Jyväskylä
Jyväskylä on Suomen kaupunki ja Keski-Suomen maakuntakeskus Päijänteen pohjoisrannalla.
Government administration · Finland · 0 followers
Overview
Jyväskylä on Suomen kaupunki ja Keski-Suomen maakuntakeskus Päijänteen pohjoisrannalla. Jyväskylä on vuonna 1837 perustettu vanha kaupunki. Jyväskylän kaupungissa asuu noin 150 000 ja laajemmin koko seudulla asuu noin 193 000 henkilöä. Jyväskylä on väkiluvultaan Suomen 7:nneksi suurin kunta ja lähikuntineen viidenneksi suurin kaupunkialue. Kaupunki on samalla merkittävä kasvukeskus.
Interested in working with us in the future?
Follow to see new jobs and posts in your feed.
No news yet.
About
Jyväskylä on Suomen kaupunki ja Keski-Suomen maakuntakeskus Päijänteen pohjoisrannalla. Jyväskylä on vuonna 1837 perustettu vanha kaupunki. Jyväskylän kaupungissa asuu noin 150 000 ja laajemmin koko seudulla asuu noin 193 000 henkilöä. Jyväskylä on väkiluvultaan Suomen 7:nneksi suurin kunta ja lähikuntineen viidenneksi suurin kaupunkialue. Kaupunki on samalla merkittävä kasvukeskus.
Kaynak: Wikipedia · CC BY-SA 4.0
Historia

Varhaisvaiheet
Jyväskylän seudulta tunnetaan arkeologisia löytöjä kivikaudelta lähtien. Keskiajalla Keski-Suomi oli Päijännettä ja vesireittejä pitkin liikkuvien hämäläisten metsästys- ja kalastusaluetta, mutta samaan aikaan alueella liikkui myös saamelaista väestöä. Nykyisen Jyväskylän alue kuului Saarion, Hauhon ja Sääksmäen talollisten nautintaoikeuksien piiriin. Laukaan Vuojärvestä tehty siitepölyanalyysi osoittaa, että alueella on jo 500–700-luvulla alkanut kaskiviljely, sillä erityisesti rukiin siitepölyä on tuon aikaisissa sedimenteissä. Varhaisin nimeltä tunnettu alueen asukas oli Heikki Ihanninpoika Jyväsjoki, jonka mainitaan vuoden 1506 asiakirjoissa rakentaneen talon Äijälään.
Jyväskylä kuului uuden ajan alussa Laukaaseen, mutta eteläpuolen Korpilahti, Säynätsalo ja Muurame kuuluvat Jämsään. Tuon aikaisen Jyväskylän alueella oli vanhimman (vuoden 1593) maakirjan mukaan kahdeksan taloa, ja lisäksi Palokassa 5 ja Keljossa 2 taloa. Näistä Mattilan talo hallitsi yksinään myöhemmän Jyväskylän jakokunnan maita Keljon kylän rajalta Vesangan ja Palokan kylän rajaan. Jyväskylän vanhin saman suvun hallussa jatkunut tila on Lahden talo, joka on vuonna 1600 erotettu Mattilasta. Lahden talon historia ja sitä hallinnut Lahden suku kietoutuvat merkittävästi Jyväskylän kaupungin alueeseen. Kuitenkin Lahden suku on myöhemmissä vaiheissa haarautunut ja hajaantunut pitkälti ympäri Suomea, ja nykyään suvun edustajia tunnetaan asuvan Lapissa asti. Lahdenrinne Jyväsjärven lounaisnurkassa on Lahden talon vanhaa ydinaluetta.
Nykyisen Jyväskylän alueella oli vuoteen 1593 mennessä perustettu myös (Vaajakosken suunnan) Oravasaaren, Haapaniemen, (Palokan suunnan) Mankolan, Rutalan, Mikkolan, (Tikkakosken suunnan) Tikkamannilan, Puuppolan, Kuikan, Nyrölän sekä (Vesangan) Siekkilän, Soikkalan, Yrjölän ja Sipilän talot. Vanhan Korpilahden alueella oli runsaasti taloja: Maahi, Kurkela, Ekonen, Tissola, Hurttia, Härkölahti, Ahvenus, Puolakka, Leustu, Oittila, Putkilahti, Könnö, Raidanlahti, Moksi, Kopiseva, Lehtimäki, Rutalahti, Särkijoki, Saukko, Painaja, Veijo, Maatia ja Uittime sekä nykyisen Muuramen alueen talot.
Maantiede
Jyväskylä sijaitsee eteläisen ja keskisen Suomen rajaseudulla ja on ollut läpi historiansa merkittävä liikenteen risteyskohta. Lähimmät suuret kaupungit ovat Kuopio (144 km), Tampere (149 km) ja Lahti (169 km). Suomen pääkaupunkiin Helsinkiin Jyväskylästä on matkaa maanteitse 272 km, rautateitse matka on 342 km. Muutamiin muihin suurehkoihin kaupunkeihin kertyy maanteitse matkaa seuraavasti: Mikkeli 113 km, Hämeenlinna 188 km, Kouvola 192 km, Seinäjoki 216 km, Pori 273 km, Vaasa 282 km, Turku 304 km ja Oulu 339 km.
Jyväskylän kaupunki sijaitsee Päijänteen pohjoispäässä. Kantakaupunki on Päijänteen pohjoispäähän Äijälänsalmen kautta yhteydessä olevan Jyväsjärven sekä Tuomio- ja Palokkajärven välisellä kannaksella, jonka lävistää Tourujoki. Jyväskylän pisin jokimuodostelma on Tikkakosken Luonetjärvestä Puuppolan Korttajärveen virtaava Autiojoki 10,9 kilometrin pituudellaan. Päijänteen jälkeen suurimmat alueen järvet ovat Muuratjärvi ja Leppävesi. Suurimpia Jyväskylään kuuluvia saaria ovat Päijänteen Muuratsalo (osa), Vuoritsalo, Kumina, Lehtisaari, Lehtissaari ja Iso-Poro ja Leppäveden saari, josta osa tunnetaan nimellä Manunsaari, osa nimellä Oravasaari. Oravasaaren kylä ei nimestään huolimatta pääosin sijaitse tällä saarella.
Jyväskylä ympäristöineen on mäkistä maastoa. Jyväskylän korkein mäki on Korpilahden Moksin kylässä sijaitseva 258 metriä korkea Uutelanmäki. Ennen vuoden 2009 kuntaliitosta Jyväskylän korkein kohta oli 249 metrin korkuinen Pirttimäki. Tunnetumpia maankohoumia ovat Laajavuori, jolla sijaitsee hiihtokeskus ja Matti Nykäsen mäki sekä Harju, joka on tunnettu aikaisemmin nimillä Jyväsharju ja Syrjänharju. Se ei ole nimestään huolimatta ole harju, vaan Sisä-Suomen reunamuodostuman osa. Sen laella on Vesilinna, yhdistetty vesi- ja näkötorni, jossa on myös luontomuseo ja ravintola. Ydinkeskusta on Harjun ja Jyväsjärven välissä.
Aluerakenne

