Kuopio
Kuopio on Suomen kaupunki ja Pohjois-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Kallaveden rannalla.
Government administration · Finland · 0 followers
Overview
Kuopio on Suomen kaupunki ja Pohjois-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Kallaveden rannalla. Kuopion kaupungissa asuu noin 127 000 ja laajemmin Kuopion seudulla asuu noin 148 000 henkilöä. Asukasluvultaan Kuopio on Suomen 8:nneksi suurin kunta ja lähikuntineen seitsemänneksi suurin kaupunkialue.
Interested in working with us in the future?
Follow to see new jobs and posts in your feed.
No news yet.
About
Kuopio on Suomen kaupunki ja Pohjois-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Kallaveden rannalla. Kuopion kaupungissa asuu noin 127 000 ja laajemmin Kuopion seudulla asuu noin 148 000 henkilöä. Asukasluvultaan Kuopio on Suomen 8:nneksi suurin kunta ja lähikuntineen seitsemänneksi suurin kaupunkialue.
Kaynak: Wikipedia · CC BY-SA 4.0
Kaupungin nimen alkuperä
Kotuksen erikoistutkija Sirkka Paikkalan mukaan Kuopionniemen nimen uskotaan periytyvän vanhan Jääsken pitäjän Kuopiolan kylän Kuopioisilta, jotka pitivät alueella eräsijojaan. Kuopioisten juuret taas juontanevat karjalaiseen Prokopij-miehennimeen. Myös tunnettu nimistöntutkija Viljo Nissilä on ollut samalla kannalla.
Historia

Ensimmäiset ihmiset saapuivat Kuopion seudulle noin 8000 eaa.
Ennen kaupunkia
1550-luvun alussa muun muassa Mikael Agricolan vaikuttamana Kuopionniemelle perustettiin kirkko ja kirkkopitäjä, joista eräät katsovat Kuopion saaneen alkunsa. Kirkko olisi voitu perustaa myös pohjoisemmaksi Tavinsalmen kuninkaankartanon läheisyyteen, entisen Maaningan kunnan alueelle, jolloin Kuopiota ei olisi ehkä koskaan perustettu.
Kaupungin muodostaminen
Kenraalikuvernööri Pietari Brahe antoi Kuopion pitäjän kirkonkylälle kaupunginoikeudet vuonna 1653, mutta jo 1670-luvulla kaupunki kuihtui tavalliseksi kirkonkyläksi. Nykyinen Kuopion kaupunki on perustettu vuonna 1775. Perustamispäivänä pidetään 17. marraskuuta 1775, jolloin kuningas Kustaa III antoi määräyksen kaupungin perustamisesta Savo-Karjalan läänin pääkaupungiksi.
Historialliset katunäkymät ja rakennukset
Puu-Kuopiosta on jäljellä kolme aluekokonaisuutta tai katunäkymää: Kuninkaankatu – Minna Canthin katu ympäristöineen (mm. korttelimuseon rakennukset), Puistokatu ympäristöineen (mm. Puistokoulu, Puistokatu 13, 1899), Asemakatu ympäristöineen (mm. Asemakoulu 1897) sekä kasarmialue (puiset tarkk'ampujakasarmit ja venäläiset tiilikasarmit). Lisäksi on jäljellä muutamia yksittäisiä puutaloja.
Luettelo eräistä merkittävistä rakennuksista 1700–1800-luvuilta:
Tuomiorovastin pappila (Kuninkaankatu 12) on valmistunut 1780.
Minna Canthin talo (Minna Canthin katu 22) vuodelta 1820 ei ole museokäytössä.
Kuopion Lyseon lukio torin laidassa on C. L. Engelin suunnittelema ja valmistunut 1826. Sittemmin siihen on rakennettu jatko- ja siipiosia.
J. V. Snellmanin kotimuseo (Snellmaninkatu 19) oli Snellmanin asuntona vuosina 1845–1849. Toiminut museona vuodesta 1981.
Ravintola Sataman Helmi, Bastmanin talo, entinen Carlsonin rautakauppa Kauppakatu 2:ssa on vuodelta 1850.
Haminalahden hovi Haminalahdessa on von Wright -veljesten synnyinkoti. Päärakennus on vuodelta 1848–1850.
Maantiede

Kuopio on satamakaupunki, jota ympäröi sisämaan suurimpiin kuuluva saaristo. Erikoispiirteenä ovat lisäksi suuret korkeuserot, Puijo ja Puijon torni näkyvät koko kaupunkiin. Kuopion tori on kaupungin kiistaton keskipiste ja keskusta noudattaa tiheästi rakennettua ruutukaavaa useine puistoineen ja kapeine rännikatuineen. Matkustajasataman alue on uusiutunut voimakkaasti 2000-luvulla, varsinainen kaupungin laajeneminen tapahtuu etelään, Saaristokaupungin alueelle. Nykyisiin kuntarajoihin nähden Kallavettä on pidetty Kuopion sisäjärvenä.
