Joensuu
Joensuu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Karjalan maakuntakeskus.
Government administration · Finland · 0 followers
Overview
Joensuu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Karjalan maakuntakeskus. Se sijaitsee Saimaan Pyhäselän pohjoisrannalla Pielisjoen suulla Pohjois-Karjalan maakunnassa. Joensuun kaupungissa asuu noin 79 000 ja laajemmin koko seudulla noin 128 000 henkeä. Asukasluvultaan Joensuu on Suomen 11:nneksi suurin kunta ja lähikuntineen yhdeksänneksi suurin kaupunkialue.
Interested in working with us in the future?
Follow to see new jobs and posts in your feed.
No news yet.
About
Joensuu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Karjalan maakuntakeskus. Se sijaitsee Saimaan Pyhäselän pohjoisrannalla Pielisjoen suulla Pohjois-Karjalan maakunnassa. Joensuun kaupungissa asuu noin 79 000 ja laajemmin koko seudulla noin 128 000 henkeä. Asukasluvultaan Joensuu on Suomen 11:nneksi suurin kunta ja lähikuntineen yhdeksänneksi suurin kaupunkialue.
Kaynak: Wikipedia · CC BY-SA 4.0
Nimen alkuperä, vaakuna ja lippu
Joensuu-niminen kylä löytyy jo Ruotsin vallan aikaisista kartoista sekä kirkonkirjoista. Tällöin se kuului Kontiolahteen.
Syksyllä 2008 Joensuun kaupunki sai oman lippunsa, jonka on suunnitellut Leea Wasenius. Lippu perustuu Joensuun vaakunaan.
Historia

Nykyisen Joensuun alueella on ollut asutusta jo kivikaudella. Pronssikauden loppupuolella ja/tai varhaisella rautakaudella Varaslammen pohjoisrannalla oli melko laaja tekstiilikeraaminen asuinpaikka. 1000-luvun alussa Laatokan luoteis- ja pohjoisrantoja asutti omaleimainen muinaiskarjalainen kulttuuri, jonka vaikutukset kulkeutuivat vähitellen myös nykyisen Pohjois-Karjalan suuntaan. Vesistöt toimivat erämaan kulkureitteinä tuoden mukanaan turkismetsästäjiä ja kaupankäyntiä. Joensuun seutu oli lähinnä kaukana asuvien heimojen (varsinkin muinaiskarjalaisten) hyödyntämää erämaata ja Pielisjoki läpikulkuväylä merkittävämpien alueiden välillä, mutta alueella oli myös asuinpaikkoja. Ortodoksisen uskon saavuttua perustettiin 1500-luvulla Joensuussa sijaitsevaan Kuhasaloon Valamon luostarin sivuluostari, jonka luterilaiset kuitenkin hävittivät 25-vuotisen sodan eli pitkän vihan aikana.lähde?
Joensuu-niminen kylä kuului Ruotsin vallan aikana Kontiolahteen. Venäjän keisari, Suomen suuriruhtinas Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Kaupunki alkoi kasvaa nopeasti. Joensuun koskissa on harjoitettu paljon tukinuittoa. Joensuun kosken ohi kaivettiin kanava ja rakennettiin sulut, jotta isommat alukset voisivat käyttää Pielisjokea kulkuväylänä. Joensuu on vanha puuteollisuuskaupunki, mutta nykyisin muut teollisuudenalat ovat korvanneet puuteollisuuden lähes täysin niin, että vuonna 2022 kymmenen suurimman työnantajan joukossa oli vain yksi metsäteollisuuslaitos, UPM:n vaneritehdas.
Maantiede
Ympäristö ja luonto
Joensuu sijaitsee Saimaan järvialueeseen kuuluvan Pyhäselän rannalla, johon kaupungin kahteen osaan jakava Pielisjoki laskee.
Kaupungin kokonaispinta-ala vuonna 2004 oli 120,3 km², josta maa-alueita oli 81,9 km². Väestötiheys maa-alueet huomioiden oli vuoden 2004 alussa 643 as./km². Vuoden 2005 kuntaliitoksen myötä Joensuun kokonaispinta-alaksi tuli 1 311,94 km², josta maa-alueita on 1 171,06 km². Vuoden 2009 kuntaliitoksen jälkeen kokonaispinta-ala on ollut 2 750,96 km².
Kaupungin nimikkoeläinlajeja ovat rupilisko (vuodesta 2012 alkaen), kultasirkku, järvilohi ja orava (vuodesta 2012 alkaen). Nimikkosieni on herkkutatti ja nimikkokasvi juurtokaisla.