Jyväskylän kaupunginosat
Jyväskylän kaupunki on jaettu 14 suuralueeseen ja edelleen 86 kaupunginosaan.
Taajamat
Vuoden 2023 lopussa Jyväskylässä oli 147 746 asukasta, joista 139 716 asui taajamissa, 6 538 haja-asutusalueilla ja 1 492:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Jyväskylän taajama-aste on 95,5 prosenttia. Jyväskylän taajamaväestö jakaantuu viiden eri taajaman kesken:
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Jyväskylän keskustaajama ja Sallaajärvet ulottuvat Jyväskylän lisäksi Muuramen kunnan alueelle. Vesanka ja Puuppola eivät ole enää 2020-luvulla muodostaneet omia taajamiaan, sillä ne ovat sulautuneet osaksi Jyväskylän keskustaajamaa.
Yhteensä Jyväskylän keskustaajamassa on 134 804 asukasta ja sen pinta-ala on 113,14 neliökilometriä.
Vuoden 1960 väestönlaskennassa silloisten Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan, Korpilahden ja Säynätsalon alueella oli useita taajamia. Jyväskylän kaupungin ainoa taajama oli Jyväskylän keskusta. Siellä oli 39 449 asukasta, joista 39 117 asui Jyväskylän kaupungissa ja 394 maalaiskunnan puolella. Pääosin Jyväskylän maalaiskunnassa sijainneet taajamat (suluissa asukasluvut) olivat:
Rantue (yhteensä 421, joista 359 maalaiskunnassa ja 62 kaupungin puolella)
Korpilahden ainoa taajama oli Korpilahden kirkonkylä, jossa oli 1 324 asukasta. Säynätsalon taajamat olivat Säynätsalon kirkonkylä (1 470 asukasta), Lehtisaari (836 asukasta) ja Muuratsalo (805 asukasta).
Alueliitokset
Kun Jyväskylän kaupunki vuonna 1837 perustettiin, sen alue oli maanomistuskiistojen vuoksi pieni ja epäkäytännöllisen muotoinen. Sen pinta-ala oli vain 6,2 km², ja se käsitti kaksi kapean käytävän kautta yhteydessä toisiinsa ollutta aluetta, joista toinen oli Jyväsjärven ja toinen Köhniönjärven rannalla ja lisäksi pienen erillisen osan Jyväsjärven Korkeakoskenlahden perukassa. Ensimmäisen kerran Jyväskylän kaupungin aluetta laajennettiin vuonna 1860, kun siihen liitettiin niin sanottu Ramoisen osa, pieni Tourujoen suulla sijaitseva alue, joka oli kuulunut Taavettilan tilaan ja jota kaupunki oli jo kauan havitellut itselleen. Sen pinta-ala oli 0,2 km².
Kaupunkikuva

