Kouvola
Kouvola on Kymenlaakson maakunnassa Kymijoen varrella sijaitseva Suomen kaupunki.
Government administration · Finland · 0 followers
Overview
Kouvola on Kymenlaakson maakunnassa Kymijoen varrella sijaitseva Suomen kaupunki. Se on Kotkan ohella toinen Kymenlaakson maakunnan keskuksista. Kouvolassa asuu noin 78 000 henkilöä, mikä tekee siitä Suomen 12. suurimman kaupungin. Kaupunki on pinta-alaltaan 2 883,29 km2 suuruinen ja sen väestötiheys on 30,35 asukasta/km2. Kouvolan naapurikunnat ovat Hamina, Heinola, Iitti, Kotka, Lapinjärvi, Loviisa, Luumäki, Miehikkälä, Mäntyharju, Pyhtää ja Savitaipale. Ennen yhdistymistä Kouvolalla oli kolme naapurikuntaa, Elimäki, Kuusankoski ja Valkeala.
Interested in working with us in the future?
Follow to see new jobs and posts in your feed.
No news yet.
About
Kouvola on Kymenlaakson maakunnassa Kymijoen varrella sijaitseva Suomen kaupunki. Se on Kotkan ohella toinen Kymenlaakson maakunnan keskuksista. Kouvolassa asuu noin 78 000 henkilöä, mikä tekee siitä Suomen 12. suurimman kaupungin. Kaupunki on pinta-alaltaan 2 883,29 km2 suuruinen ja sen väestötiheys on 30,35 asukasta/km2. Kouvolan naapurikunnat ovat Hamina, Heinola, Iitti, Kotka, Lapinjärvi, Loviisa, Luumäki, Miehikkälä, Mäntyharju, Pyhtää ja Savitaipale. Ennen yhdistymistä Kouvolalla oli kolme naapurikuntaa, Elimäki, Kuusankoski ja Valkeala.
Kaynak: Wikipedia · CC BY-SA 4.0
Historia

Varhaisvaiheet
Keskiajalla Kymenlaakso sekä Kouvolan seutu oli Uudenmaan, Hämeen ja Karjalan maakuntien rajamaata. Kymijoki toimi Ruotsin ja Venäjän keisarikunnan välisenä rajajokena vuosina 1743–1809.
Vanhan suomen kielen sana kouvo tarkoittaa karhua, aavetta, sutta, täitä ja huutavaa lintua. Ennen vuotta 2009 nimi tarkoitti entisen Kouvolan kaupungin aluetta, joka on nykyisen kaupungin keskustaa. Kouvolan kylässä on ilmeisesti ollut asutusta jo keskiajalta lähtien, ja se on kuulunut vuorotellen Hollolan, Iitin ja Valkealan kirkkopitäjiin. Varsinainen kehitys lähti kuitenkin käyntiin vasta 1870-luvulla, kun Riihimäki–Pietari-rata rakennettiin ja Kouvolasta tuli Valkealan asemakylä. Kouvolan rautatieasema rakennettiin Kymintehtaan perustajan Axel Wilhelm Wahrenin rautatiehallinnolle tekemästä anomuksesta, minkä pohjalta ratainsinöörit päätyivät suosittelemaan viidennen luokan aseman perustamista puolen virstan päähän Otavan vahtituvan itäpuolelle otolliselle hiekkakangas-maaperälle. Seuraavalla vuosikymmenellä rakennettiin Savon rata Kouvolasta pohjoiseen ja Kotkan rata Kouvolasta etelään. Näin Kouvolan asemasta tuli yksi Suomen vilkkaimmista risteysasemista.
Kouvolassa riehui punainen ja valkoinen terrori ankarana Suomen sisällissodassa vuonna 1918. Kunnassa surmattiin yli 200 taisteluiden ulkopuolista ihmistä.lähde?
Kauppala ja kaupunki
Rautatien ansiosta kiivaasti kasvanut Kouvola irrotettiin vuonna 1922 Valkealan kunnasta ja liitettiin Viipurin lääniin vuosiksi 1922–1945. Kauppalanoikeudet se sai vuonna 1923. Kaupungiksi Kouvola korotettiin 1960. Silloisessa Kouvolan vaakunassa oli kaksi punaista avainta ristissä musta-hopeisella pohjalla, millä kuvataan kaupungin avainasemaa liikenteellisenä solmukohtana. Vuosina 1955–1997 Kouvola oli Kymen läänin pääkaupunki. Kasarmi hallitsi kouvolalaisten elämää 1800-luvulta vuoteen 1990 asti.lähde?