Joensuu sijaitsee eteläboreaalisella sekä keskiboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä. Joensuun keskusta-alue, Pyhäselän alue, Kiihtelysvaaran läntisin osa sekä Enon alue Pielisen tuntumassa kuuluvat eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen, joka on pohjoisempia havumetsävyöhykkeitä monimuotoisempi. Suuri Pielisen järviallas mahdollistaa eteläboreaalisen metsäkasvillisuusvyöhykkeen työntymisen kielekkeenä järven pohjoispohjukkaan saakka. Enon, Tuupovaaran ja Kiihtelysvaaran itäpuolinen alue kuuluvat keskiboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen, joissa karut mäntykankaat vallitsevat.
Joensuun alueen suot kuuluvat keidas- ja aapasoiden rajavyöhykkeelle. Eteläosan suoyhdistymät kuuluvat rahka- ja viettokeitaisiin ja pohjoisosan yhdistymät Pohjanmaan aapasoihin. Joensuun soiden kokonaispinta-alasta ei ole suoranaista tilastoa, mutta Joensuun Pyhäselän kaupunginosassa vuosina 1975-2006 tutkittujen 31 suon kokonaispinta-ala oli 3 578 hehtaaria. Tutkituista soista 43 % oli turvekankaita, 35 % rämeitä, 13 % korpia, 7 % peltoja ja 2 % avosoita. Ojittamattomien suotyyppien osuus oli 5 % havainnoista.
Ilmasto
Itärajan lähellä sijaitseva Joensuu kuuluu mannermaisemman ilmaston piiriin kuin suurin osa Suomen kaupungeista ja alueista. Joensuun lentoasemalla, Liperissä, onkin heinäkuussa 2010 mitattu Suomen kaikkien aikojen korkein lämpötila, +37,2 °C.
Aluerakenne

Kaupunginosat
Ennen vuoden 2005 kuntaliitosta kaupunki muodostui 25:stä kaupunginosasta:
Kuntaliitoksen jälkeen muodostettiin liitosalueiden asemakaavoitetuista taajamista uusia kaupunginosia:
Taajamat
Vuoden 2018 lopussa Joensuussa oli 76 551 asukasta, joista 67 662 asui taajamissa, 8 050 haja-asutusalueilla ja 839:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Joensuun taajama-aste on 89,4 %. Joensuun taajamaväestö jakautuu 10 eri taajaman kesken:
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Joensuun keskustaajama ulottuu Joensuun lisäksi osittain Kontiolahden ja Liperin kuntien alueille. Yhteensä Joensuun keskustaajamassa on 71 798 asukasta ja sen pinta-ala on 80,17 neliökilometriä. Kulhon taajama ulottuu pääosin Kontiolahden kunnan alueelle. Vuonna 2017 määritellyistä taajamista Reijola on kasvanut yhteen Joensuun keskustaajaman kanssa vuoden 2018 taajamarajauksessa.
Väestö
Joensuun väkiluku on kasvanut kaupungin perustamisen jälkeen tasaisesti. Vuonna 1850 kaupungissa asui vain 129 henkeä. Vuoteen 1870 mennessä kaupunkiin oli asettautunut jo 2 819 ja vuoteen 1890 mennessä 4 940 asukasta. Kasvu oli 1900-luvun puolella ennen toista maailmansotaa hitaampaa (vuonna 1939 asukkaita 5 971 henkeä), mutta nopeutui sodan jälkeen tuntuvasti. Nopeimmillaan kasvu oli 1950- ja 1970-luvuilla, jolloin väkiluku moninkertaistui. Väkiluvun kasvuun vaikutti alueliitoksen lisäksi samaan aikaan osunut yhteiskunnan rakennemuutos maatalousyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan, joka yleisestikin kasvatti Suomen kaupunkeja, kaupunkiin liitettiin vuonna 1954 silloinen Pielisensuun kunta, ja niin Joensuu sai muun muassa nykyiset esikaupunkialueensa Hukanhaudan, Karsikon, Mutalan ja Noljakan.lähde?
1970-luvulla asukasmäärää lisäsi erityisesti vuonna 1969 perustettu Joensuun korkeakoulu (nykyinen Itä-Suomen yliopisto). Uusin hyppäys väestönkasvussa selittyy vuoden 2005 alusta toteutuneella kuntaliitoksella. Muutenkin Joensuun väestön kasvu on tapahtunut ”vanhan kaupungin” ulkopuolisilla alueilla, sillä esimerkiksi vuonna 1995 ruutukaava-alueella asui noin 9 200 joensuulaista, joka on likimain saman verran kuin 40 vuotta aiemminkin.lähde?
Kaupungin strateginen tavoite on kasvaa 80 000 asukkaan kaupungiksi.