Jyväskylä oli vielä 2000-luvun alussa ennen alueliitosta pinta-alaltaan pieni sekä suomalaisittain varsin tiiviisti rakennettu kaupunki. Ruutukaavan mukaan rakennettu kaupungin vanhin osa, nykyinen ydinkeskusta sijaitsee Jyväsjärven ja Harjun (alkuperäiseltä nimeltään Syrjälänharjun) välissä. Se on Suomen kaupunkien pelkistetyin, yksinkertaisin ja symmetrisin ruutukaava. Kaupungin hallinto ja palvelut ovat hyvin keskittyneitä ja keskusta rakennettu tiiviisti. Jyväskylälle on ollut ominaista myös kaupunkikuvan nopea uudistuminen sekä vanhojen rakennusten purkamisen että nopean uusien kaupunginosien rakentamisen johdosta. Jyväskylä onkin rakennuskannaltaan erittäin nuori kaupunki. 1800-luvun ja 1900-luvun alun empiretyylisestä puutalo-Jyväskylästä ei ole paljoa jäljellä.
Monissa Suomen kaupungeissa on toteutettu tai suunnitteilla keskieurooppalaiseen tapaan kävelykatuja. Aikaisemmin valtatien 4 läpikulkuliikennettä palvellut kaupungin keskustaa länsi-itäsuunnassa halkova Kauppakatu muutettiin ensin joukkoliikennekaduksi ja sittemmin yhdeksi Suomen ensimmäisistä kävelykaduista vuonna 1993. Sen varrella sijaitsee kauppakeskuksia, kahviloita ja ravintoloita. Kävelykadulla järjestetään myös tapahtumia.
Monia Jyväskylän rakennuksista on suunnitellut arkkitehti Alvar Aalto. Ydinkeskusta sijaitsee Jyväsjärven ja Harjun välissä.
Jyväskylä on valtateiden 4, 9, 13 ja 23 risteys. Jyväskylän keskustan ohittaa itäpuolelta ohitustie, vuonna 1989 valmistunut Rantaväylä, joka valmistuessaan siirsi valtatien 4 liikenteen pois kaupungin ruutukaavakeskustan liikenneverkosta. Rantaväylän varressa sijaitsee useita Jyväskylän yliopiston sekä kansainvälisen yritysmaailman uudisrakennuksia. Vanhojen tehdasrakennusten häviäminen Jyväsjärven rannasta mahdollisti uuden Lutakon kaupunginosan rakentamisen Kuokkalan sillan juureen. Merkittävä tekijä kaupunkikuvan kannalta on myös keskustan välittömässä läheisyydessä sijaitseva entinen Kankaan paperitehdas. Suurikokoista tehdasaluetta ja paperitehdasta alettiin purkamaan vuonna 2018 ja tilalle on rakennettu uusi Kankaan asuinalue. Jyväskylä on menestynyt säännöllisesti Taloustutkimuksen toteuttamassa suurten kaupunkien imagotutkimuksessa parhaista asuinpaikoista, ja oli vuonna 2014 kolmannella sijalla edellisvuoden tapaan. Jyväskylällä on hyvä imago myös yritysjohtajien silmissä.
Väestö
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Ulkomaalaistaustaiset
Vuonna 2022 Jyväskylässä asui 8 855 ulkomaalaistaustaista henkilöä, mikä vastasi 6,1 prosenttia kaupungin väestöstä. Näistä varsinaisia ulkomaan kansalaisia oli 5 523 asukasta. Muita kieliä kuin suomea, ruotsia tai saamea puhui 8 694 asukasta. Puhutuimmat vieraat kielet olivat venäjä, persia ja englanti. International Jyväskylä – Info Center on ohjaus- ja neuvontapiste, joka palvelee Keski-Suomen alueen maahanmuuttajia. Neuvontapalveluita saa asumiseen, työnhakuun, työsuojeluun, verotukseen, opiskeluun, perheasioihin, vapaa-aikaan sekä viranomaisten kanssa toimimiseen.
Hallinto ja politiikka

Jyväskylän kaupunginvaltuustossa on 63 jäsentä. Kaudella 2025–2029 suurimmat puolueet ovat SDP (16), kokoomus (11) ja keskusta (11). Jyväskylän kaupungissa oli vasemmistoenemmistö vuoteen 1984 asti ja uudelleen vuosina 1992–1996.
Jyväskylän seutukunta
Jyväskylän seutukunta muodostuu Jyväskylän kaupungin lisäksi Hankasalmen, Laukaan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnista.
Ystävyyskaupungit
Jyväskylällä on lukuisia ystävyyskaupunkeja:
Lisäksi kunnalla on yhteistyösopimus Kiinan Mudanjiangin kanssa (vuodesta 1988).
Yhteistyö Jaroslavin kaupungin kanssa on laitettu jäihin maaliskuusta 2022 alkaen Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Liikenne ja infrastruktuuri