Maantiede

Vuoden 2009 kuntaliitoksen myötä Kouvolan alue käsittää laajan alueen Pohjois-Kymenlaaksossa. Ensimmäinen Salpausselkä jakaa alueen runsasjärviseen ja metsäiseen pohjoisosaan ja vähäjärviseen, tasaisempaan ja enemmän viljelyksiä käsittävään eteläosaan. Suomen maisemamaakuntajaossa kaupungin pohjoisosat kuuluvat itäisen Järvi-Suomen Lounais-Savon järviseutuun ja eteläosat eteläisen rantamaan eteläiseen ja kaakkoiseen viljelyseutuun.
Suurin osa kaupungin alueesta kuuluu Kymijoen vesistöön. Kymijoki virtaa kaupungin alueella Pyhäjärvestä alajuoksulle läntisen laskuhaaran eli Hirvikoskenhaaran alkuosaan saakka. Kaupungin kaakkoisosat kuuluvat Summanjoen vesistöön. Lisäksi pieniä alueita kaakossa kuuluu Vehkajoen ja Virojoen vesistöihin ja lännessä Taasianjoen vesistöön. Suurin järvi on pohjoisosassa sijaitseva Vuohijärvi, jonka kautta Mäntyharjun reitin vedet virtaavat Kymijokeen. Ensimmäisen ja toisen Salpausselän välissä virtaa Valkealan reitti länsiosiltaan kaupungin alueella.lähde?
Puistot
Kouvolassa on yli 200 hehtaaria rakennettua puistoaluetta.
Suurimpia puistoja ovat Jaakonpuisto, Kirkonrinne, Koivusaari, Lääninpuisto, Rantapuisto, Rykmentinpuisto ja Urheilupuisto.
Käyrälammen rannalla sijaitsee muun muassa huvipuisto, vesipuisto, uimaranta ja kilometrin pituinen Käyralammenraitti-ulkoilureitti. Myös Käyrälammen ympäri kulkee esteetön ulkoilureitti, pituudeltaan kuusi kilometriä.
Aluerakenne
Aluejako
Kouvola on tilastointia varten jaettu kuuteen suuralueeseen, 43 tilastoalueeseen ja 193 pienalueeseen.
Kouvolan kuusi suuraluetta muodostuvat aikaisemmin itsenäisistä liitoskunnista. Tässä on taulukko suuralueista ja niiden väkiluku.
Tilastotiedot ovat vuoden 2023 mukaiset.
Suuralueet jakautuvat edelleen kaupunginosiin. Kaupunginosia on vuodesta 2015 lähtien ollut 39. Kaupunginosat ovat kunnallishallinnon yksiköitä, joita tarvitaan muun muassa kaavoituksessa, kiinteistötunnuksissa, erilaisissa luvissa, lausunnoissa ja inventoinneissa.
Taajamat
Vuoden 2024 lopussa Kouvolassa oli 78 386 asukasta, joista 67 141 asui taajamissa, 10 543 haja-asutusalueilla ja 702:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kouvolan taajama-aste on 86,4 %. Kouvolan taajamaväestö jakautuu kymmenen eri taajaman kesken:
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Vuonna 2022 määritellyistä taajamista Sippola lakkasi olemasta taajama vuoden 2023 taajamarajauksessa, mutta palasi takaisin taajamien joukkoon vuoden 2024 taajamarajauksessa. Kaipiaisten asemanseutu lakkasi olemasta taajama vuoden 2024 taajamarajauksessa. Entisen vuonna 2009 lakkautetun Kuusankosken kaupungin keskuspaikka, Kuusankoski ja Voikkaa eivät enää nykyisin muodosta omia taajamiaan, vaan ovat osa Kouvolan keskustaajamaa.