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Hallinto ja politiikka
Päätöksenteko
Kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginhallituksen tehtävä on johtaa kaupungin hallintoa ja taloutta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on toiminut heinäkuun 2022 alusta Jere Nuutinen (kesk.), 1. varapuheenjohtajana Seppo Eskelinen (sd.), ja 2. varapuheenjohtajana Sari Koskinen (vihr.). Heidän lisäkseen kaupunginhallituksessa on kahdeksan muuta jäsentä. Kaupunginhallitus voi asettaa toimikautensa ajaksi erilaisia tilapäisiä toimikuntia.
Kaupungin hallinto- ja palvelutoiminta tapahtuu lautakunniksi kutsuttujen luottamushenkilötoimielinten alaisuudessa. Lautakuntien jäsenistön valitsee kaupunginvaltuusto. Joensuun kaupungissa toimivat keskusvaalilautakunnan lisäksi seuraavat lautakunnatlähde?:
Joensuun kaupungin tuloveroprosentti vuonna 2019 on 20,5 %.
Päätöksentekoon osallistuu myös Joensuun nuorisovaltuusto (Nuva). Nuva edistää nuorten asemaa Joensuussa ja järjestää erilaisia tapahtumia.
Kaupunginjohtajat
Kaupunginjohtajana toimi syksystä 2010 lähtien syksyyn 2023 Kari Karjalainen. Kaupunginjohtajan tehtäviin lukeutuvat kaupungin hallinnon, talouden sekä kaupunkikonsernin kehittäminen ja johtaminen ”yhdessä kaupunginhallituksen ja viranhaltijoiden kanssa.” Karjalainen jäi eläkkeelle 1. marraskuuta 2023 alkaen.
Karjalaisen seuraajaksi valittiin 29. toukokuuta 2023 Jere Penttilä. Penttilä aloitti virassaan 1. marraskuuta 2023 ja toimii sitä ennen ajalla 1.10.–31.10.2023 kaupunginjohtajan sijaisena.
Kunta- ja alueliitokset
Pielisensuu yhdistyi Joensuuhun 1954. Kiihtelysvaara ja Tuupovaara yhdistyivät Joensuuhun vuonna 2005 ja Eno ja Pyhäselkä 1. tammikuuta 2009.lähde?
Joensuun kaupunginhallitus esitti 13.11.2006 Enon, Liperin, Outokummun, Polvijärven, Kontiolahden ja Pyhäselän kunnille kuntaliitosselvityksen aloittamista. Selvitys jatkui vain Enon, Polvijärven, Kontiolahden ja Pyhäselän kanssa. Kontiolahti jättäytyi pois hankkeesta syksyllä 2007 ja samalla myös Polvijärven osallisuus päättyi, koska kunnilla ei ole yhteistä maarajaa. Joensuu, Eno ja Pyhäselkä jatkoivat kuntaliitoksen selvittämistä. 17. joulukuuta 2007 Joensuu, Eno ja Pyhäselkä päättivät yhdistyä 1. tammikuuta 2009 alkaen uudeksi Joensuun kaupungiksi.lähde?
Talous ja elinkeinot
Joensuu on kasvava maakuntakeskus, jonka elinkeinoelämä on palvelupainotteinen. Tieto- ja viestintätekniikan yritysten keskittymistä on tapahtunut Joensuun Tiedepuiston tarjoamiin toimitiloihin. Suuria teollisuuden yrityksiä ovat lukkovalmistaja Abloy ja metsäkoneita valmistava John Deere. Tutkimusta ja tuotekehitystä Joensuussa on yliopistossa, tiedepuistossa, Metlassa ja muutamissa yrityksissä muun muassa väritutkimuksen ja diffraktiivisen optiikan alalla.lähde?
Vuonna 2021 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat:
Joensuun työttömyysaste vuonna 2022 oli keskimäärin 13,4 prosenttia.
Kaupungin suurimpia julkisia työnantajia vuonna 2022 olivat:
Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Siun sote) (11 504) ja
Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (732)
Yksityisistä työnantajista suurimpia vuonna 2022 olivat:
Puolustusvoimien palvelukeskus vuonna 2014 ja
fotoniikkakeskus Photonics Center vuonna 2022 Euroopan optiikan seuran pääpaikka siirrettiin Münchenistä Joensuuhun vuonna 2013.
Liikenne ja infrastruktuuri

Jalankulku ja pyöräily
Joensuu on valittu vuoden pyöräilykunnaksi vuosina 1999 ja 2014. Vuonna 2017 kaupunkiin avattiin Suomen ensimmäinen pyöräkatu, joka on rakennettu pyöräily erityisesti huomioiden. Pyöräliiton mukaan vuonna 2021 Joensuun kantakaupungin matkoista tehtiin 15 prosenttia pyörällä ja 30 prosenttia jalkaisin.