Jyväskylän kautta kulkevat yleiset tiet eri ilmansuuntiin
Helsinki, Lahti, Oulu, Kemi, Rovaniemi, Utsjoki (etelään / pohjoiseen)
Turku, Loimaa, Tampere, Jämsä, Kuopio, Joensuu, Niirala (Tohmajärvi) (lounaaseen / koilliseen)
Kokkola, Mikkeli, Lappeenranta (luoteeseen / kaakkoon)
Pori, Kankaanpää, Parkano, Virrat, Pieksämäki, Varkaus, Joensuu (länteen / itään)
Linja-autoasema ja rautatieasema toimivat Jyväskylässä yhdistettynä matkakeskuksena.
Jyväskylään pääsee junalla etelästä Tampereen suunnasta, lännestä Haapamäen suunnasta sekä idästä Pieksämäeltä. Ilman junanvaihtoa Jyväskylästä pääsee Tampereen kautta Helsinkiin ja Turkuun, Pieksämäen kautta Kuopioon sekä Haapamäen kautta Seinäjoelle. Henkilöjunaliikenne pohjoisesta Haapajärven suunnalta lakkautettiin vaiheittain vuosina 1968–1987, viimeisimpänä henkilöliikenne Äänekoski–Jyväskylä-rataosuudella vuonna 1987.
Kaukoliikenteen linja-autoilla pääsee suoraan Jyväskylästä kaikkiin maakuntakeskuksiin paitsi Hämeenlinnaan ja Maarianhaminaan. Junaan verrattuna linja-auto tarjoaa vaihdottoman ja nopeamman yhteyden esimerkiksi Ouluun, Lahteen ja Lappeenrantaan. Yöjunat eivät nykyisin liikennöi Jyväskylässä. Linja-autojen yöpikavuoroja kulkee päivittäin Helsingin, Jyväskylän ja Oulun välillä. Lentokoneella pääsee Jyväskylästä Helsinkiin 50 minuutissa. Lentoasema sijaitsee Tikkakoskella 22 kilometriä kaupungin keskustasta pohjoiseen.
Paikallisliikenteen järjestämisestä Jyväskylässä, Laukaassa ja Muuramessa on heinäkuusta 2014 alkaen vastannut joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen eli Jyväskylän seudun joukkoliikenne. Paikallisliikenteestä käytetään markkinointinimeä Linkki, joka tarkoittaa Jyväskylän seudulla linja-autoa. Paikallisliikenteen asioista päätetään seudullisessa joukkoliikennejaostossa. Liikenteen järjestämiseen liittyvistä käytännön tehtävistä vastaa Jyväskylän kaupunki. Kilpailutettuina liikennöitsijöinä toimivat Jyväskylän Liikenne Oy, Länsilinjat Oy ja Mennään Bussilla Oy.
Palvelut ja koulutus

Jyväskylässä sijaitsee monipuolinen Jyväskylän yliopisto, jossa opiskelee noin 15 000 ja työskentelee noin 2 600 henkilöä. Jyväskylässä toimii myös Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja HUMAK Humanistisen ammattikorkeakoulun Jyväskylän kampus. Jyväskylässä sijaitsevia toisen asteen ammatillisia oppilaitoksia ovat Jyväskylän ammattiopisto ja Jyväskylän kotitalousoppilaitos. Jyväskylässä toimii nykyisin kolme lukiota, jotka ovat Schildtin lukio, Jyväskylän normaalikoulun lukio ja Jyväskylän Lyseon lukio. Näistä jälkimmäinen on vanhin suomenkielinen oppikoulu. Korpilahden lukio sekä kaikki entisessä Jyväskylän maalaiskunnassa sijainneet kolme lukiota on lakkautettu 2010-luvun alussa.
Kulttuuri
Jyväskylälle on ollut vanhastaan tunnusomaista vahva sekä humanistinen että työväenhenkinen kulttuuriperintö. Kun perinteinen teollisuustuotanto kaupungissa on väistynyt uudemman elinkeinoelämän alta ja samalla muiden kuin humanististen tieteiden osuus kaupungin opiskelumahdollisuuksista on kasvanut, myös kaupungin kulttuuriprofiili ja identiteetti ovat olleet murroksessa 1960-luvulta lähtien. Uusia virikkeitä perusjyväskyläläiseen kaupunkikulttuuriin on tuonut myös nopea muuttoliike, etenkin opiskelijaväestön suuri määrä. Jyväskyläläiset muodostavatkin nykyisin kaupunkiväestön, jossa syntyperäisten asukkaiden osuus on pieni ja sekä tulo- että lähtömuutto on vilkasta. Vuonna 2004, ennen kuntaliitoksia, 15-vuotiaista asukkaista 63 %, 25-vuotiaista asukkaista 22 % ja 50-vuotiaista asukkaista vain 19 % oli syntynyt Jyväskylässä.
Keski-Suomen ohella merkittäviä tulijoiden lähtömaakuntia ovat Uusimaa, Pohjois-Savo ja Pirkanmaa.
Ruokakulttuuri
Jyväskylän pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla uunissa koivun, lepän tai pajun varpujen päällä paistettu varpupaisti, kaalia, selleriä ja tomaattia sisältävä Palokan salaatti, ruisrieska, muikunmäti, kahvi ja rinkeli sekä pusut. Jyväskylän maalaiskunnan pitäjäruoiksi valittiin sianpääsyltty, peruhauvikkaat ja luumureemi.
Musiikkikulttuuri
Jyväskylästä on lähtöisin useita tunnettuja raskaan rockin yhtyeitä, kuten Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus, Swallow the Sun ja Lost Society. Suomirapin ja -indien kärkihahmoihin kuuluvat Gettomasa ja Litku Klemetti ovat myös osa Jyväskylän musiikkikulttuuria.
Nähtävyydet
Jyväskylässä on kaupunginteatterin lisäksi harrastajateatteri Jyväskylän Huoneteatteri. Teatterin harrastajia vuosittain kokoava Harrastajateatterikesä siirtyi vuonna 2016 järjestettäväksi Jyväskylässä. Vuodesta 1979 lähtien kaupungissa on toiminut Jyväskylä Big Band. Jyväskylässä on aktiivinen rap-kulttuuri ja vuonna 2014 maakuntalehti Keskisuomalainen luonnehti tästä syystä kaupunkia jopa suomirapin pääkaupungiksi.
Uskonto