Väestö
Vielä 1980-luvulla muuttovoittoa saanut Kouvolan kaupunki on 1990-luvulta alkaen kärsinyt muuttotappiosta. Ajansaatossa tappio on vain syventynyt siten, että 2010-luvun lopulla Kouvola oli Suomen pahin muuttotappioalue. Myös luonnollinen väestönkehitys on ollut tappiollista kun esimerkiksi vuonna 2017 kaupungissa kuoli yli 450 ihmistä enemmän kuin syntyi uusia. Nykyisellään Kouvolan väestö vähenee vuosittain noin 800 asukkaan verran. Syyksi on pitkälti todettu työpaikkojen radikaali vähentyminen alueella sekä Itäradan puuttuminen. Vuonna 2023 entisen kuntaliitosta edeltäneen Kouvolan kaupungin väkiluku oli 28 939 ja väestöntiheys 668,18 as./km².
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen vuodesta 2010 eteenpäin.
Hallinto ja politiikka

Kouvolan kaupungintalo on valmistunut vuonna 1969. Kouvolan kaupunginvaltuustossa on 59 valtuutettua. Kouvola on lisäksi jaettu viiteen aluetoimikuntaan jotka vastaavat alueiltaan entisiä kuntia lukuun ottamatta Kuusankoskea ja Jaalaa jotka muodostavat yhden saman aluetoimikunnan. Aluetoimikuntien tehtävänä on alueensa kehittämishankkeiden ja hyvinvoinnin sekä paikallisen toiminnan ja kulttuurin edistäminen ja tukeminen.
Kaupunginvaltuusto
Kouvolan kaupunginvaltuustossa on 59 valtuutettua. Sen paikkajako kaudella 2025–2029 on seuraava:
Kaupunginvaltuuston puheenjohtajisto kaudella 2025–2029:
Paula Werning (1. varapuheenjohtaja, sd.)
Markku Pakkanen (2. varapuheenjohtaja, kesk.)
Ukko Bamberg (3. varapuheenjohtaja, ps.)
Aluetoimikunnat
Osa-alueiden ja kaupunginosien lisäksi Kouvola on vuodesta 2018 lähtien jakautunut myös viiteen aluetoimikuntaan. Niiden tarkoituksena on turvata hyvät ja toimivat kunnallispalvelut nykyisen Kouvolan entisten kuntien alueilla. Aluetoimikuntien tehtäviä ovat mm. alueen palvelutarpeen arviointi ja kehittämissuunnitelman laatiminen, kaupungin myöntämän vuosittaisen kehittämisrahan käytöstä päättäminen, lausuntojen antaminen, verkostoituminen eri toimijoiden kanssa sekä osallistuminen alueen palveluiden ja hankkeiden suunnitteluun yhdessä kaupungin kanssa.
Aluetoimikuntien toiminta-alueet ovat Anjalankoski, Valkeala, Elimäki (ml. Koria), Kouvolan keskusta-alue ja Kuusankoski (ml. Jaala). Aluejaon lähtökohtana on käytetty tilastollisia suuralueita. Kouvolan seudun entisistä kunnista eli nykyisistä suuralueista vain Jaala ei muodosta omaa aluetoimikuntaa, vaan on osa Kuusankosken aluetoimikuntaa.
Tilastotiedot ovat vuoden 2023 mukaiset.
Ystävyyskaupungit
Nykyisellä Kouvolalla on kolme ystävyyskaupunkia: Balatonfüred Unkarissa, Mülheim an der Ruhr Saksassa ja Pultava Ukrainassa. Kouvolalla on yhteistoimintaa ystävyyskaupunkiensa kanssa hallinnon tasolla ja elinkeinoelämän, koulutuksen, liikunnan ja kulttuurin aloilla. Toiminta on ainakin toistaiseksi ollut kuitenkin varsin pienimuotoista.
Talous ja elinkeinot
Kouvola on kaupunkiseutunsa liikenteellinen, kaupallinen, hallinnollinen, oikeudellinen ja koulutuksellinen keskus. Kouvolalaiset saavat toimeentulonsa pääosin palveluammateista ja kaupungin työpaikkaomavaraisuus on 97 %. Stockmannilla oli tavaratalo Kouvolassa vuosina 1976–1982.