Ympäristöltään kaupunki on varsin omaleimainen. Vesistön reunustaman keskustan pinnanmuodot ovat siinä määrin vaihtelevia, että tasainen tontti on haluttu harvinaisuus. Asutus on levinnyt keskustan ulkopuolelle joukkoliikenteelle edullisen tiiviin ja harvan sormimallin mukaisesti, ja uudet kaupunginosat on rakennettu kuntavetoisesti kerralla – esimerkiksi Saaristokaupunki oli edeltävät 25 vuotta rakennuskiellossa. Tällä Kuopion kaavoitusperinteellä on pitkä historia. Edellä mainituista seikoista johtuen Kuopion keskustaajaman asukastiheys on Suomen taajamista suurin. Petosen perustamisen ja lisääntyneen omakotirakentamisen myötä taajaman asukastiheys laski 1990-luvun puolivälissä Helsingin taajama-aluetta pienemmäksi, mutta 2010-luvulla Kuopion keskustaajama otti jälleen Suomen tiheimmin asutun taajaman paikan. Myös autoistumisaste on Helsingin jälkeen matalin (425 autoa per 1 000 asukasta, maan keskiarvo 551/1 000). Arvokas Kuopion lehtokeskus sijaitsee pääosin Kuopion ja Siilinjärven alueella.
Rantaviivaa Kuopiolla on 6 340 kilometriä. Suomen kunnista Kuopiossa on eniten kesämökkejä ja vapaa-ajan asuntoja. Vuonna 2020 kesämökkien määrä oli 10 507. Kesäasuntojen lukumäärä Kuopiossa on kasvanut viime vuosina kuntaliitosten myötä.
Ilmasto
Vesistöjen runsauden johdosta Kuopiolla on suomalaisittainkin leveyspiiriin nähden huomattavan edullinen ilmasto. Vuotuinen tehoisan lämpötilan summa on Kuopiossa jokseenkin yhtä korkea kuin niinkin paljon etelämpänä sijaitsevilla paikkakunnilla kuin esim. Tampereella ja Lahdessa.
Aluerakenne

Kaupunginosat
Kuopiossa on yli 70 kaupunginosaa ja kylää.
Kunnan suuralueet ja niihin kuuluvat tilastoalueet
Keskusta lähialueineen: Keskusta, Niirala, Haapaniemi, Rönö ja sen lähisaaret, Siikalahti
Läntinen Puijo: Puijonlaakso–Taivaanpankko, Julkula, Niuva–Länsipuijo–Rypysuo, Puijonsarvi (Päiväranta)
Itäinen Puijo: Puijo (Inkilänmäki), Itkonniemi–Männistö–Linnanpelto, Saarijärvi–Rahusenkangas, Kettulanlahti, Kelloniemi–Likolahti
Neulamäki: Savilahti, Neulamäki, Kolmisoppi–Vuorilampi
Jynkkä ja Levänen: Levänen, Pieni Neulamäki, Jynkkä,
Petosen puistokaupunki: Litmanen, Pitkälahti, Pirtti (pl. Savolanniemi)
Saaristokaupunki: Savolanniemi, Lehtoniemi–Keilankanta, Rautaniemi
Hiltulanlahti: Kiviharju, Vanuvuori, Hiltulanlahti
Eteläinen maaseutualue: Puutossalmi, Pellesmäki, Kurkimäki
Itäinen maaseutu ja Riistavesi: Ranta-Toivala, Jännevirta, Kurkiharju, Länsi-Riistavesi, Itä-Riistavesi, Melalahti
Karttula: Itä-Karttula, Syvänniemi, Karttula
Nilsiä: Tahko, Pajulahti, Murtolahti, Palonurmi, Nilsiä
Maaninka: Käärmelahti, Pulkonkoski, Kinnulanlahti, Tuovilanlahti, Maaninka
Maarekisterikylät
401 Neulaniemi, 404 Niuvanniemi, 405 Puijo, 406 Julkula, 407 Kuopio, 408 Hatsala, 409 Hakkarala, 410 Haminalahti, 411 Hiltulanlahti, 412 Hirvilahti, 413 Hirvimäki, 414 Koivusaari, 415 Jynkkä, 416 Jännevirta, 417 Kaislastenlahti, 418 Kurkiharju, 419 Lamperila, 420 Leväinen, 421 Muuruvesi, 422 Niemisjärvi, 423 Pappila, 424 Pellesmäki, 425 Pieksä, 426 Puutossalmi, 427 Ritisenlahti, 428 Ritoniemi, 429 Rytky, 430 Savilahti, 431 Savisaari, 432 Sotkanniemi, 433 Toivala, 434 Vaajasalo, 435 Vehmasmäki, 440 Kotasalmi, 441 Kuopion-Pelonniemi, 442 Leppäranta, 443 Lohilahti, 444 Melalahti, 445 Ohtaanniemi, 446 Pelonniemi, 448 Pölläkkä, 449 Riistavesi, 451 Ryönä, 452 Syrjänsaari, 453 Rissala, 454 Hakunila, 455 Iivarinsalo, 456 Enonlahti, 457 Enonsalo, 458 Hormastenlahti, 459 Juonianlahti, 460 Jänissalo, 461 Litmaniemi, 462 Miettilä, 463 Niinimäki, 464 Putroniemi, 465 Puutosmäki, 466 Roikansaari, 467 Räsälä, 468 Ukonlahti, 469 Vehmersalmi, 470 Vuorisalo.