Joukkoliikenne
Joensuun seudun joukkoliikennettä (Jojo) hoitavat viimeisimmän kilpailutuksen jälkeen Länsilinjat Oy, Savo-Karjalan Linja Oy, sekä Savonlinja Oy. Jojo-liikenne toimii myös Kontiolahden ja Liperin kuntien alueella.lähde?
Maantieliikenne
Joensuu on maantieliikenteen tärkein solmukohta Pohjois-Karjalassa. Kaupungin ohittaa 26 kilometriä pitkä moottoritie, joka valmistui kokonaisuudessaan loppukesällä 2014. Kaupunkiin pääsee seuraavia valtateitä ja kantateitä pitkin:
Lappeenrannan ja Kajaanin suunnista (Helsinki)–Koskenkylä–Kouvola–Kajaani)
Kuopion ja Värtsilän (Sortavala) suunnista (Turku–Niirala)
Lieksan suunnasta (Kontiolahden Uuroon VT 6:lle) (Uuro–Nurmes)
Ilomantsin suunnasta (Joensuu–Ilomantsi)
Junaliikenne
Joensuu on tärkeä rautateiden risteysasema. VR:n kaukoliikenne kuljettaa matkustajia Joensuusta etelään (Joensuu–Lappeenranta–Lahti–Helsinki), länteen (Joensuu–Pieksämäki) ja pohjoiseen (Joensuu–Nurmes). Myös Ilomantsiin johtavalla radalla oli säännöllistä henkilöliikennettä kokeiluluontoisesti 1967–1969. Sen jälkeen radalla on ollut säännöllisesti vain tavaraliikennettä, etenkin raakapuukuljetuksia. Ilomantsin rataa on kunnostettu 2010- ja 2020-luvuilla teollisuuden tarpeiden johdosta.lähde?
Joensuun yöjunavuorot lakkautettiin vuoden 2006 syyskuun kolmen ensimmäisen päivän aikana. Toistaiseksi viimeinen Joensuusta matkaan lähtenyt yöjuna otti suunnaksi Turun perjantaina 1. syyskuuta 2006 kello 23.07.
Muu liikenne
Joensuun lentoasema sijaitsee Liperin kunnassa 11 km Joensuun keskustasta luoteeseen. Joensuusta on suora lentoyhteys Helsinkiin, jonne Finnair lentää vuoden 2024 tilanteen mukaan kaksi lentoa päivässä.
Palvelut ja koulutus
Koulutus
Joensuussa toimivat korkeakoulut ovat Itä-Suomen yliopisto ja Karelia-ammattikorkeakoulu.
Joensuussa sijaitseva Euroopan metsäinstituutti on perustettu vuonna 1993 ja Luonnonvarakeskuksella on paikkakunnalla laboratorio.
Eri alojen ammatillista koulutusta tarjoavat Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu palvelut sekä Pohjois-Karjalan Aikuisopisto. Lisäksi Joensuun konservatorio tarjoaa musiikillista koulutusta.
Joensuussa on 24 alakoulua. Kaupungin varsinaisia alakouluja on 17 ja yhtenäiskouluja neljä. Joensuussa sijaitsee myös normaalikoulu, Itä-Suomen suomalais-venäläinen koulu ja Steinerkoulu. Yläkouluja on kolme.
Aikuislukion lisäksi kaupungissa sijaitsee viisi päivälukioita: Joensuun lyseon lukio, Tulliportin normaalikoulun lukio (Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulu), Joensuun yhteiskoulun lukio, Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun lukio ja Pyhäselän lukio.
Kaupungissa toimii myös Joensuun seudun kansalaisopisto.
Joensuun Urheiluakatemia on oppilaitosten yhteistyöverkosto, joka tarjoaa urheilijoille koulutusta ja valmentautumista. Se toimii yhteistyössä Yhteiskoulun, Lyseon, Normaalikoulun ja Itä-Suomen koulun lukion, ammattiopisto Riverian, Itä-Suomen Liikuntaopiston, Karelia-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston kanssa.
Terveydenhuolto
Joensuussa sijaitsee Pohjois-Karjalan keskussairaala.
Kulttuuri

Kulttuurikaupungiksi Joensuuta ovat luoneet osaltaan yliopisto ja muut oppilaitokset. Itä-Suomen yliopistossa on useita humanistisia, taiteisiin liittyviä ja perinnetutkimuksen koulutuslinjoja, ja Karelia-ammattikorkeakoulussa on muun muassa kuvataiteen, käsityön, muotoilun, grafiikan ja monia media-alan koulutusohjelmia. Kaupungissa toimii myös konservatorio ja Pekkalan kuvataideoppilaitos.lähde?
