa sijaitsevalta linja-autoasemalta liikennöivät useimmat kauko- ja paikallisliikenteen linja-autovuorot. Tiheimmät yhteydet ovat Tampereen, Helsingin, Turun ja Lahden suuntiin. Linja-autojen pikavuoroilla Hämeenlinnasta pääsee ilman autonvaihtoa lisäksi Nokialle, Seinäjoelle, Vaasaan, Kokkolaan, Virroille ja Ähtäriin. Suoria linja-autojen vakiovuoroja kulkee Hämeenlinnasta myös Padasjoelle Lammin kautta. Hämeenlinnan sisäistä linja-autoliikennettä hoitavat Länsilinjat Oy ja Pekolan Liikenne Oy (alihankkijana).
Rautatieliikenne
Hämeenlinnan kaupungin alueella sijaitsevat Hämeenlinnan rautatieasema sekä entisen Kalvolan kunnan alueella oleva Iittalan rautatieasema. Kummallakin asemalla pysähtyvät kaikki R-junat reitillä Helsinki–Riihimäki–Tampere. Lisäksi Hämeenlinnassa pysähtyvät useimmat InterCity- ja tietyt Pendolino-junavuorot. Hämeenlinna ei ole risteysasema, joten lähimmät vaihdolliset junavuorot kulkevat Riihimäen tai Toijalan kautta.
Lentoliikenne
Lähimmät lentoasemat ovat Tampere-Pirkkalan lentoasema noin 85 kilometriä Hämeenlinnasta pohjoiseen, Helsinki-Vantaan lentoasema noin 95 kilometriä etelään sekä Turun lentoasema noin 140 kilometriä länteen.
Palvelut ja koulutus

Koulutus
Hämeenlinnassa sijaitsee Hämeen ammattikorkeakoulun päätoimipaikka. Vuonna 1873 perustetusta Hämeenlinnan lyseosta on lähtöisin monia kulttuurivaikuttajia. Koulu on Suomen maineikkaimpia oppilaitoksia, sillä monet tunnetut suomalaiset ovat valmistuneet oppilaitoksesta. Esimerkkeinä mainittakoon säveltäjämestari Jean Sibelius ja presidentti Juho Kusti Paasikivi. Hämeenlinnan lyseossa on peruskoulun yläaste (7.–9. luokat) ja lukio. Toinen Hämeenlinnan kantakaupungin lukioista on Kaurialan lukio. Hämeenlinnan lyseon lukio ja Kaurialan lukio oli tarkoitus yhdistää syksyllä 2018 yli tuhannen oppilaan suurlukioksi Ammattiopisto Tavastian Hattelmalan kampukselle. Suurlukiohanke kuitenkin päätettiin perua kaupunginhallituksessa keväällä 2018, ja lukiot jatkavat erillisinä.
Ammattiopisto Tavastia on kaupungin merkittävin toisen asteen ammattioppilaitos. Kaupungin lukiot ja ammattiopisto yhdessä muodostavat koulutuskuntayhtymä Tavastian, johon kuuluu oppilaitoksia muistakin kunnista, kuten Parolan lukio. Lisäksi heinäkuuhun 2012 asti kaupungissa sijaitsi Tampereen yliopistoon kuulunut opettajankoulutuslaitos (entinen Hämeenlinnan seminaari), jossa koulutettiin uusia opettajia vuosikymmeniä. Hämeenlinnan kolmas lukio on Lammilla sijaitseva Lammin lukio.
Sosiaali- ja terveyspalvelut
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen ylläpitämä Kanta-Hämeen keskussairaala sijaitsee Hämeenlinnan Ahvenistolla.
Hyvinvointialueen terveysasemia on kantakaupungissa neljä:
Liitosalueilla on myös neljä terveysasemaa:
Kaupalliset palvelut
Hämeenlinnaan avattiin lokakuussa 2014 kauppakeskus, joka kunnioittaa nimellään kuuluisaa hämeenlinnalaista muusikkoa Irwin Goodmania. Kauppakeskus on rakennettu valtatie 3:n päälle, 220 metrin pituiselle katteelle. Lisäksi Hämeenlinnan keskustassa on neljä muuta kauppakeskusta, ja Tiiriössä sijaitsee merkittävä markettialue.
Kulttuuri