2000-luvulla merkittävä taloudellinen hanke Kouvolassa on ollut logistiikkakeskuksen kehittäminen. Keskustan itäpuolelle Kullasvaaraan on rakenteilla yhdistetty rautatie- ja maantieterminaali Kouvola RRT, joka valmistunee vuonna 2023. Sen ympärille on suunnitteilla laaja logistiikka- ja yritysalue. Kouvolasta pyritään tekemään ”Euroopan unionin ja Venäjän välisen raja-alueen johtava rautatieosaamis- ja liiketoimintakeskus”.
Kiinteistösijoitusyhtiö Hyperco kertoi toukokuussa 2025 rakennuttavansa Kouvolaan suuren datakeskuksen, jonka pääkäyttäjäksi tulee sosiaalisen median palvelu Tiktok. Investointi on miljardiluokkaa.
Suomen kunnista Kouvolassa on kolmanneksi eniten kesämökkejä, vuoden 2009 alussa kaikkiaan 7 150. Kouvolan palvelurakenne on seuraavanlainen:
Työpaikkojen toimialarakenne on seuraavanlainen:
Talousongelmat
Nykyisellä Kouvolalla on ollut talousongelmia miltei koko olemassaolonsa ajan; esimerkiksi vuonna 2019 kaupunki teki tappiota yli 27 miljoonan euroa. Talousongelmat ovat johtaneet palvelujen karsimiseen etenkin maaseudulta. Marraskuussa 2018 laadittiin uusi kouluverkko, jossa Kouvolan nykyinen 34 koulun verkko pienenee, niin että kaupunkiin jää 17 koulua. Vuonna 2019 harkittiin myös liikuntapaikkojen sulkemista.
Kouvolan keskusta-alueen ulkopuolella asuvat asukkaat ovat arvostelleet kaupunkia siitä, että suurin osa palveluista keskitetään keskustaan ja keskustan ulkopuolisten alueiden, etenkin maaseudun, palveluja karsitaan.
Liikenne ja infrastruktuuri

Bussiliikenne
Runkolinjoja liikennöi Kymen Charterline. Ne liikennöivät pääasiassa Kouvolan keskustassa ja sen lähialueilla.
1 Rekola - keskusta - Kuusankoski - Voikkaa - Lapinmäki
2 Nappa - Koria - Matkakeskus - Tykkimäki - Lautaro - Valkeala
3 Anjala - Inkeroinen - Myllykoski - Matkakeskus - Kuusankoski - Voikkaa - Lapinmäki
5 Matkakeskus - Valkeala - Toikkala - Pihlajasaari - Kääpälä - Vekaranjärvi
5A Matkakeskus - Valkeala - Toikkala - Pihlajasaari - Kääpälä - Vekaranjärvi - Tuohikotti
5B Matkakeskus - Valkeala - Toikkala - Rämä - Tuohikotti
6 Utti - Tykkimäki - keskusta - Koria - Hevossuo - Elimäki
6K Utti - Tykkimäki - keskusta - Koria - Hevossuo - Elimäki
6T Utti - Tykkimäki - keskusta - Koria - Soppi - Takamaa - Elimäki
7 Lehtomäki - Tornionmäki - keskusta - Veturi - Kuusankoski - Tähtee - Pilkanmaa
7B Lehtomäki - Tornionmäki - keskusta - Veturi - Maunuksela - Kuusankoski - Pilkanmaa
7V Lehtomäki - Tornionmäki - keskusta - Veturi - Kuusankoski - Pilkanmaa
8 Lehtomäki - Tornionmäki - keskusta - Veturi
9 Tornionmäki - keskusta - Kuusankoski - Voikkaa - Hirvelä - Oravala - Jaala
9A Tornionmäki - keskusta - Kuusankoski - Voikkaa - Hirvelä - Oravala - Jaala - Huhdasjärvi
9K Tornionmäki - keskusta - Kuusankoski - Voikkaa - Hirvelä - Oravala - Jaala - Kimola
10 Mielakka - Eskolanmäki - Sarkola - keskusta - Lehtomäki - Ratamo - Matkakeskus - Sarkola - Eskolanmäki - Mielakka
15 Matkakeskus - Kuusankoski - Voikkaa - Hirvelä - Oravala - Verla - Vuohijärvi - Repovesi - Hillosensalmi - Orilampi
15B Repovesi - Hillosensalmi (kesäkaudella)
Koululaislinjat on tarkoitettu täydentämään muuta joukkoliikennettä. Ne liikennöivät vain perusopetuksen koulupäivinä myös kaupungin ulkopuolella.