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Jyväskylässä on seuraavat seurakunnat:
Jyväskylän seurakunta on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta, jonka alueseurakuntia ovat Huhtasuon, Keskustan, Keltinmäen, Korpilahden, Kuokkalan, Palokan, Säynätsalon, Tikkakosken ja Vaajakosken alueseurakunnat.
Jyväskylän ortodoksinen seurakunta on Suomen ortodoksisen kirkon Jyväskylän alueella toimiva seurakunta.
Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Jyväskylässä toimii Jyväskylän helluntaiseurakunta. Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Jyväskylässä toimii Tikkakosken helluntaiseurakunta.
Jyväskylän Reformoitu Baptistiseurakunta on Jyväskylän alueella toimiva reformoitu seurakunta.
Historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Jyväskylän kaupungin nykyisellä alueella ovat:
Jyväskylän kaupunkiseurakunta (yhdistetty Jyväskylän maaseurakunnan ja Korpilahden seurakunnan kanssa Jyväskylän seurakunnaksi 2009)
Jyväskylän maaseurakunta (yhdistetty Jyväskylän kaupunkiseurakunnan ja Korpilahden seurakunnan kanssa Jyväskylän seurakunnaksi 2009)
Korpilahden seurakunta (yhdistetty Jyväskylän kaupunkiseurakunnan ja maaseurakunnan kanssa Jyväskylän seurakunnaksi 2009)
Säynätsalon seurakunta (liitetty Jyväskylän kaupunkiseurakuntaan 2005)
Liikunta ja urheilu
Jyväskyläläisiä liikuntapaikkoja ovat muun muassa Laajavuoren talviurheilukeskus, Hippoksen liikuntapuisto ja vesiliikuntakeskus AaltoAlvari.
Katso myös
Luettelo Jyväskylän julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Kirjallisuutta
Koko Jyväskylän historiaa käsittelevää kirjallisuutta:
Brummer: Jyväskylän kaupungin historia 1837–1912
Tommila: Jyväskylän kaupungin historia 1837–1965
Kokko: Jyväskylän kaupungin historia 1965–2007
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jyväskylä Wikimedia Commonsissa
Matkaopas aiheesta Jyväskylä Wikimatkoissa
28 hours in Jyväskylä (time-lapse menetelmällä kuvattu video Jyväskylän kaupunkikuvasta)
Jyväskylän perustamiskirja kaupunginkirjaston sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive)
Kaynak: Wikipedia – Jyväskylä · CC BY-SA 4.0
Tarihçe
Jyväskylä bölgesinde, Taş Devri'nden arkeolojik bulgular bulunmaktadır. Mevcut en eski vergilendirme belgelerine (maakirja) göre, 1539'da bölgede yedi adet mülk bulunmaktaydı.
Jyväskylä şehri resmi olarak 22 Mart 1837 tarihinde Çar I. Nikolay'ın emriyle kurulmuştur. 1850'ler ve 1860'larda okulların kurulması Jyväskylä'nın daha sonraki gelişimi açısından en önemli adım oldu.
20. yüzyılın başlarında, kent birkaç kez genişledi. Günümüz Jyväskylä'nin büyük çoğunluğu Devam Savaşı sonrasında Karelya ve ülkenin diğer bölgelerindeki mültecilerin şehre taşınması ve ortaya çıkan konut ihtiyacı sonucu inşa edilmiştir. Jyväskylä, 2000'lerde de hızla büyümeye devam etmiştir.
Eğitim
Jyväskylä, geleneksel bir eğitim merkezi olarak bilinmektedir. Finlandiya'nun ulusal destanı Kalevala'nın derleyicisi olan Elias Lönnrot, bir eğitim merkezi olarak büyük rolü nedeniyle şehre "Finlandiya'nın Atinası" lakabını vermiştir. Jyväskylä Üniversitesi, Finlandiya'nın en popüler ünversitelerinden biridir. Bunun dışında şehir JAMK Uygulamalı Bilimler Üniversitesi ile HUMAK Uygulamalı Bilimler Üniversitesi'ne de ev sahipliği yapmaktadır.
Spor
Jyväskylä, Dünya Ralli Şampiyonası'nın bir parçası olan Neste Oil Rally Finland'a ev sahipliği yapmaktadır. Şehrin aynı zamanda Liiga'da oynayan JYP Jyväskylä adında bir buz hokeyi takımı ile Veikkausliiga'da oynayan Jyväskylän Jalkapalloklubi adında bir futbol takımı bulunmaktadır.
Ulaşım
Şehre, Jyväskylä Demiryolu İstasyonu ile şehrin 19 km kuzeyindeki Tikkakoski'de bulunan Jyväskylä Havalimanı hizmet vermektedir.
Kardeş şehirler
Jyväskylä Eurotowns ağının bir üyesi olup aşağıdaki şehirler ile kardeş şehir anlaşması bulunmaktadır.
Kaynak: Wikipedia – Jyväskylä · CC BY-SA 4.0
Etymology
The second part of the city's name, kylä, means village. The first part of the city's name, jyväs-, looks like the stem of an adjective *jyvänen, derived from jyvä, "grain" (compare Wiktionary). Alternatively, it has been associated with Taxus, a genus of yews, and the Old Prussian word juwis. It has also been speculated that the word jyväs refers to the sun's reflection of the surface of the water.
Erkki Fredrikson, the curator of the Museum of Central Finland, put forward a theory related to the name, that the origin word for the city's name was syväs and not jyväs, and that the name was once derived from Jyväsjoki (literally the "grain river"), which, according to Fredrikson's assumption, was actually called Syväsjoki (literally the "deep river"). However, the name Jyväsjoki was registered in 1506 for the region's first known resident, Heikki Ihanninpoika Jyväsjoki. His house was located at the mouth of the Äijälänjoki River, which in Fredrikson's opinion also supports the Syväsjoki theory. The village, known at the beginning as Jyväsjoki village, gradually transformed into Jyväskylä.
History