Joensuun seutukirjasto palvelee myös Pohjois-Karjalan maakuntakirjastona.lähde?
Kaupunkikuva ja arkkitehtuuri
Joensuun kaupunkikuvan periaatteet luotiin ensimmäisessä arkkitehti Claes Wilhelm Gyldénin vuonna 1848 laatimassa asemakaavassa. Siinä on esitetty kaupungin jako säännöllisen kokoisiin suorakulmaisiin kortteleihin, jotka aluksi jaettiin kuuteen tonttiin. Gyldénin asemakaava edustaa empiren kaavoitusihanteita, joissa korostuu paloturvallisuuden edistäminen jakamalla kaupunki leveillä puistokaduilla, jotka hidastavat palon leviämistä. Tämä ihanne huipentui vuonna 1856 annetussa kaupunkien yleisessä rakennusjärjestyksessä (KYRJ).lähde?
Gyldénin asemakaavan säilyneitä periaatteita ovatlähde?:
Rantakadun Pielisjoen rantaviivaa mahdollisimman tarkasti noudattava linjaus,
Rantakadun ja rantaviivan väliin jäävä vaihtelevan levyinen puistovyöhyke,
kahden kirkkotontin osoittaminen kumpareilta Joensuun kirkolle ja Pyhän Nikolaoksen kirkolle,
kirkkoja yhdistävä Kirkkokadun puistoakseli
Siltakadun asema poikittaisena puistokatuna
Joensuun torin sijainti; alun perin torille oli varattu kaksi korttelia
Asemakaavaa oli tarpeen tarkistaa jo 1860-luvulla. Pääsyynä oli tonttien osoittautuminen liian pieniksi. Ferdinand Öhmanin vuonna 1867 laatimassa kaavassa edellä mainittuja piirteitä oli korostettu. Siltakadun ja sen eteläpuolella samansuuntaisena kulkevan Koskikadun väliin oli lisäksi luotu puistojen, aukioiden ja julkisten rakennusten akseli, joka vielä nykyäänkin korostuu Joensuun kaupunkikuvassa. Pielisjoen rannasta lukien akselilla sijaitsevat Eliel Saarisen arkkitehtikilpailun voittaneeseen ehdotuksen perusteella toteutettu Joensuun kaupungintalo, Vapaudenpuisto, Joensuun tori, liikerakennuksiakin sisältävä Keskuskujan ja Keskuspuiston kortteli, entisen Joensuun lyseo kortteli (nykyisin Joensuun taidemuseo), Joensuun lyseon lukio, Lyseon peruskoulu, Joensuun urheilutalo ja Ystävyydenpuisto. Myöhemmin on saman akselin jatkeelle, juuri vanhan ruutukaava-alueen ulkopuolelle sijoitettu lisäksi Itä-Suomen yliopiston päärakennus. Asemakaavassa korttelien tonttijako muutettiin nelijakoiseksi, mutta tätä toteutettiin vain uusissa rakentamattomissa kortteleissa. Vanhoissa kortteleissa noudatettiin vanhaa kuuden tontin korttelia tai näiden kahden yhdistelmää. Tonttijaon vaihtelevuus on edelleen tyypillistä Joensuun keskustassa.lähde?
Uskonto
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Joensuussa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:
Nämä seurakunnat muodostavat Joensuun seurakuntayhtymän.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Joensuun alueella toimii Joensuun ortodoksinen seurakunta.
Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Joensuussa toimii Joensuun helluntaiseurakunta.
Entiset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Joensuun kaupungin nykyisellä alueella:
Kiihtelysvaaran seurakunta (yhdistetty Tuupovaaran seurakunnan kanssa Vaara-Karjalan seurakunnaksi 2005)
Tuupovaaran seurakunta (yhdistetty Kiihtelysvaaran seurakunnan kanssa Vaara-Karjalan seurakunnaksi 2005)
Soanlahden seurakuntaan kuulunut Korpiselän rukoushuonekunta (jäi pääosin Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle ja lakkautettiin 1949, Suomen puolelle jäänyt osa liitettiin Tuupovaaran seurakuntaan).
Korpiselän ortodoksinen seurakunta (jäi pääosin Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle ja lakkautettiin 1949, Suomen puolelle jäänyt osa liitettiin Ilomantsin ortodoksiseen seurakuntaan ja sittemmin seurakuntajärjestelyissä Joensuun ortodoksiseen seurakuntaan).
Pyhäkköjä
Evankelis-luterilainen ja ortodoksinen pääkirkko ovat Joensuun keskustan läpi kulkevan Kirkkokadun vastakkaisissa päissä, ja samalla keskustan eli ruutukaava-alueen vastakkaisilla puolilla. Idän ja lännen kirkot katsovat ikään kuin toisiaan kaupungin yli.