35 Anjala - Inkeroinen - Liikkala - Ruotila - Sippola - Liikkala - Inkeroinen - Anjala
44 Värälä - Koria - Nappa - Teuroinen - Elimäki
Palvelut ja koulutus

Kirjasto
Kaupunginkirjaston päärakennus valmistui vuonna 1971. Tuolloin, uuden kirjastorakennuksen myötä Kouvolan kaupunginkirjastosta tuli myös Kymenlaakson maakuntakirjasto. Maakunnan kirjastoilla on yhteinen kirjastojärjestelmä, ja sama kirjastokortti käy koko alueella. Kouvolan kaupunginkirjasto järjestää kesäisin suositut Kouvolan dekkaripäivät Kouvolan teatterin tiloissa. Kouvolan kaupungin kirjastolaitokseen kuuluu pääkirjaston lisäksi 8 lähikirjastoa ja kaksi kirjastoautoa.
Koulutus
Yliopistotasoista tutkimusta liiketalouden ja logistiikan alalla tehdään LUT-yliopiston Kouvolan yksikössä. LUT-yliopisto aloitti Kouvolassa yliopistotason tutkintokoulutuksen johtavan opetusohjelman vuonna 2022. Aiemmin kaupungissa toimi myös kääntäjiä kouluttanut Helsingin yliopiston käännöstieteen laitos (alkuaan Kouvolan kieli-instituutti, sittemmin Helsingin yliopiston kääntäjänkoulutuslaitos), mutta sen toiminta siirrettiin Helsinkiin vuonna 2009.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu tarjoaa Kouvolassa liiketalouden sekä muotoilun ja median ammattikorkeakouluopetusta. Useiden alojen ammatillista koulutusta järjestää Kouvolan seudun ammattiopisto.
Perusopetus
Kouvolassa on 22 peruskoulua, jotka tarjoaa yleissivistävää opetusta kouvolalaisille 7–16-vuotiaille lapsille. Kouluista 13 on ala-asteita, 2 on yläasteita ja 7 koulua on yhtenäiskouluja eli yhdistettyjä ala- ja yläasteita. Kouvolan peruskoulujen määrä on laskenut kuntaliitoksen jälkeen paljon, sillä vielä vuonna 2010 Kouvolassa oli 47 peruskoulua. Kouvolan kaupunki on lakkauttanut muun muassa paljon pieniä maalaiskylien kouluja, pääosin säästösyistä.
Vuonna 2017 Kouvolan kaupunki aloitti suuren kouluverkkoselvityksen, ja marraskuussa 2018 kaupunki tuli siihen lopputulokseen, että Kouvolaan jää 18 peruskoulua ja 16 koulua lakkautetaan. Kouvolaan rakennetaan 2020- ja 2030-luvulla monta uutta koulua, ja joitakin nykyisiä kouluja peruskorjataan. Kaupunki on perustellut kouluverkon supistamista säästöjen hakemisella ja sillä, että suurin osa nykyisistä koulurakennuksista on vanhoja ja hyvin huonossa kunnossa.
Kulttuuri

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt
Kouvolassa on seuraavat valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt:
Anjalan paperitehdas ja Inkeroisten kartonkitehdas ja yhdyskunta
Kouvolan hallintokeskus, johon kuuluu Kouvolan keskuskirkko, kaupungintalo ja Kymen läänin virastotalo ja näiden ympärillä olevat puistot
Kouvolan kasarmialue, jonka venäläiset rakensivat 1910-luvulla. Alueella on upseerikerho, upseerien asuintalot, ortodoksinen kirkko ja varsinaiset kasarmirakennukset
Kouvolan rautatievarikon alueella on kolmen veturitallia ja entinen paja
Kuusankosken-Kymintehtaan teollisuusympäristö
Valkealan kirkon ja kartanon kulttuurimaisema
Verlan teollisuusympäristö. Verlan puuhiomo ja pahvitehdas on myös Unescon maailmanperintökohde. Tehtaan päärakennus avattiin kunnostettuna vuonna 2025. Sisätiloiltaan se edustaa 1800-luvun uusrenesanssihenkeä.