In the Jyväskylä region, there are archeological findings from the Stone Age. According to the oldest available taxation documents (maakirja), there were seven estates on the Jyväskylä region in 1539. One of them, the estate of Mattila, alone possessed the areas stretching from the village of Keljo to the villages of Vesanka and Palokka. The oldest estate in Jyväskylä continuously held by the same family is the estate of Lahti, which emerged when the estate of Mattila was split between two brothers in 1600. The history of the Lahti family and estate have had a significant impact on the development of Jyväskylä region. Lahdenrinne, in the south-west corner of Jyväsjärvi lake, belongs to the old heartland of the estate of Lahti.
The name Jyväskylä was mentioned in 1575 as Jyueskylä. Its name is derived from the lake Jyväsjärvi. A shorter form of the name, Jyväs (written Jyuexe) was mentioned slightly earlier in 1565 and again (this time written Jyues) in 1570.
The City of Jyväskylä was founded on 22 March 1837, when Emperor of Russia and Grand Duke of Finland, Nicholas I of Russia, signed the charter of the city and the infrastructure was essentially built from scratch; before that, Jyväskylä was a village belonging to the larger rural municipality of Laukaa, being the largest village of the whole parish. At the times Finnish military battalion Suomen kaarti participated under his rule in military operations against the Polish November Uprising and later in Hungary, Turkey and Bessarabia (today Moldova). While Nicholas I of Russia abolished many autonomous areas, it has been argued, that the loyalty of Finnish military influenced his approach towards Finnish autonomy. The original town was built between Lake Jyväsjärvi (which is connected to Lake Päijänne) and the Jyväskylä ridge (Harju), and consisted of most of the current grid-style city centre.
Geography

Jyväskylä is located on the northern coast of Lake Päijänne, 147 kilometres (91 mi) north-east of Tampere, 148 kilometres (92 mi) south-west of Kuopio and 270 kilometres (170 mi) north of Helsinki. The hilly and forested terrain in Jyväskylä is surrounded by hundreds of lakes. To reach Jyväskylä from the east, one needs to go through or pass the hill Kanavuori, which used to host a military depot full of ammunition and armaments.
Jyväskylä is located in the Finnish Lakeland. There are 328 lakes in the city, and lakes and rivers constitute 20,1% (295 km2; 114 sq mi) of the total area of the city. The city's largest lakes include Päijänne, Leppävesi, Tuomiojärvi, Palokkajärvi, Luonetjärvi, and Alvajärvi. The city center is located on the shores of Jyväsjärvi.
The landscape in Jyväskylä is hilly, forested and full of waters. The architect Alvar Aalto compared the hilly landscape of Jyväskylä to Toscana in Italy: "The slope of Jyväskylä ridge is almost like the mountain vineyards of Fiesole".
Climate
The defined climate is subarctic continental (Köppen: Dfc). Because of its northern location, winters are long, snowy, cold, and dark. During midwinter, the city receives daylight for only around five hours. Summers are mild, with the average daily maximum temperature being 22 °C (72 °F) in July. During the summer, Jyväskylä experiences long daylight and white nights i.e. midnight twilight.
Demographics

Population
The city of Jyväskylä has 149,895 inhabitants, making it the 7th most populous municipality in Finland. The Jyväskylä region has a population of 193,254, making it the sixth largest region in Finland after Helsinki, Tampere, Turku, Oulu and Lahti. Jyväskylä is home to 3% of Finland's population. 8% of the population has a foreign background, which is lower than in the major Finnish cities of Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa or Turku.
Jyväskylä was the fastest growing Finnish city in the 20th century. The population has continued to grow rapidly in the 21st century.
Languages
Jyväskylä is the third largest monolingual Finnish-speaking municipality in Finland after Tampere and Oulu. The majority of the population, 137,582 persons (91.8%), spoke Finnish as their first language. In addition, the number of Swedish speakers was 280 persons (0.2%) of the population. Foreign languages were spoken by 8% of the population. As English and Swedish are compulsory school subjects, functional bilingualism or trilingualism acquired through language studies is not uncommon.
At least 100 different languages are spoken in Jyväskylä. The most widely spoken foreign languages are Russian (1.2%), Ukrainian (0.9%), Farsi (0.6%), English (0.5%), Arabic (0.4%), Chinese (0.3%) and Kurdish (0.3%).
Immigration
As of 2024, 11,469 people with a foreign background lived in Jyväskylä, representing 8% of the population. There are 11,572 residents who were born abroad, which makes up 8% of the population. The number of foreign citizens in Jyväskylä is 7,836.
The relative share of immigrants in Jyväskylä's population is below the national average. Nevertheless, the city's new residents are increasingly of foreign origin. This will increase the proportion of foreign residents in the coming years.
Religion
In 2023, the Evangelical Lutheran Church was the largest religious group with 62.1% of the population of Jyväskylä. Other religious groups accounted for 3.1% of the population. 34.8% of the population had no religious affiliation.
Military
Jyväskylä hosts the headquarters of the Finnish Air Force, in Tikkakoski. As a central location, it has traditionally been important base for military operations. Jyväskylä became known as major firearms manufacturer (Tikkakoski) during the world wars, producing machine guns and ammunition.
According to reporting in Helsingin Sanomat, since the 1990s Jyväskylä has served as a signals intelligence collection site, primarily targeting military maneuvers around St. Petersburg.
Economy