Väestö

Kuopio on Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki. Sen asukasluku on 126 572 (31.12.2025). Kuopiolaisten keski-ikä on 43,6 vuotta (2020).
Väestönkehitys 1970-luvulle asti
Kuopiossa asui 1900-luvun alussa vain noin 10 000 asukasta. 1920-luvulla asukasmäärä ylitti 20 000. Väestönkehitys nopeutui sotien jälkeen.
Väestö 1970-luvun jälkeen
Vakaan kehityksen johdosta asukasmäärä kaksinkertaistui välillä 1960–1990, jonka päätteeksi asukkaita oli noin 80 000. Väestö on kasvanut edelleen sekä kuntaliitosten että luonnollisen lisäyksen kautta. Vuosina 2004–2006 kaupunki oli muuttotappiollinen, mutta luonnollinen väestönlisäys riitti pitämään asukasmäärän kasvussa. Vuonna 2007 muuton suunta kääntyi ja voittoa tuli 30 henkeä. Luonnollinen väestönlisäys mukaan lukien kasvu oli yhteensä 340 henkeä. 2010-luvulla kaupungin väestönkasvu on selvästi nopeutunut.
Ajanjaksolla 1995–2005 Kuopio oli Pohjois-Savon ainoa asukasmääräänsä kasvattanut kunta. Tarkastelujaksolla maakunnan asukkaiden kokonaismäärä väheni noin 7 500:lla. Kehitys on jatkunut samansuuntaisena. Vuonna 2007 Kuopion seutu oli Pohjois-Savon ainoa väestömääräänsä kasvattanut kaupunkiseutu. Se on kasvanut useimpina vuosina kuitenkin hitaammin kuin muu Pohjois-Savo tyhjenee, poikkeuksena tästä vuosi 2011.
Kaupungin uusimmassa strategiassa Kuopion tavoitteena on kasvaa 150 000 asukkaan kaupungiksi. Kuopion väestönkasvu oli rivakkaa 2010-luvun alkupuoliskolla, etenkin vuosina 2012, 2013 ja 2014. Kumulatiivinen väestönkasvu 2010 luvulla oli 8411 henkilöä ja nyt 2020 luvun alussa väestönkasvu on alkanut taas kiihtymään. Vuoden 2021 ennustettiin olevan Kuopiolle vahvasti muuttovoitteinen vuosi, sillä vuoden tammi–elokuussa muuttovoitto nousi jo 800 henkilöön, joka nosti Kuopion Suomen toiseksi suurimmaksi muuttovoittokunnaksi Tampereen jälkeen.
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Hallinto ja politiikka
Kuopion strategia vuoteen 2030
Kuopion kaupunginvaltuusto hyväksyi Kuopion kaupungille uuden strategian 11.12.2017. Strategia määrittää Kuopion visioksi olla hyvän elämän pääkaupunki. Strategiassa hyvään elämään kuuluvat terveys, alueen elinvoima ja arjen rikkaus.
Visiota on täsmennetty päämäärillä, jotka kuvaavat kaupungin haluttua tavoitetilaa vuonna 2030:
Kestävästi kasvava miljoonan ihmisen keskus – 200 000 asukasta vuonna 2040
Uudistuva ja kansainvälinen elinkeinoelämä sekä hyvä yritysilmasto
Savilahti Euroopan kiinnostavin oppimis- ja innovaatioympäristö
Suomen nopeimmin kehittyvä kokous-, tapahtuma- ja matkailualue
Terveys-, ympäristö- ja hyvinvointiosaamisen edelläkävijä
Ympäristöltään ainutlaatuinen ja innostava. Paras paikka lapsille.
Kaupunginhallitus
Kuopion kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä. Kaupunginhallituksen paikkajako:
Hallituksen puheenjohtajana toimii Aleksi Eskelinen (kesk.).