Keskustassa, lähellä rautatieasemaa, sijaitsee kaupungin Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas. Vanhassa tehdasrakennuksessa ja uudisosissa sijaitsevat nykyään 703-paikkainen musiikki- ja kongressisali, kokouskeskus, elokuvakeskus Bio Rex ja ravintola. Tiloissa toimivat myös Hämeenlinnan teatteri, Miniteatteri, Sibelius-opisto, Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiö, Vanajaveden opisto sekä Hämeenlinnan Lyseon yläkoulu. Edellisten lisäksi sinne ovat löytäneet tiensä monet kulttuuri- ja media-alan yhdistykset ja yritykset sekä ammatinharjoittajat. Ars-Häme ry:n ylläpitämä Galleria Kone ja taidelainaamo sijaitsevat Hämeenlinnan keskustassa Hallituskadulla.
Hämeenlinnan taidemuseo toimii vanhoihin kruununmakasiineihin rakennetuissa tiloissa Verkatehtaan yhteydessä. Muita Hämeenlinnan museoita ovat Hämeenlinnan kaupunginmuseon alaisuuteen kuuluvat Museo Skogster, Sibeliuksen syntymäkoti ja Palanderin talo sekä Hämeen linna, Vankilamuseo ja Museo Militaria. Kaupunginmuseo ylläpitää lisäksi Säästöpankkimuseota. Kolme ensin mainittua sijaitsevat kaupungin ydinkeskustassa lyhyen matkan päässä toisistaan ja neljä jälkimmäistä Linnanniemen alueella. Vanajan kirkon lähellä sijaitseva sähkömuseo Elektra (Arkistoitu – Internet Archive) on auki kesäisin. Hämeenlinnan kaupunginkirjastolla on pääkirjaston lisäksi kaksi sivukirjastoa kantakaupungissa ja yksi kunkin pitäjän alueella.
Suomen kunnista Hämeenlinnassa on toiseksi eniten kesämökkejä. Vuoden 2009 alussa määräksi on ilmoitettu 7 600 kpl.
Murre
Hämeenlinnan alueella puhutun kielen perustana on perihämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Perihämäläinen murrealue on hämäläismurteiden keskeisin alue. Perihämäläisellä murteella on 19 tyypillistä hämäläistä murrepiirrettä.
Nähtävyyksiä
Hämeenlinnan tunnetuimpia matkailunähtävyyksiä ovat Hämeen linna, Museo Militaria, Hämeenlinnan raatihuone, Vankilamuseo, Hämeenlinnan taidemuseo, Hämeenlinnan kirkko, Vanajan kirkko, Sibeliuksen syntymäkoti, Palanderin kotimuseo, Vanajanlinna, Katisten kartano ja Ahveniston moottorirata. Matkailuelinkeino on yhteistyössä Hattulan ja Janakkalan alueella olevien kohteiden kanssa. Merkittävimpiä luontokohteita ovat Ahveniston olympiapuisto, Aulangon puistometsä, Kaupunginpuisto, Linnanpuisto, Hattelmalanharju sekä Evon retkeilyalue.
Uskonto

Hämeenlinnassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat, jotka muodostavat Hämeenlinnan seurakuntayhtymän:
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Hämeenlinnan alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.
Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Hämeenlinnassa toimii Hämeenlinnan helluntaiseurakunta. Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Hämeenlinnassa toimii Lammin helluntaiseurakunta.
Entiset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Hämeenlinnan kaupungin nykyisellä alueella.
Hämeenlinnan maaseurakunta (liitetty Hämeenlinnan seurakuntaan vuonna 1948)
Hämeenlinnan seurakunta (yhdistetty Vanajan seurakunnan kanssa Hämeenlinna-Vanajan seurakunnaksi vuonna 2003)
Rengon seurakunta (liitetty Hämeenlinna-Vanajan seurakuntaan vuonna 2011)
Tuuloksen seurakunta (liitetty Lammin seurakuntaan vuonna 2019)
Vanajan seurakunta (yhdistetty Hämeenlinnan seurakunnan kanssa Hämeenlinna-Vanajan seurakunnaksi vuonna 2003)
Kalvolan seurakunta (liitetty Hämeenlinna-Vanajan seurakuntaan vuonna 2023)
Hämeenlinnan ortodoksinen seurakunta (liitetty Helsingin ortodoksiseen seurakuntaan vuonna 2021)
Liikunta ja urheilu