Because of excellent connections, Jyväskylä was a busy marketplace even before the first permanent settlements were founded in the current city centre. The establishment of Finland's first three Finnish-speaking schools: the lycée in 1858, the teachers' college in 1863, and the girls' school in 1864 proved to be the most significant steps in regards to later development of Jyväskylä. Educational services became the heart of the economic growth of the city. In 1912 Wilhelm Schauman founded a plywood mill on the shores of Jyväsjärvi. Schaumans plywood factory soon became the country's largest producer of plywood. Soon other kinds of forest based businesses opened factories and premises in the city. Thus, lumber, pulp, and paper became the second stronghold of the economy in Jyväskylä. Later, the high quality education and paper machinery industry tempted information technology businesses to settle in the city.
Nowadays, the main sources of subsistence in Jyväskylä are educational and health care services, paper machinery production, information technology, and renewable energy. The most important private employers are paper machinery producer Metso ltd., retail trade company Keskimaa Cooperative Society, real estate service company ISS, and wind turbine gear manufacturer Moventas. The biggest public employers are the City of Jyväskylä, the Central Finland Health Care District, the University of Jyväskylä, and the Air Force Academy.
As of 2010, only 1% of the labor force works on the primary sector, 21% on the secondary sector, and 78% on the service sector of the economy.
In April 2012, the unemployment rate in Jyväskylä was 12.2%, which was higher than average in Finland (9.8% in 1/2012). As of July 2012, there are about 61,000 jobs in Jyväskylä. The average income per income earner was €24,380 in 2010.
Culture

Museums
The Alvar Aalto Museum and the Museum of Central Finland form a center of culture in the immediate vicinity of the historical campus of the University of Jyväskylä. Both museums are designed by functionalist Alvar Aalto. The Alvar Aalto Museum displays the artist's most important work and design. The Museum of Central Finland specializes in cultural history. It serves both as the town museum of Jyväskylä and the provincial museum of Central Finland. In summer 2015 Alvar Aalto Foundation and the city of Jyväskylä launched an architect competition to connect the two museums.
One of architect Aalto's most significant works, Säynätsalo Town Hall, is located in Säynätsalo island.
The city hosts the Craft Museum of Finland, which presents a range of different handicraft techniques from across the country, as well as a centre dedicated to the conservation of textiles that serves private customers, museums and organisations. The National Costume Center of Finland forms a part of the museum.
The Aviation Museum of Central Finland near the Jyväskylä Airport in Tikkakoski exhibits the aviation history of Finland.
The University of Jyväskylä Museum is specialized in the history of the university and diversity of nature in Central Finland.
Jyväskylä Art Museum, located the city centre is the regional art museum of Central Finland. In collaboration with the Centre for Creative Photography, the Jyväskylä Art Museum maintains The Ratamo Printmaking and Photography Centre. This centre consists of the Galleria Ratamo along with a printmaking workshop, photography studio and artist workspaces all situated in Jyväskylä's former roundhouse.
In addition, historical churches in the city are open for public, most notables of them being the Taulumäki Church and the Jyväskylä City Church.
Theaters
The biggest theater in the city is the Jyväskylä City Theatre, designed by Alvar Aalto. It stands right in the center of the city.
Sports

The University of Jyväskylä is the only university in Northern Europe with a faculty of sports. The faculty has been a key player to develop a strong sports culture in the city, which is why Jyväskylä is also dubbed the "capital of Finnish sport".
The city hosts the Secto Rally Finland (formerly known as the 1000 Lakes Rally). It is the biggest annually organised public event in the Nordic countries, gathering over 500,000 spectators every year. The rally has been held since 1951, first as a national competition, then from 1959 on as a European Rally Championship event and since the introduction of the World Rally Championship in 1973, as Finland's WRC event.
Ice hockey venue Synergia-areena, Hippos Finnish baseball stadium, swimming hall AaltoAlvari, and many other primary sport venues of the city are located in Hippos, two kilometres (1.2 miles) away from the city centre. The Matti Nykänen ski jumping hill is located next to the Laajavuori ski resort just few kilometres west from the city centre. The main football stadium lies on the slopes of Harju just next to the city centre. The Killeri hippodrome on the western parts of the city serves different horse racing competitions. At winter time, amateur ice skaters can practice their skills in Viitaniemi or on the lake Jyväsjärvi, which has a 3.5 km (2.2 mi) long ice skating track.
The inventor of Finnish national sport pesäpallo, Lauri "Tahko" Pihkala, studied and lived in Jyväskylä. The Upper secondary school of Jyväskylän Lyseo hosted the historic event of first pesäpallo match in world in September 1920.
JYP plays in the top-tier Finnish men's ice hockey league, SM-liiga. The team was the 2009 and 2012 Finnish Champion. The team also won the European Trophy in 2013 and the European Champions Hockey League tournament in 2018.
Government