Pormestarit ja kaupunginjohtajat
*Vuonna 1929 eriytettiin hallinnollisten ja oikeudellisten asioiden johtaminen. Hallinnollisia asioita tuli johtamaan kaupunginjohtaja ja (oikeus)pormestarin nimitys säilyi käytössä raastuvanoikeuden puheenjohtajan tittelinä, missä toimessa Rafael Zinck jatkoi vuoteen 1936.
Ystävyyskaupungit
Ystävyyskaupunkitoiminta Pihkovan ja Pitkärannan kanssa keskeytettiin maaliskuussa 2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Talous ja elinkeinot

Kuopion elinkeinorakenne on monipuolinen. Kuopiossa on yhteensä noin 5 050 yritystä ja yhteisöä, joista yli 190 käy kauppaa myös ulkomaille. Yhteensä työpaikkoja on 50 877 (2016). Merkittävä rooli kuopiolaisen elinkeinoelämän kehittämisessä on Kuopion kaupungin yrityspalvelulla. Yrityspalvelu edesauttaa Kuopiossa toimivien yritysten kehittymistä ja parantaa yritysten toimintaympäristöjä. Toimintaympäristöjen kehittämisessä keskeisintä on tontti- ja toimitilatarjonnan parantaminen. Matkailulla on suuri merkitys Kuopion elinkeinoelämälle. Majoitus- ja ohjelmapalveluiden järjestäminen antaa monelle työpaikan.
Rauhalahden leirintäalue on yksi osoitus kuopiolaisesta osaamisesta. Se on Suomen ainoa viiden tähden leirintäalue.
Kuopiossa toimii Kuopion Yrittäjät, Savon Yrittäjien paikallisyhdistys.
Vähittäiskauppa ja teollisuus
2000-luvun suuriin yrityshankkeisiin on kuulunut Honeywellin Suomen toimintojen keskittäminen Kuopioon, Ark Therapeuticsin geenilääketehtaan valmistuminen, Bella-Veneiden rakentama veneteollisuuden keskittymä Marine Park Haapaniemen Siikaniemeen sekä Junttanin vuoden 2008 lopussa Kylmämäkeen valmistuneen 15 miljoonan euron kokoonpanotehtaan rakentaminen.lähde? Junttanin entisen tehtaan tontille Särkilahteen valmistui vuonna 2012 Kauppapaikka Herman.
Merkittävä teollinen toimija on myös Sorsasalossa toimiva Savon Sellu Oy, joka on nykyään Powerflute Oyj:n omistuksessa. Viime vuosien suurimpia hankkeita oli Finnpulpin maailman suurimman ja moderneimman havusellutehtaan rakentamisen valmistelu Kuopioon. Finpulp luopui hankkeesta 2022.
Vähittäiskaupan investoinneista merkittävimmät ovat K-Citymarket Kolmisopen laajennus vuonna 2022 sekä satamaan syksyllä 2022 valmistunut Maljalahden S-market.
Matkus
Itellan (nyk. Posti Group) 22 600 neliömetrin postikeskus Matkuksen yritysalueella, noin 14 km kaupungin keskustasta etelään, valmistui tuotantokäyttöön vuoden 2010 alkupuolella.
Liikenne ja infrastruktuuri

Maantiet ja rautatiet
Varkaus, Mikkeli, Lahti, Helsinki (Etelään)
Jyväskylä, Tampere, Loimaa, Turku (Länteen)
Iisalmi, Kajaani, Kuusamo, Sodankylä (Pohjoiseen)
Siilinjärveltä Viitasaari, Kyyjärvi (Länteen) Nurmes, Kuhmo (Koilliseen)
Valtatie 5 kulkee moottoritienä kaupungin etelärajalta Vehmasmäestä aina Siilinjärvelle saakka. Ensimmäinen osa moottoritietä, keskustasta Päivärantaan valmistui 1968, ja toinen osa moottoritietä Hiltulanlahti–Vehmasmäki on vuodelta 2000. Lisäksi tie on ainoa yhteys Kuopiosta pohjoiseen. Rinnakkaistie, jota käyttävät myös hitaat ajoneuvot, valmistui 2014 moottoritien eteläpuolelle. Rautatie Päivärannan ja Vuorelan välillä sijoittuu moottoritien ja rinnakkaistien väliin. Junaliikennettä palvelee Savon rata, jota pitkin on suorat yhteydet Helsingin, Oulun ja Turun suuntiin. Lisäksi on hyvät vaihtoyhteydet Pieksämäen kautta länteen ja itään (Jyväskylä, Tampere, Turku, Joensuu). Junilla pääsee Helsinkiin/Helsingistä kahta reittiä, joko Tampereen tai Kouvolan kautta. Syksyllä 2006 valmistunut Kerava–Lahti-oikorata yhdessä VR:n aikataulumuutosten kanssa lyhensi matka-aikaa Helsinkiin noin tunnin.