Retkeily
Hämeenlinnan alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Hämeenlinnan alueen kohteita ovat muun muassa Tervaniemen ulkoilualue, Hattelmalanjärven lintutorni, Ahveniston luontopolku, Aulangon puistometsä ja Hämeenlinnan kansallinen kaupunkipuisto, Sibeliuksen metsä sekä Honkalanrannan luonnonsuojelualue ja lintutorni. Rengossa sijaitsee Valajärven Puhinniemi ja Kalvolassa Muulinjärven lintutorni. Lopen suunnalla sijaitsee Pääjärven virkistysalue.
Hämeenlinnan alueen luontoreittejä ovat Hämeen Ilvesreitti Hämeenlinnasta Renkoon, Rengosta Pitkäjärven rauniotielle ja Pitkäjärveltä Räyskälään, Jukolan metsäpolku, Olympiareitti Ahvenistolla, Aulangonjärven polku sekä Levonkorven kierros. Lammin alueella kulkee Untulan luontopolku, Lammin biologisen aseman luontopolku sekä Tiedeluontopolku.
Urheilu
Hämeenlinnan oma jääkiekkoseura on Hämeenlinnan Pallokerho (HPK), joka on voittanut Suomen mestaruuden kaudella 2005–2006 ja kaudella 2018–2019. Sen kotiottelut pelataan Ritari-areenaksi kutsutussa Rinkelinmäen jäähallissa. HPK Naisilla on edustusjoukkue jääkiekossa ja Hämeenlinnan Lentopallokerholla lentopallossa.
Moottoriurheilua varten on moottorirata Ahvenistolla. Hämeenlinnassa on kaksi aikuisten jalkapalloseuraa Hämeenlinnan Jalkapalloseura ja Hämeenlinnan Härmä. Naisten jalkapalloseura on Härmä. Hämeenlinnalla on myös oma salibandyjoukkue, Steelers, jonka kotihalli on Elenia Areena ja jolla on myös junioritoimintaa. Hämeenlinnassa toimii amerikkalaisen jalkapallon joukkue Hämeenlinna Huskies, joka pelaa Vaahteraliigassa. Vuonna 2011 perustettu Linna Rugby Club pelaa Rugbyn SM-sarjassa. Golfia voi pelata Aulangon Golfklubilla, Tawast Golfissa tai Linna Golfissa. Muualla Hämeenlinnan seudulla golfia voi pelata Hattula Golfissa ja Lepaa Golfissa. Hämeenlinnan uimaseura on kaupungin merkittävin uimaseura.
Tunnettuja hämeenlinnalaisia