The city council of Jyväskylä is the main decision-making body at the local level. Its 75 members are elected every fourth year in municipal elections. The city council elects the mayor. The current mayor is Timo Koivisto.
Seat distribution in the city council
The prevalence of the social democratic party can be explained in part by the Vaajakoski, a major industrial center historically that is currently part of Jyväskylä, and its heritage of industrial workers voting social democrats.
Jyväskylä was the only place during the 2017 municipal elections where the Green League was the largest party.
Administrative division
The city of Jyväskylä is divided into fourteen wards (suuralueet; storområden), which are further divided into 89 districts. The ward division does not always follow district boundaries.
The following is a listing of the 14 wards of Jyväskylä by population, as of November 2010
Kantakaupunki (city centre), population 25,149
Kypärämäki-Kortepohja, population 10,537
Lohikoski-Seppälänkangas, population 4,650
Cityscape

Jyväskylä was founded in the northern end of the lake Päijänne at the crossroads of three major waterways. Lakes control the cityscape. The city grid plan from 1833 by Jacob Leonard Boringh can be well recognised in the city center. Nevertheless, due to very rapid population growth, the cityscape has gone through one of the most massive changes in all of Finland.
The city features a notable amount of modern architecture, including more buildings designed by functionalist architect Alvar Aalto than any other city in the world.
The establishment of schools in the 1850s and 1860s proved to be the most important step from the point of view of the later development of Jyväskylä. The headquarters of the University of Jyväskylä are considered to be Aalto's masterpieces. Later, a modern architect Arto Sipinen, a pupil of Aalto, has influenced the cityscape since the 1970s by designing most of the new university buildings in the city.
The outskirts of the city are mainly populated by student apartments and single-family houses. Some of the most important buildings, like Säynätsalo Town Hall, designed by Aalto are located outside the city centre in Säynätsalo and Muuratsalo.
Consolidated areas Korpilahti, Jyväskylän maalaiskunta, Säynätsalo and also western parts of Jyväskylä are mainly countryside dominated by hilly forests and lakes.
Schauman Mansion, a historic red-brick castle-like building, adds to Jyväskylä's architectural heritage. Originally built in the early 20th century as the headquarters for the Schauman plywood factory, it now serves as a landmark of the city's industrial past. Located near Lutakko, the building stands in contrast to Jyväskylä's modern skyline, reflecting the city's blend of old and new architecture.
Transport

Jyväskylä railway station is served by VR direct trains to Helsinki, Pieksämäki, Tampere, Turku, Vaasa and many other destinations in Finland. The station was extensively modernised in 2002.
Jyväskylä Airport is situated in Tikkakoski, about 20 kilometres (12 mi) north of Jyväskylä. It has regular direct flights to Helsinki Airport. The airport serves also as a military and charter airport.
The city is on a crossroad of many main roads of Finland. Highway 4 (E75) passes the city from south to north, and Highway 9 (E63) from southeast to northwest. Highway 23 between Pori and Joensuu also runs through Jyväskylä.
Jyväskylä harbour is home to many passenger ships operating on lake Päijänne. During summer time, there are direct ship connections to Lahti, Jämsä, Suolahti, Viitasaari, and some other cities.
The public transportation system of Jyväskylä is managed by the city under the Linkki brand and operated under contract to the city by various operators. It is based on bus lines.
Education
Jyväskylä is a traditional centre of education. Including school children, and the students in high schools, vocational schools, the university of applied sciences, and the universities, the number of students and pupils in the city reaches 45,000, boosting Jyväskylä's reputation as a "student city". Over 30% of the city population are students. A number of firsts in Finnish education have taken place in Jyväskylä:
Jyväskylä Lyceum (Finnish: Jyväskylän Lyseon lukio) is the world's first junior secondary school with Finnish as the language of instruction. It started its first term on 1 October 1858 and turned 160 years old in 2018. Lyceum still exists and is one of the three upper secondary schools in the city.
The first Finnish-medium teacher training college (1863)
The first Finnish-medium school for girls (1864)
Finland's first Summer University (1912)
Due to this, among other things, the city has earned the nickname Athens of Finland. The teacher training college later evolved into the College of Education (1934) and further into the multidisciplinary University of Jyväskylä (1966).
Jyväskylä Lyceum also offers education through the International Baccalaureate Diploma Programme.
The University of Jyväskylä is one of the most popular universities in Finland. Almost 16,000 students are enrolled to study for a bachelor's or master's degree, and the university also offers PhD programs in most of its subjects. Historically, the university has excelled in the study of education, but in the last few decades it has also gained respect in the sciences. It is the only university in Finland offering university-level education in sports, training sports teachers and coaches. Today the university offers also Cyber Security degrees, in close co-operation with the Finnish Defence Forces. According to the Ministry of Employment and the Economy the city has been acknowledged in 2013 as the Cyber Security City, providing a portfolio of Cyber Security related studies and activities.
International relations

Twin towns — Sister cities — Friendship cities
Jyväskylä is a member city of Eurotowns network and is twinned with:
Kaynak: Wikipedia – Jyväskylä · CC BY-SA 4.0