Linja-autoliikennettä Kuopiosta suuntautuu runsaasti Savon ja Pohjois-Karjalan lähikaupunkeihin sekä Jyväskylään ja Kajaaniin. Poikittainen pikavuoro Joensuun ja Vaasan välillä kulkee päivittäin Kuopion, Viitasaaren ja Seinäjoen kautta molempiin suuntiin. Näiden lisäksi linja-autoliikenne suuntautuu tiheästi myös Helsinkiin ja Ouluun.
Ilmailu ja vesiliikenne
Kuopion lentoasema (Rissala) sijaitsee 14 kilometrin päässä Siilinjärvellä. Kentältä on päivittäin useita vuoroja Helsinkiin ja lisäksi paljon lomaliikennettä.
Kuopiossa on matkustajasatama, josta on kesäisin liikennettä Heinävedelle ja Savonlinnaan M/S Puijolla. sekä paikallisristeilyitä, sekä Hop-On Hop-Off laiva. Kuopion matkustajasatama oli aiemmin tunnettu sisävesihöyrylaivoistaan, mutta nykyään kaikki Kuopiosta vakituisesti liikennöivät sisävesilaivat ovat dieselmoottorialuksia. Kyseessä on Vuoksen vesistön vilkkain satama.
Palvelut, koulutus ja tutkimus

Kuopio on huomattava koulukaupunki. Kuopio on ollut edelläkävijänä useissa koulutuksen hankkeissa.
Kaupungissa on 36 peruskoulua, Alavan ja Paloahon sairaalakoulut ja yksityiset Steinerkoulu Virkkula ja Kuopion kristillinen yhtenäiskoulu, 6 lukiota ja aikuislukio (2 600 opiskelijaa) sekä kansalaisopisto.
Tärkeimmät ammatillisen ja korkeakoulutuksen oppilaitokset ovat Itä-Suomen yliopisto ja Sibelius-Akatemian Kuopion osasto, Pelastusopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu sekä Savon ammatti- ja aikuisopisto. Lisäksi koulutusta tarjoaa muun muassa Palvelualan Opisto Kuopio, johon on yhdistetty myös Kuopion talouskoulu, sekä Kuopion konservatorio, Pohjois-Savon opisto ja Humanistinen ammattikorkeakoulu. Itä-Suomen yliopisto on pärjännyt suomalaisittain kansainvälisissä vertailuissa merkittävän hyvin viime vuosina, ja Savonia-ammattikorkeakoulusta on kasvanut aikojen saatossa yksi Suomen monipuolisimmista ja suurimmista ammattikorkeakouluista.
Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskelijoita on noin 4 000, lukioissa 2 600, ammattikorkeakouluissa 5 300 ja yliopistoissa 6 500. Kaikki koulutusasteet (mukaan lukien esi- ja perusopetus) yhteenlaskettuna Kuopiossa on yli 30 000 oppilasta tai opiskelijaa, mikä muodostaa noin kolmasosan koko väestöstä.
Kuopiolaisten koulutustaso on korkea. 15 vuotta täyttäneistä kuopiolaisista 71,7 % on suorittanut vähintään keskiasteen tutkinnon (koko maa 65,5 %). Vuonna 2008 peruskoulun päättäneistä sijoittui 52,1 % lukiokoulutukseen, 38,1 % ammatillisiin ja 9,8 % ei jatkanut tutkintotavoitteista opiskelua. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on vähän pienempi kuin koko maassa (7,6 %), mutta suurten kaupunkien keskitasoa.
Yliopiston ja ammattikorkeakoulun tutkimuslaitosten lisäksi muun muassa Eviralla, Geologian tutkimuskeskuksella, Ilmatieteen laitoksella, Kansanterveyslaitoksella, Puolustusvoimilla, Työterveyslaitoksella, ja Valtion teknillisellä tutkimuskeskuksella on omat yksiköt Kuopion Savilahdessa sijaitsevassa tiedepuistossa.
Kulttuuri

Kuopio on tehnyt itseään tunnetuksi muun muassa kalakukolla, savon murteella sekä Puijolla. Kuopiolaisiin on liitetty määrite lupsakkuus, jolla tarkoitetaan hyväntahtoisuutta, leikkimielisyyttä ja elämästä nautiskelua. Kuopiolaisia on myös pidetty vääräleukaisina, jotka hakevat aina vaihtoehtoisia kielellisiä ilmaisuja sanomalleen.