Kirkkokadun eteläpäässä pienellä mäellä sijaitsee luterilainen pääkirkko, Joensuun kirkko, joka edustaa tyyliltään uusgotiikkaa. Taajama-alueella on lisäksi neljä muuta luterilaista kirkkoa: Pielisensuun kirkko Niinivaaralla, Noljakan kirkko, Rantakylän kirkko ja Utran puukirkko.
Kirkkokadun pohjoispäässä on niin ikään pienellä mäellä Joensuun ortodoksisen seurakunnan pääkirkko, Pyhän Nikolaoksen kirkko. Pyhän Nikolaoksen kirkko on perinteinen pohjois-venäläinen ortodoksikirkko, jossa on käytetty paljon puuta, ja joka on valmistunut vuonna 1887. Joensuussa on lisäksi toinen ortodoksinen kirkko; Ortodoksisen seminaarin Pyhän Johannes Teologin kirkko, jonka arkkitehtuuri on bysanttilainen.
Liikunta ja urheilu

Vuoden 1990 Maailman vahvin mies -kilpailu järjestettiin Joensuussa. Myös niin ikään kansainvälisen Strongman Champions Leaguen Suomen-osakilpailu järjestettiin Joensuussa elokuussa 2019.
Urheiluseuratoiminta
Joensuun suurimpia urheiluseuroja on vuonna 1900 perustettu Joensuun Kataja, jonka lajeihin kuuluvat koripallo, taitoluistelu, voimistelu, hiihto ja yleisurheilu. Katajan miesten koripallojoukkue saavutti 2000-luvulla kaksi SM-kultaa, seitsemän hopeaa ja viisi pronssia. Koripallojoukkue on pelannut mestaruussarjatasolla 1970-, 1980- ja 2000-luvuilla. Koripalloiluharrastus Joensuussa virisi 1950-luvulla.lähde?
Suunnistusseura Kalevan Rasti on yksi suurista suomalaisista suunnistusseuroista. Se on perustettu vuonna 1950 ja se on niittänyt menestystä voittamalla muun muassa Tiomilan vuosina 1983, 2010, 2011 ja 2013 ja Jukolan viestin 2004, 2005, 2007 ja 2012–2014 sekä 25-mannan vuosina 2005 ja 2006.lähde?
Salibandyseura Josba on Suomen vanhimpia ja menestyksekkäimpiä lajinsa seuroja niin miesten kuin naistenkin sarjoissa.lähde?
Jääkiekossa Joensuun Kiekko-Pojat pelaa miesten Mestiksessä.lähde?
Lentopallossa naisten seura Joen Juju pelaa 1-sarjassa. lähde?
Pesäpallossa Joensuun Maila pelaa miesten Superpesiksessä ja joukkue voitti seuran historian ensimmäisen miesten Suomen mestaruuden vuonna 2018. Joensuun Maila nousi Superpesikseen kaudelle 2004 ja on siitä lähtien pelannut yhtäjaksoisesti tällä sarjatasolla. Seuran naisten edustusjoukkue nousi kaudeksi 2020 naisten Superpesikseen.lähde?
Miesten jalkapalloseuroista Jippo pelaa kaudella 2026 toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Ykkösliigassa.lähde?
Joensuun Urheilusukeltajat on Suomen suurimpia sukellusseuroja. Laitesukelluksen peruskurssi järjestetään vuosittain. Kouluttajina on maan kokeneimpia sukeltajia.lähde?
Menestyneitä urheilijoita 1990- ja 2000-luvulla
Miro Aaltonen, jääkiekkoilija, olympiavoittaja 2022
Tunnettuja joensuulaisia
Musiikki on tärkeä osa joensuulaista kulttuurielämää. Tunnetuista suomalaisista rock-yhtyeistä muun muassa Hassisen Kone ja Neljä Ruusua ovat Joensuusta lähtöisin. Näiden yhtyeiden johtohahmot Ismo Alanko (Hassisen Kone) ja Ilkka Alanko (Neljä Ruusua) ovat nykyään tunnetuimpia Joensuusta lähtöisin olevia henkilöitä.