Nähtävyydet
Kouvolan tunnetuimpia ja suosituimpia nähtävyyksiä ovat muun muassa Repoveden kansallispuisto, Tykkimäen huvipuisto, Verla, Kimolan kanava ja Korian silta.
Tapahtumia
Kouvolassa on järjestetty useita suuria kristillisiä kesätapahtumia. Herättäjäjuhlat on järjestetty Kouvolassa vuosina 1963 ja 1997.
Kouvola-päivää vietetään 7.5., jolloin linja-autolla matkustaminen on ilmaista koko kaupungin alueella.
Kasarminmäellä järjestetään kesäisin keskiajalle sijoittuvat Wiipurintien markkinat
Elokuun loppupuolella vietetään Kouvola Pride -ihmisoikeustapahtumaa
Murre
Kouvolan alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Kouvolan alueella puhuttu murre on Iitin murretta, joka kuuluu kaakkoishämäläisen murteen Iitin ryhmään.
Media
Kouvolan Sanomat on Kouvolan seudulla kuutena päivänä paperisena ja seitsemänä päivänä digitaalisena ilmestyvä sanomalehti.
Musiikki
Kouvolan kulttuuritarjontaa edustaa muun muassa Kymi Sinfonietta, joka on 29 päätoimisen ammattimuusikon muodostama, Kouvolan ja Kotkan yhteinen pieni sinfoniaorkesteri. Julkisia konsertteja on vuosittain lähes sata. Ohjelmisto on laaja: se ulottuu barokista ja wieniläisklassisesta musiikista viihteeseen ja rockiin. Lisäksi Pohjois-Kymen musiikkiopistossa voi opiskella lähes kaikkea musiikin alaan liittyvää. Musiikkiopiston suojissa toimii myös harrastajapohjainen Vox musicae -kamariorkesteri.
Uskonto

Luterilaiset seurakunnat
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kouvolassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:
Nämä seurakunnat muodostavat Kouvolan seurakuntayhtymän.
Entiset luterilaiset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu lakkautetut luterilaiset seurakunnat Kouvolan kaupungin nykyisellä alueella.
Anjalan seurakunta (liitetty Anjalankosken seurakuntaan 1999)
Inkeroisten seurakunta (liitetty Anjalankosken seurakuntaan 1999)
Jaalan seurakunta (liitetty Kuusankosken seurakuntaan 2009)
Myllykosken seurakunta (liitetty Anjalankosken seurakuntaan 1999)
Sippolan seurakunta (liitetty Anjalankosken seurakuntaan 1999)
Muut seurakunnat
Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Kouvolassa toimivat Elimäen helluntaiseurakunta, Inkeroisten helluntaiseurakunta, Kouvolan helluntaiseurakunta ja Valkealan helluntaiseurakunta. Itsenäisinä helluntaiseurakuntina Kouvolassa toimivat Tuohikotin helluntaiseurakunta ja Voikkaan Saalem.
Kouvolassa sijaitsee katolisen kirkon Helsingin hiippakunnan Pyhän Ursulan katolinen seurakunta.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kouvolan alueella toimii Kaakkois-Suomen ortodoksinen seurakunta.
Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan Paulus-seurakunta on toiminut Kouvolassa vuodesta 2005 lähtien. Seurakunnan jäsenet ovat etupäässä Pohjois-Kymenlaaksosta.lähde?
Liikunta ja urheilu

Kouvolalaiset urheilijat ja urheilujoukkueet ovat menestyneet useissa lajeissa. Viime vuosina kouvolalaiset seurat ovat menestyneet erityisesti koripallossa, jalkapallossa ja amerikkalaisessa jalkapallossa. Myös Kymenlaakson ylpeys KPL on päässyt takaisin Superpesiksen kirkkaimpaan kärkeen. Jääkiekko, jota edustaa KooKoo, kuuluu myös kestosuosikkeihin Kouvolassa.