Hämeenlinnassa syntyneitä tunnettuja henkilöitä ovat muiden muassa Fredrik Cygnaues, Uno Cygnaeus, Jean Sibelius, Eino Jurkka, Armas Launis, Armas Lindgren, Larin-Kyösti, Rauni Mollberg, Victorine Nordenswan, Tauno Palo, Paavo Noponen, Kai Korte ja Matti Kurjensaari, Arvi A. Karisto, Sigurd Savonius, Ilmari Rytkönen, Tatu Leppänen, Pekka Heinänen, Hjalmar Söderman, Johan Aarne Lehtinen, Paavo Cajander, Gunnar Uotila, Christian Sibelius, Liisa Tandefelt, Kaarle Kurki-Suonio, Jonni Sauli, Victorine Nordenswan, Gustaf Otto Wasenius, Mauno Oittinen, Gustaf Erik Eurén, Akseli W. Malmi, Juha Ahtola, Knut Samuel Sirelius, Inni Siegberg, Pekka Visuri, Antti Papula, Juhani Niemi, Klaus Pentti, Niilo Johannes Toivonen, Mathilda Asp, Jaakko Valtanen, Helvi Kaario, Pekka Soila, Arvi Nuormaa, Oscar Norrmén, Henrik Carl Axel Standertskjöld, Eugen Idestam, Hugo Holsti, Gustaf Mauritz von Essen, Merja Ylä-Anttila, Alexis af Enehjelm, Pentti Järvinen, Erkki Korhonen, Alpo Sailo, Hugo Pipping, Hanna Rönnberg, Erkki Kurenniemi, Päivö Tarjanne, Eino Jurkka, Waldemar Wilenius, Jorma Serlachius, Sani, Georg Wasastjerna, Hugo Suolahti, Gunnar Suolahti, Armas Launis, Juha Itkonen, Jarkko Kurvinen, Arttu Brummer, Theodor Weissman, Pekka Pesonen, Antti Nurmesniemi, Johan Reinhold Munck, Väinö Tanner, Kai Korte, Georg Schreck, Erkki Aaltonen, Kaarlo Blomstedt, Arthur Sommer, Reima Raita, Juhani Linnovaara, Risto Korvenmaa, Riitta Konttinen.
Hämeenlinnaan muuttaneita tunnettuja henkilöitä ovat Zacharias Cygnaues, Fredrik Stjernvall, Otto Carl Rehbinder, Edvard Reinhold von Ammondt, Karl Leonard Schulman, Johan Hahnson, Jaakko Korjus, Ivar Kaskas, Jaakko Wallenberg, Paavo Simola, Jakob Elias Granberg, Helen af Enehjelm, Matti Virkkunen, Ali Munsterhjelm, Rudolf Israel Holsti, Fredrika Wetterhoff, Heidi Suomi, Heidi Kyrö, Ivar Kaskas, Herman, Hellén, Veikko Mannerkoski, Mika Walkamo, Kaarlo Heiskanen, Lucina Hagman, Leena Ahtola-Moorhouse, Werner Tawastsjerna ja Henrik Borgström.
Katso myös
Luettelo Hämeenlinnan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Kirjallisuutta
Ailio, Julius: Hämeenlinnan kaupungin historia, I osa: Hämeen linnan esi- ja rakennushistoria. Hämeenlinna: Hämeenlinnan kaupunki, 1917. Julkaisun verkkoversio (PDF). (Arkistoitu – Internet Archive)
Lindeqvist, K. O.: Hämeenlinnan kaupungin historia, II osa: Kaupungin historia Ruotsin vallan aikana. Hämeenlinna: Hämeenlinnan kaupunki, 1926. Julkaisun verkkoversio (PDF). (Arkistoitu – Internet Archive)
Lindeqvist, K. O.: Hämeenlinnan kaupungin historia, III osa: Hämeenlinnan kaupungin historia vuosina 1809–75. Hämeenlinna: Hämeenlinnan kaupunki, 1930. Julkaisun verkkoversio (PDF). (Arkistoitu – Internet Archive)
Koskimies, Y. S.: Hämeenlinnan kaupungin historia, IV osa: 1875–1944. Hämeenlinna: Karisto, 1966.
Teerijoki, Ilkka: Hämeenlinnan historia: ensimmäisestä maailmansodasta 2000-luvulle. Hämeenlinna: Hämeenlinnan kaupunki, 2014.
Hagman, Tyko: Kunnallishistoriallinen kertomus (Arkistoitu – Internet Archive), Hämeenlinnan kaupunki 1900 (sisältää tietoa esimerkiksi kaupunkilaisten kokemuksista pikkuvihan aikana)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hämeenlinna Wikimedia Commonsissa
Hämeenlinnan virtuaalinen kulttuuripolku (Arkistoitu – Internet Archive)
Häme-Wiki – Tarinoita ja tietoa Hämeestä
Kaupunginkirjaston paikallishistorialliset Lydia-sivut (Arkistoitu – Internet Archive)
Kuvia Vanajaveden laakson kansallismaisemasta (Arkistoitu – Internet Archive)
Ylen Elävä arkisto: Terveisiä Hämeenlinnasta
Kaynak: Wikipedia – Hämeenlinna · CC BY-SA 4.0
Tarihçe
Hämeenlinna, 13. yüzyılda Häme Kalesi etrafında kurulmuştur.
Şehrin birçok ünlü Fininin okuduğu okulları ve akademileri ile tanınıyor. Okullar, hükûmet ve ordu, Hämeenlinna'nın tarihini karakterize etmiştir.
Finlandiya'nın il demiryolu 1862 yılında Helsinki ile Hämeenlinna arasında inşa edilmiştir.
Ekonomi