Kuopion tori
Kuopion tori on kaupungin kaupallinen keskipiste. Sen ympärille ovat keskittyneet muun muassa pankit, tavaratalot (Carlson ja Sokos) sekä kauppakeskukset (Vihtori, Aapeli, Minna, H-talo, Sektori, IsoCee). Itse torilla myydään jos jonkinlaista tavaraa, etenkin markkina-aikaan, mutta tunnetuimmat tuotteet lienevät muun muassa kalakukot ja lihapiirakat. Torin laidalla sijaitsevan vuonna 1902 valmistuneen kauppahallin yksi tunnetuimmista tuotteista, etenkin paikallisten keskuudessa, lienee jo kahden sukupolven ajan leivottu Kotileipomo Hiltusen ohrarieska. Torin lähistöllä, ruutukaava-alueella on myös vilkas ravintola- ja viihde-elämä.
Kesäkausina myös Kuopion matkustajasataman seutu keskustan lähellä on toiminnaltaan elinvoimaista sen omalla torilla, ravintoloissa ja ravintolalaivoissa järjestettävien tapahtumien, sekä matkailun vuoksi. Kuopion sataman laajentaminen sekä useat alueelle kohdistuvat matkailuhankkeet ovat työn alla.
Nähtävyydet
Kuopion keskustassa sijaitsevat Kuopion museo ja Kuopion taidemuseo. Valtakunnallisesti merkittävä Suomen ortodoksinen kirkkomuseo on keskustan läheisyydessä Ison hautausmaan vieressä. Kuopion tuomiokirkko ja J.V. Snellmanin puisto muodostavat ympäristöllisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Kuopiossa sijaitsee myös autonomian aikaan rakennettu Pyhän Nikolaoksen katedraali, joka toimi Suomen ortodoksisen kirkon pääkirkkona vuosina 1940–2017. Lisäksi keskustan laidalla sijaitsee Kuopion musiikkikeskus.
Tanssiteatteri Minimi palkittiin vuoden 2007 teatterina.
Uskonto

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kuopiossa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:
Kallaveden seurakunta (ent. Kuopion maaseurakunta)
Nämä seurakunnat muodostavat Kuopion evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän. Järvi-Kuopion seurakunta toimii myös Kaavin ja Tuusniemen kuntien alueilla, sen osalta on tässä mainittu vain Kuopion alueella toimivat alueseurakunnat.
Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Kuopiossa toimivat Kuopion helluntaiseurakunta ja Kuopion Tukikohta-seurakunta. Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Kuopiossa toimii Nilsiän helluntaiseurakunta.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kuopion alueella toimii Kuopion ortodoksinen seurakunta.
Entiset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kuopion kaupungin nykyisellä alueella.
Juankosken seurakunta (liitetty Järvi-Kuopion seurakuntaan 2011)
Karttulan seurakunta (liitetty Kallaveden seurakuntaan 2011)
Maaningan seurakunta (liitetty Kallaveden seurakuntaan 2011)
Muuruveden seurakunta (liitetty Juankosken seurakuntaan 2003)
Nilsiän seurakunta (liitetty Järvi-Kuopion seurakuntaan 2013)
Riistaveden seurakunta (liitetty Järvi-Kuopion seurakuntaan 2011)
Säyneisen seurakunta (liitetty Juankosken seurakuntaan 2003)
Vehmersalmen seurakunta (liitetty Järvi-Kuopion seurakuntaan 2011)
Liikunta ja urheilu

Kuopio on perinteikäs urheilukaupunki, jonka joukkueita pelaa useissa eri lajeissa pääsarjatasoilla. 2010-luvun loppupuolella menestys on ollut nousujohteista myös salibandyssa (Salibandyseura Welhot) ja ennen kaikkea amerikkalaisessa jalkapallossa (Kuopio Steelers). 2017 perustettiin todellinen lentopallon suurseura, Savo Volley.
Kaupungin urheiluelämä on varsin pitkälle keskittynyt Väinölänniemen stadionin, Kuopion keskuskentän (aik. Magnum Areena), Niiralan Monttuna tunnetun Hatsalassa sijaitsevan jäähallin sekä Puijon ympärille. Kuopioon on suunnitteilla keskuskentän paikalle uusi monitoimiareena urheilua sekä muita suurempia yleisötapahtumia varten.
1970-1980-luvulla rakennettua jäähallia eli Niiralan Monttua saneerataan ja laajennetaan. Jäähallin saneerauksen lisäksi Kuopioon on rakenteilla samalle alueelle uudenaikainen ja tilava uimahalli. Nämä liittyvät Kuopion kaupungin Kuntolaakso-hankkeeseen, mikä tuo myös asunto-, ravintola- ja pysäköintirakentamista Niiralan Montun alueelle. Hankkeen on arvioitu valmistuvan vuonna 2020.