Joensuussa asuvia kulttuurihenkilöitä ovat muun muassa:
Katso myös
Luettelo Joensuun julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Kirjallisuutta
Jumalan maja ihmisten keskellä: Joensuun evankelis-luterilaisten seurakuntien kirkot ja kappelit. 2003. ISBN 952-91-6558-7
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Joensuu Wikimedia Commonsissa
Visit Joensuu – kunnallinen matkailusivusto
Joensuun tapahtumat -verkkosivusto (Joensuun kaupunki)
Jojo – Joensuun seudun joukkoliikenne -verkkosivusto
Joensuun kaupunki: Joensuun uutiset -verkkolehti
Tilastokeskus – Joensuun avainluvut (Arkistoitu – Internet Archive)
Virta – Joensuun kaupunkikeskustayhdistys ry:n verkkosivut
Sanomalehti Karjalaisen verkkolehden Joensuu-osio (Arkistoitu – Internet Archive)
Joensuun matkailuoppaat ry:n verkkosivut; monenlaisia opastuksia Joensuussa
Kaynak: Wikipedia – Joensuu · CC BY-SA 4.0
Heraldry

The explanation of the coat of arms of Joensuu reads: "shield twice blocked with upper moat and lower corrugated; fields in red, silver and black." The wave bar of the subject refers to the location of the city along the Pielinen River and the position of the moat near the eastern border of Finland, while its colors black and red are considered typical colors of Karelia. The coat of arms was designed by Toivo Vuorela, and it was approved by the Joensuu City Council at its meeting on May 10, 1957. The Ministry of the Interior confirmed the use of the coat of arms on November 19 of the same year. In addition to the coat of arms, the city of Joensuu also uses a flag based on it, in which the silver of the coat of arms has been replaced by white.
History
The city of Joensuu, founded by the Czar Nicholas I of Russia in 1848, is the regional centre and the capital of North Karelia. During the 19th century Joensuu was a city of manufacture and commerce. When in 1860 the city received dispensation rights to initiate commerce, former restrictions against industry were removed and the local sawmills began to prosper and expand. Water traffic was improved by the building and opening of the Saimaa Canal in 1856. Consequently, a lively commerce between the regions of North Karelia, St. Petersburg and Central Europe was enabled. At the end of the 19th century Joensuu was one of the largest harbour cities in Finland.
Throughout the centuries Karelian traders have plied the Pielisjoki River. The river has always been the lively heart of the city. Canals – completed by 1870 – increased the river traffic. Thousands of steamboats, barges and logging boats sailed along the river during the golden age of river traffic. The Pielisjoki River has also been an important log raft route, providing wood for the sawmills and for the entire lumber industry.
During the last few decades, the formerly modest agrarian town has developed into a vital centre of the province. Success in regional annexations, the establishment of the region of North Karelia, and investments in education have been the most decisive actions in this development.
The municipality of Pielisensuu was consolidated with Joensuu in 1954. At the beginning of 2005, the municipalities of Kiihtelysvaara and Tuupovaara were consolidated with Joensuu. At the beginning of 2009 the municipalities of Eno and Pyhäselkä were consolidated with Joensuu. After the most recent consolidations, there are approximately 73,000 inhabitants in the Joensuu municipal area.
The University of Joensuu which was established in 1969 and now part of the University of Eastern Finland since January 2010 has in twenty-five years, expanded to eight faculties. The university is one of the mainstays of the city and so for all North Karelia. Diversified international cooperation in science, industry and commerce benefits the whole region.
Geography
The neighboring municipalities of Joensuu are Liperi, Kontiolahti, Lieksa, Ilomantsi, Tohmajärvi and Rääkkylä. In addition, the city is part of the Joensuu sub-region, which currently also includes the municipalities of Heinävesi, Ilomantsi, Juuka, Kontiolahti, Liperi and Polvijärvi, as well as the town of Outokumpu.
Climate
Joensuu has a subarctic climate (Köppen: Dfc) closely bordering on a humid continental climate (Köppen climate classification: Dfb) due to its high latitude and inland position. Being quite far inland, Joensuu has a more continental climate than most of Finland. As a result, Joensuu can be prone to temperature extremes both in winter and summer. For example, Joensuu is on average warmer than Dublin or Manchester in July, and colder than Moscow in January. Winters are long, cold and snowy. Summers however, bring frequent temperatures above 20.0 °C (68.0 °F) and thunderstorms occur typically on 10–15 days per year. The highest temperature ever recorded 37.2 °C (99.0 °F) on July 29, 2010, is the highest recorded temperature in Finland and the second highest ever recorded temperature in the Nordic countries, only behind Sweden's all time record at 38.0 °C (100.4 °F). The lowest temperature ever recorded in Joensuu was −40.0 °C (−40.0 °F) on December 10, 1955. In winter, the snowcover is reliable and on average 50–70 cm deep. Annually, Joensuu experiences on average 24 days with temperatures −20 °C (−4 °F) or colder while temperature below −30 °C (−22 °F) is observed about once per year. Annual total precipitation averages at 589 mm, with about 225 mm of it falling in the form of snow.
Demographics

Population
The city of Joensuu has 79,129 inhabitants, making it the 11th most populous municipality in Finland. The Joensuu region has a population of 127,716.