En büyük işverenler (çalışan sayısına göre):
Spor
Hämeenlinna'nın HPK adlı bir buz hokeyi takımı ile FC Hämeenlinna adında bir futbol takımı bulunmaktadır.
Kaynak: Wikipedia – Hämeenlinna · CC BY-SA 4.0
Etymology
The name Hämeenlinna comes from Häme Castle; the name is composed of Hämeen ('of Häme') and linna ('castle').
History

Kingdom of Sweden: 1200–1809
Vanaja is the name of a settlement near lake Vanajavesi that had been in existence since the Viking Age. The Häme Castle was built in the late 13th century by the order of Regent Birger Jarl to secure Swedish power in central Finland. A village was established near Häme Castle to provide services and goods to its inhabitants.
The village was granted city rights as the first inland city in Finland on January 19, 1639, by Count Per Brahe the Younger, but Hämeenlinna, which still looked more like a rural village, developed very slowly—a common problem for inland cities in Finland when compared to more prosperous coastal cities. In 1777, King Gustav III of Sweden moved it one kilometre (0.6 miles) south to the hill on which it still stands.
Hämeenlinna has hosted numerous royal and imperial visits, including the visits of the Kings of Sweden Gustavus Adolphus, Adolf Frederick, Gustav III, and Gustav IV Adolf.
Republic of Finland: 1917–present
During the Finnish Civil War in 1918, Hämeenlinna was initially in the area controlled by the Reds, but the Whites captured the city with the help of the Germans in the Battle of Hämeenlinna. After the war, the Hämeenlinna prison camp established for Red prisoners operated in the Poltinaho barracks area, and it was known as one of the most notorious high-discipline camps in the history of the Civil War, where female prisoners were also kept. By mid-September, over 2,000 Red prisoners died in the prison camp, mainly for communicable diseases such as smallpox, scarlet fever, typhus and Spanish flu.
After World War II, Hämeenlinna underwent significant transformation as Finland shifted from a wartime economy to peacetime recovery. The city experienced substantial reconstruction efforts, which included the renovation of damaged infrastructure and the development of new housing to accommodate returning soldiers and their families.
Geography

There are a total of 339 lakes wholly or partly in the area of the city of Hämeenlinna. The largest of them are Lake Vanajavesi, Lake Kukkia and Lake Kuohijärvi. The main features of the Hämeenlinna landscape are the Häme Lake Plateau, the Vanajavesi Valley and the Kanta-Häme Grove Center. In many places, the landscapes are marked by the prosperous Tavastian agricultural culture.
The city has several nature reserves, the largest of which are located in the popular recreation areas of Aulanko and Ahvenisto on the outskirts of the city. In total, there are 31 Natura 2000 areas in the city of Hämeenlinna. In addition, Hämeenlinna has Finland's first national urban park, established in 2001.
Cityscape
The center of Hämeenlinna is located on the Saarinen Hill on the shores of Lake Vanajavesi, and is bordered on the west by Highway 3 (E12), while Highway 10 bypasses the city to the south and east.
The street network in the center is based on a grid pattern drawn up by Carl Ludvig Engel in 1832 with the Market Square as its center.
On the edge of the market square are the town hall, Hämeenlinna Church and the Häme County Government House. The city center is divided into four districts, which are Linnanniemi, Koilliskulma, Hämeensaari and Saaristenmäki.
Raatihuoneenkatu, which has been partially transformed into a pedestrian street, is the most significant shopping street in the city center; for example, at the western end of the street, the Goodman Shopping Center was completed in October 2014.
There are plenty of buildings of different styles in the city center, and in proportion to the city's population, it is quite large and densely built. The most significant expansion direction in the city center in the 2010s has been the Keinusaari district on the other side of Lake Vanajavesi, where, for example, the city's railway station is located.
Demographics