Lumon Areena (Kouvolan jäähalli) Kouvolan keskustassa on yksi Suomen suurimmista areenamaisista jäähalleista. Kouvolan keskusurheilukenttä on toiminut pitopaikkana suurillekin yleisurheilukilpailuille. Näiden lisäksi Kouvolassa on lukuisia urheilukenttiä, useita liikuntahalleja, UEFA-määräykset täyttävä jalkapallokenttä, neljä jäähallia ja neljä uimahallia. Keskustan läheisyydessä sijaitsee Palomäen pururata. Urheilupuistoon keskuskentän paikalle rakennettava uusi Kouvolan monitoimiareena valmistuu vuonna 2028.
Keskustan läheisyydessä Ravikylässä sijaitsee Kouvolan ravirata ja Tykkimäessä moottorirata. Lisäksi palolaitoksen vieressä sijaitsee mäkihyppymäki Palomäen mäkikeskus.
Tunnettuja kouvolalaisia
Nykyisen Kouvolan alueella syntyneet tai kasvaneet on lajiteltu henkilön alkuperäisen syntymä- tai asuinkunnan mukaan (kunnat on suuruusjärjestyksessä eli Kouvolan suuralueiden numerointijärjestyksessä).
Katso myös
Luettelo Kouvolan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kouvola Wikimedia Commonsissa
Tilastokeskus – Kouvolan avainluvut (Arkistoitu – Internet Archive)
Kouvola 2009 -projektin kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
Kaynak: Wikipedia – Kouvola · CC BY-SA 4.0
History
In the Middle Ages, the Kouvola region were borderlands between the provinces of Uusimaa, Häme and Karelia. The Kymijoki River served as the border river between Swedish Empire and the Russian Empire from 1743 to 1809.
The village of Kouvola has been inhabited since the Middle Ages, and it has belonged alternately to the parishes of Hollola, Iitti and Valkeala. However, the actual development did not start until the 1870s when the Riihimäki–Saint Petersburg railway line was built and Kouvola became a railway junction. In the next decade, the Savonia railway was built from Kouvola to the north and the Kotka line to the south, resulting in Kouvola becoming one of the busiest railway junctions in Finland. Over time, Kouvola developed into an important pulp-producing, paper-milling and printing centre and even had a leading industrial engineering sector.
In 1918, conflict between the Red and White factions raged heavily during the Finnish Civil War. More than 200 people were killed in the area during the fighting.
As a result of the railway, Kouvola was heavily built. In 1922 it was separated from the municipality of Valkeala and gained commercial rights immediately the following year. The city of Kouvola was established in 1960. Kouvola was annexed to Viipuri Province in 1922–1945 but in 1940 and 1944, most of Viipuri County was ceded to the Soviet Union, and the remaining areas were formed into Kymi Province in 1945. Kouvola had also become an administrative center; As the capital of Kymen County, it operated from 1955 until the 1997 county reform.
In January 2009, the six municipalities of Kouvola, Kuusankoski, Elimäki, Anjalankoski, Valkeala and Jaala were consolidated, forming the new municipality of Kouvola. Kouvola has also assumed the slogan Kymijoen kaupunki (the town of Kymijoki) previously used by Anjalankoski.
Culture
The language spoken in the Kouvola area is based on the Southeastern Häme dialect, which belongs to the Häme dialects.
The name itself derives from Old Finnish kouvo, meaning bear. The arms are Sable, an escarbuncle Or, base wavy Argent.
The nickname Kouvostoliitto ("Koviet Union") is a humorous, self-deprecating play on words used for Kouvola, combining the city's name with Neuvostoliitto (the Soviet Union); the nickname stems from the city's concrete architecture, which reminds many of the stark style characteristic of the Soviet era—namely, Brutalism.
Verla factory, which is a UNESCO World Heritage Site, is located near Kouvola.
The newspapers Kouvolan Sanomat and Keskilaakso are published in Kouvola.
The third biggest Amusement park in Finland, called Tykkimäki is located in Kouvola.
Sports
Kouvola has multiple clubs that compete in the highest tier of various sports. KooKoo plays ice hockey in the men's Finnish top league SM-Liiga. Kouvolan Pallonlyöjät (KPL) is considered one of the best pesäpallo teams in the country, having won five championships in the Finnish men's top flight Superpesis. Kouvot is the city's basketball club that has won four top flight championships and currently plays in the men's Korisliiga, while the women's team Kouvottaret plays in the second tier I divisioona. Kuusankosken Puhti plays pesäpallo in the women's second tier Ykköspesis.