Aikoinaan Kuopio oli myös merkittävä hiihto- ja mäkihyppykaupunki. Uudelleen 2010-luvun lopulla Kuopion mäkihyppy sai nostetta kun Mika Kojonkoski päätti rakentaa kiinalaisen mäkihypyn kotipesän Kuopioon. Myös hiihdon kansainvälisiä arvokisoja houkutellaan pidemmän tauon jälkeen takaisin Kuopioon Puijon urheilulaakson mittavilla parannuksilla.
Nilsiän ja Kuopion kaupunkien yhdistyessä 1. tammikuuta 2013 Tahkovuoren laskettelu- ja lomakeskuksesta tuli kuopiolainen.
Kuopiossa on myös sisäurheilua ja suuria yleisötapahtumia varten Kuopio-halli, sekä karting-rata, joka sijaitsee Neulamäessä. Kuopion ravirata on Sorsasalon kaupunginosassa.
Tunnettuja kuopiolaisia
Monet Suomen eturivin kirjailijoista, poliitikoista, toimittajista sekä urheilijoista ovat lähtöisin Kuopiosta.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuopio Wikimedia Commonsissa
Tilastokeskus – Kuopion avainluvut[vanhentunut linkki]
Kuopio-info (Arkistoitu – Internet Archive)
E. J. Castrén : Kuopionniemi ja Kuopion nimen synty, Helsingin Sanomat Viikkoliite, 06.07.1930, nro 27, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Kaynak: Wikipedia – Kuopio · CC BY-SA 4.0
Tarihçe
Kuopio, 1653 yılında Vali Peter Brahe tarafından kurulmuş olup resmî olarak 17 Kasım 1775 tarihinde Kral III. Gustav'ın emriyle kuruldu. Rus yönetimi döneminde (1809-1917), şehir Saimaa Kanalı ve Savo Demiryolu ile Doğu Finlandiya'da önemli bir ulaşım merkezi haline geldi.
1969'dan bu yana Kuopio, belediye birleşmeleri yoluyla geniş bir yüzölçüme sahip oldu.
Eğitim
Kuopio, önemli bir eğitim şehri olarak bilinmekte olup Doğu Finlandiya Üniversitesi, Savonya Uygulamalı Bilimler Üniversitesi ve Sibelius Akademisi'nin Kuopio bölümüne ev sahipliği yapmaktadır.
Ulaşım
Şehre Kuopio Demiryolu İstasyonu ile Kuopio Havalimanı hizmet vermektedir.
Kaynak: Wikipedia – Kuopio · CC BY-SA 4.0
Etymology
There are several theories regarding the origins of the name "Kuopio". One theory proposes that in the 16th century, a local notable named Kauhanen in Tavinsalmi, a village approximately 32 km to the northwest of the city, changed his name to Skopa. It is possible that this was derived from the Swedish word "Skopa", as Finland was under Swedish rule at the time and many members of the local Finnish nobility would adopt Swedish or Swedish-sounding names. This may explain why the word was pronounced differently when rendered in colloquial Finnish: first as "Coopia" and later "Cuopio". Another explanation is that Kuopio comes from the Finnish verb "kuopia", meaning "to paw (at)" or "to dig", as when a horse paws the ground with its hoof. The final theory, endorsed by the Research Institute for the Languages of Finland, is that the name "Kuopio" originates from Prokopij, the name of a Karelian man who lived in the Middle Ages and was said to have migrated from the village of Ruokolahti in Southern Karelia to the shores of Lake Kallavesi near present-day Kuopio, possibly to establish a trading post.
Heraldry

The coat of arms of Kuopio was designed in 1823 based on a drawing by either the town councilor Karl Hårdh or his son, Adolf Hårdh, who was an artist. The coat of arms was approved for use in 1823 by the Kuopio Magistrate in accordance with a decree of Alexander I of Russia. The building depicted in the coat of arms is Kuopio Cathedral and is often mistaken for Kuopio City Hall, which was only built in 1886.
The current coat of arms was designed by architect Seppo Ruotsalainen and draws inspiration from the original. The current design was approved by the Kuopio City Council at a meeting on November 25, 1957 and was confirmed by the Ministry of the Interior on June 12, 1958.
History

In the 1550s, the Finnish Church, under the influence of Protestant reformer Mikael Agricola, established parish church in Kuopionniemi. Governor Per Brahe the Younger founded the settlement of Kuopio in 1653. However, the official date of the city's founding is November 17, 1775, when King Gustav III of Sweden ordered the formal establishment of the city as the governmental seat of Savo-Karjala Province (Swedish: Savolax och Karelens län, Finnish: Savonlinnan ja Karjalan lääni).