Population
The city of Hämeenlinna has 68,614 inhabitants, making it the 15th most populous municipality in Finland. The Hämeenlinna region has a population of 93,827.
Languages
Hämeenlinna is a monolingual Finnish-speaking municipality. The majority of the population, 62,663 persons (91.3%), spoke Finnish as their first language. In addition, the number of Swedish speakers was 270 persons (0.4%) of the population. Foreign languages were spoken by 8.3% of the population. As English and Swedish are compulsory school subjects, functional bilingualism or trilingualism acquired through language studies is not uncommon.
At least 40 different languages are spoken in Hämeenlinna. The most common foreign languages are Ukrainian (0.9%), Russian (0.8%), Arabic (0.7%), Estonian (0.7%) and Persian (0.6%).
Immigration
As of 2024, there were 5,308 persons with a foreign background living in Hämeenlinna, or 8% of the population. The number of residents who were born abroad was 5,143, or 8% of the population. The number of persons with foreign citizenship living in Hämeenlinna was 3,809. Most foreign-born citizens came from the former Soviet Union, Estonia, Sri Lanka and Ukraine.
The relative share of immigrants in Hämeenlinna's population is lower than the national average.
Religion
In 2023, the Evangelical Lutheran Church was the largest religious group with 67.8% of the population of Hämeenlinna. Other religious groups accounted for 2.5% of the population. 29.7% of the population had no religious affiliation.
Commercial and Industrial History

17th and 18th Centuries
An essential livelihood in the town during the 1600s was the markets, which were held regularly, especially around Saint Olaf's Day in July and during the winter markets. At market times, many people gathered in Hämeenlinna, and the production and sale of beer were significant sources of income. Tavern keeping and the production of spirits were also important means of livelihood. In the mid-1700s, a guild system began to form.
Industry in Hämeenlinna began to slowly develop toward the end of the 1700s. In 1761, a flax factory was established where various fabrics were woven. This enterprise operated for about a decade but did not ultimately succeed for long. The more extensive industrialisation period began only later in the 1800s.
Alongside agriculture and craftsmanship, the town's livelihoods included particularly the cultivation of flax and hemp and the textiles made from them. In the Häme region, including the surroundings of Hämeenlinna, flax cultivation was significant throughout the 1700s. Hämeenlinna's position as an inland town was seen as important for developing factories, craftsmen, and plantations, even though these forms of industry were slowly adopted in the town.
Distilleries and breweries
In the 19th century, Hämeenlinna had a notable history of distilleries and breweries. The beer brewery in Hämeenlinna was founded Johan Fredrik Lönnholtz around 1850.
Ownership of the brewery changed hands in 1883 when J. F. Schmausser purchased it. He continued developing the business and obtained new production and sales rights. In 1904, due to the death of Schmausser, the brewery was managed by various parties until new arrangements were made. The brewery operated under different company names until it ceased operations in 1917.
Weaving industry
Hämeenlinna Verkatehdas Oy was founded on February 17, 1895, on the shore of Lake Vanajavesi. Initially, a weaving mill and power plant were built, followed by a spinning mill, repair workshops, and villas for the management. The factory quickly became the city's most significant industrial site and was a pioneer in introducing electric lighting in Hämeenlinna.
Economy