MyPa from the industrial village of Myllykoski now part of Kouvola achieved success in football during the 1990s and 2000s winning the Finnish men's top league Veikkausliiga once and the Finnish Cup three times, and is now playing in the fourth tier of Finnish football Kakkonen. Kouvolan Jalkapallo (KJP) is the biggest football youth team in Kouvola with over 800 members, while their adult men's and women's teams both play in the fifth tier, Kolmonen and Naisten Nelonen respectively. Sudet was a multi-sports club from Vyborg and Helsinki that moved to Kouvola in 1962. They had achieved success in both bandy and football prior to the move, winning the men's bandy championship 14 times and the Finnish football championship once. The club is currently active in Kouvola only in men's floorball, playing in the Finnish lower leagues, but their namesake Wiipurin Sudet is one of the top women's clubs in bandy, operating in Lappeenranta. Valkealan Kajo is a multi-sports club from Valkeala that has achieved success in volleyball, winning the women's championship in 1998.
Kouvola is active in winter sports; It has the Palomäki Ski Jump Center for ski jumping, and multiple tracks for cross-country skiing throughout the town during the winter. Orienteering is also popular in the summertime.
Climate

Kouvola has humid continental climate (Dfb).The city has four distinct seasons, the amount of precipitation is relatively uniform throughout the year. The driest season is spring. Summers are generally relatively warm as the city is considered to be one of the hottest cities in Finland as it has had the most days with "helle" (temperatures above 25 °C or 77 °F) since 2000. Winters are colder than cities located in the coastal areas of Finland because of its location further inland, meaning the marine effect doesn't affect the city as much than those nearer the sea. This also means that the summers are warmer due to it being further inland as the sea effect is making the summer temperatures slightly cooler in coastal areas. The average annual temperature is 5.4 °C (41.7 °F). The highest ever recorded temperature in the station was 34.5 °C (94.1 °F), on July 28, 2010. The lowest ever recorded was −37.3 °C (−35.1 °F). The city has a significant rainfall throughout the year and even in the driest month the precipitation stays over 30 millimetres (1.2 in) a month. The average duration of sunshine per year is 1,658 hours.
Kouvola Utti airport weather station has on average somewhat lower average temperatures than in the city.
Demographics
Population
The city of Kouvola has 77,625 inhabitants, making it the 12th most populous municipality in Finland.
Languages
Kouvola is a monolingual Finnish-speaking municipality. The majority of the population, 72,506 persons (93.4%), spoke Finnish as their first language. In addition, the number of Swedish speakers was 275 persons (0.4%) of the population. Foreign languages were spoken by 6.2% of the population. As English and Swedish are compulsory school subjects, functional bilingualism or trilingualism acquired through language studies is not uncommon.
At least 40 different languages are spoken in Kouvola. The most commonly spoken foreign languages are Russian (2.0%), Ukrainian (0.6%), Estonian (0.5%) and Arabic (0.3%).
The language spoken in the Kouvola area is based on the Southeast Häme dialect, which belongs to the Tavastian dialects.
Immigration
As of 2024, there were 4,731 persons with a foreign background living in Kouvola, or 6% of the population. The number of residents who were born abroad was 4,608, or 6% of the population. The number of persons with foreign citizenship living in Kouvola was 3,008. Most foreign-born citizens came from the former Soviet Union, Estonia, Russia and Ukraine.
The relative share of immigrants in Kouvola's population is below to the national average. However, the city's new residents are increasingly of foreign origin. This will increase the proportion of foreign residents in the coming years.
Religion
In 2023, the Evangelical Lutheran Church was the largest religious group with 69.2% of the population of Kouvola. Other religious groups accounted for 2.0% of the population. 28.8% of the population had no religious affiliation.
International relations
Twin towns and sister cities
Balatonfüred, Veszprém County, Hungary
Mülheim an der Ruhr, North Rhine-Westphalia, Germany
Regionalization
Jaala is only one does not form its own regional committee, but is part of the Kuusankoski regional committee.
Kaynak: Wikipedia – Kouvola · CC BY-SA 4.0