Languages
Joensuu is a monolingual Finnish-speaking municipality. The majority of the population, 71,628 persons (90.5%), spoke Finnish as their first language. In addition, the number of Swedish speakers was 82 persons (0.1%) of the population. Foreign languages were spoken by 9.4% of the population. As English and Swedish are compulsory school subjects, functional bilingualism or trilingualism acquired through language studies is not uncommon.
At least 40 different languages are spoken in Joensuu. The most commonly spoken foreign languages are Russian (3.3%), Ukrainian (0.8%), Arabic (0.4%) and English (0.4%).
Immigration
As of 2024, there were 6,814 persons with a foreign background living in Joensuu, or 9% of the population. The number of residents who were born abroad was 6,6626, or 8% of the population. The number of persons with foreign citizenship living in Joensuu was 4,911. Most foreign-born citizens came from the former Soviet Union, Russia, Ukraine, Sweden and Bangladesh.
The relative share of immigrants in Joensuu's population is below to the national average. However, the city's new residents are increasingly of foreign origin. This will increase the proportion of foreign residents in the coming years.
Religion
In 2023, the Evangelical Lutheran Church was the largest religious group with 62.8% of the population of Joensuu. Other religious groups accounted for 6.2% of the population. 31.0% of the population had no religious affiliation.
Economy

Joensuu is a growing provincial center with a service-oriented business life. The concentration of information and communication technology companies has taken place in the premises offered by the Joensuu Science Park. Major industrial companies include lock manufacturer Abloy Oy and forest machine manufacturer John Deere. Research and product development in Joensuu is held at the university, science park, METLA and a few companies in areas such as color research and diffractive optics. The companies that paid the most corporate tax in 2015 were Broman Group Oy, which sells car spare parts and accessories, the key company Assa Abloy Oy, the North Karelia Cooperative, E. Hartikainen Oy, which operates in the construction and car business areas, and Autokiinteistöt Laakkonen Oy.
The unemployment rate in Joensuu on December 31, 2018 was 14.7%. Largest employers in 2006: City of Joensuu (4,409 employees), North Karelia Hospital District Consortium (2,220), University of Joensuu (1,244), Abloy Oy (800), North Karelia Education Consortium (537), Pohjois-Karjalan Osuuskauppa or PKO (512), VR companies (430), Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj or PunaMusta Media (317) and Schauman Wood Oy (292). In the 2010s, the Palkeet Agency and the Finnish Defense Forces Service Center were established in Joensuu.
There are four shopping centers in Joensuu: Iso Myy, Metropol, Plaza Centrum and one department store belonging to the Sokos chain.
Transport

Joensuu has a railway station and a bus station, which offers intercity connections to Helsinki and local connections to several other places. Numbered bus service is available to all parts of Joensuu. Joensuu also has an airport (located in nearby Liperi), with flights to Helsinki.
Joensuu is located along the Blue Highway, which is an international tourist route from Mo i Rana, Norway to Pudozh, Russia via Sweden.
Sports

The city is known for its basketball club Kataja, which plays in the Finnish first-tier league Korisliiga. Other professional level clubs of Joensuu include Josba (floorball), the world leading orienteering club Kalevan Rasti (orienteering) and Joen Juju (women's volleyball). The ice hockey team Joensuun Kiekko-Pojat plays in the Finnish second-tier league Mestis, and their home arena is the Mehtimäki Ice Hall. The local football club Jippo plays in the second highest level of Finnish football, Ykkösliiga. Finnish baseball enjoys popularity as well and the local team, Joensuun Maila, plays in the top division Superpesis.
Notable sportspeople from Joensuu include Jukka Keskisalo, the European champion in 2006 at the 3000m steeplechase; Aki Parviainen, the world champion of javelin throwing in 1999; biathlete Kaisa Mäkäräinen, who won three overall World Cup titles in the 2010–11, 2013–14 and 2017–18 seasons; 1983 World Rally Championship winner Hannu Mikkola; 2013 Global RallyCross Championship champion and current World RX driver Toomas Heikkinen; and National Hockey League ice hockey players Urho Vaakanainen and Juuso Riikola.
Education
Joensuu is a city of students. The University of Eastern Finland (UEF) has one of its two main campuses in Joensuu and the University of Applied Sciences Karelia has two Joensuu campuses. There are also five high schools in Joensuu: Lyceum High School, Upper Secondary Normal School, Joensuu Coeducational High School, Finnish-Russian Upper Secondary School of the Eastern Finland, and Pyhäselkä High School.
There is also the Joensuu Sports Academy, which is a co-operation network of educational institutions that offers athletes training and coaching.
Friendship cities
Petrozavodsk, Russia (cooperation agreement) (since 1994)
Kaynak: Wikipedia – Joensuu · CC BY-SA 4.0