Largest employers
HAMK University of Applied Sciences: 510
Sunny Car Center case
In the 2010s, Hämeenlinna became entangled in the controversial Sunny Car Center initiative, collaborating with businessman Markku Ritaluoma in an ambitious attempt to create Europe's largest car dealership. The project faced persistent challenges and was ultimately abandoned after the cancellation of the essential land sale. In 2023, Ritaluoma received a custodial sentence of two years and six months for multiple counts of aggravated fraud, aggravated debtor dishonesty, and aggravated tax offences. Today, only the advertising tower's base - an estimated €25,000 investment - remains as a tangible testament to the venture. The affair brought considerable embarrassment to the city and raised questions of corruption in Finland.
MORE Industrial Park
The MORE business area is a joint project of Hämeenlinna and Janakkala. The municipalities aim to expand the area to 1,000 hectares in size. In 2024, MORE had about 150 companies and around 1,500 employees. A doctoral dissertation at the University of Vaasa states that the best locations for logistics in the Nordic countries are Oslo in Norway, Stockholm in Sweden, and Hämeenlinna in Finland. Hämeenlinna is located within an hour's drive from Helsinki, Turku, and Tampere. Major ports and airports are nearby. MORE cooperates with Häme University of Applied Sciences and the Tavastia Education Consortium to ensure the availability of labor.
Education

Hämeenlinna is home to HAMK Häme University of Applied Sciences' headquarters. Founded in 1873, Hämeenlinna Lyceum has many cultural influencers. The school is one of the most famous educational institutions in Finland, as many well-known Finns have graduated from the institution; examples include master composer Jean Sibelius and president Juho Kusti Paasikivi. Hämeenlinna Lyceum has a middle school (grades 7–9) and a high school. Another of the high schools in Hämeenlinna's inner city is Kauriala High School. Hämeenlinna's Lyceum and Kauriala High School were to be combined in the fall of 2018 to form a large high school with more than a thousand students on the Hattelmala campus of the Tavastia Education Consortium. However, the city council decided to cancel the high school project in the spring of 2018, and the high schools will continue to be separate.
Culture

Museums
Hämeenlinna is home to a diverse range of museums, including Häme Castle, Hämeenlinna Art Museum, Iittala Glass Museum, Prison Museum, Skogster Museum (Hämeenlinna City Museum), Birthplace of Jean Sibelius, and Artillery, Engineer and Signals Museum of Finland (Militaria Museum).
Verkatehdas - Cultural and Conference Center
Verkatehdas is a well-known cultural and conference center situated in Hämeenlinna, Finland. Originally a textile factory, it has been repurposed into a venue that hosts a wide range of events and activities.
BioRex Verkatehdas is a modern cinema located within the complex, featuring five screening rooms equipped with advanced technology, including 4K laser projectors and Xpandin 3D capabilities.
Hämeenlinna Art Museum is situated in the Verkatehdas area, it showcases Finnish and international visual art. It boasts a collection of over 8,000 works and frequently hosts temporary exhibitions.
Gastronomy
Hämeenlinna has seen a growing number of restaurants in recent years and is becoming a gastronomical destination in Finland.
In the 1980s, the following dishes were named Hämeenlinna's traditional cuisine: as a daily meal, smoked ham and sourdough bread; as a festive meal, the herring wrapped in rye dough or kalaleipä, i.e. "fish bread", buttermilk and beer, and the riistansylttääjän lintupaisti, which is pheasant stuffed with almonds, potato and apple slices.
Festivals
Wanaja Festival is annual music festival held in Linnanpuisto, this event has grown in popularity, showcasing both local and international artists. It attracts large crowds each summer, emphasizing Hämeenlinna's vibrant music scene.
Häme Medieval Festival celebrates medieval culture with activities, performances, and markets. It has become a staple event in August, drawing visitors interested in history and reenactments.
Sport
Elite level ice hockey teams HPK of the SM-liiga and HPK Kiekkonaiset of the Naisten Liiga
Notable natives or residents

Marko Mäkilaakso (music video and film director)
Antti Miettinen (NHL player); won a bronze medal with Finland in the 2010 Vancouver Olympics
J. K. Paasikivi (7th President of Finland)
Kimi Räikkönen (Formula One driver) and Jenni Dahlman (married at Vanajanlinna Manor in 2004)
Carl Wilhelm Rosenlew (business magnate and owner of Vanajanlinna Manor)
Hugo Robert Standertskjöld (business magnate and owner of Aulanko)
Fredrika Wetterhoff (teacher and founder of Wetterhoff Craft School)
Kaynak: Wikipedia – Hämeenlinna · CC BY-SA 4.0