Following the conclusion of the Finnish War in 1809, which occurred in the context of the broader Napoleonic Wars, Finland would be annexed by the Russian Empire as an autonomous Grand Duchy. In the 19th century, Eastern Finland would see considerable infrastructural investment and modernization, particularly in the realm of transportation. The development of infrastructure would lead to the further economic integration of previously isolated, inland areas, with economic and commercial hubs on the Baltic Coast. Major public works projects built during this time include the Saimaa Canal in 1856, which opened up a summer route between Lake Saimaa and the Baltic Sea, and the Savo railway in 1889, which passed through Kuopio en route to Mikkeli, Kouvola, Vyborg, and St. Petersburg. Kuopio's original train station was built the same year and would serve as the city's main rail terminus until 1934, when it was demolished replaced by the current Kuopio railway station.
Following World War II, Kuopio's population would grow significantly due in part to the settlement of Karelian evacuees and a high birth rate. Population growth necessitated the expansion of schools. At the end of the 1940s, support was also provided for school transports and the provision of free school meals, expanding a welfare program that had been active since 1902. In the 1960s, the construction of suburbs began with the development of Puijonlaakso. Since then, Kuopio has seen the further construction and growth of suburban areas. These include Tiihotar (as part of Saarijärvi) in the 1960s, Saarijärvi, Kelloniemi, and Levänen in the 1970s, and Jynkkä and Neulamäki in the 1980s.
Geography

The city is surrounded by Lake Kallavesi, and several parts of it are built on islands. With an area of 472.76 square kilometres (182.53 sq mi) Lake Kallavesi is the tenth largest lake in Finland. In the wake of the Yoldia Sea, which followed the Weichselian glaciation and preceded the Baltic Sea, there are ancient beaches up to 140 m above the current sea level, of which the current Lake Kallavesi is 82 m above sea level. Kuopio's ample waterfronts and islands are also used in the Saaristokaupunki (lit. Archipelago city) -project, the biggest residential area currently being built in Finland. Saaristokaupunki will accommodate a total of 14,000 inhabitants in 2015. All houses will be situated no more than 500 metres (1,600 ft) from the nearest lakeshore.
Kuopio Market Square is the undisputed center of the city and the city center follows a densely built grid pattern with several parks and narrow gutter streets. The environment of the city is quite distinctive; the surface shapes of the waterfront-lined center are so variable that a flat property is a desired rarity. The settlement has spread outside the center of Kuopio according to a dense and sparse finger model that is affordable for public transport, and the new districts have been built in a municipal drive at once; for example, the Saaristokaupunki was banned for building for the previous 25 years, and this Kuopio zoning tradition has a long history. Due to the above-mentioned factors, the population density of the Kuopio city center is the highest in Finland.
With the surrounding lakes, the shoreline in Kuopio is 4,760 kilometers. The terrain is also characterized by rich forests, and the clear center of the Kuopio's lund forest is mainly located in the area between Kuopio, Nilsiä and Siilinjärvi. Of the Finnish municipalities, Kuopio has the second largest number of summer cottages and holiday homes. In 2013, the number of summer cottages was 8,684. The number of summer homes in Kuopio has increased in recent years due to municipal associations. Due to the abundance of water bodies, Kuopio also has a remarkably favorable climate compared to the latitude. The annual sum of the effective temperature is about as high in Kuopio as in places further south than it, for example, Tampere and Lahti.
Demographics
Population
The city of Kuopio has 126,572 inhabitants, making it the 8th most populous municipality in Finland. The region of Kuopio is the 7th largest in Finland, after the regions of Helsinki, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä and Lahti. Kuopio is home to 2% of Finland's population. 7% of the population has a foreign background, which is below the national average.
Languages
Kuopio is a monolingual Finnish-speaking municipality. The majority of the population, 117,221 persons (92.6%), spoke Finnish as their first language. In addition, the number of Swedish speakers was 143 persons (0.1%) of the population. Foreign languages were spoken by 7.3% of the population. As English and Swedish are compulsory school subjects, functional bilingualism or trilingualism acquired through language studies is not uncommon.
At least 100 different languages are spoken in Kuopio. The most common foreign languages are Russian (1.4%), Ukrainian (0.8%), Arabic (0.7%), English (0.5%) and Bengali (0.3%).
Immigration
As of 2024, 8,517 people with a foreign background lived in Kuopio, representing 7% of the population. There are 8,269 residents who were born abroad, which makes up 7% of the population. The number of foreign citizens in Kuopio is 5,980. Most foreign-born citizens come from the former Soviet Union, Russia, Ukraine, Sweden, Niger and Syria.
The relative proportion of immigrants in Kuopio's population is below the national average. It is lower than in the major Finnish cities of Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa or Turku.
Religion
In 2023, the Evangelical Lutheran Church was the largest religious group with 65.6% of the population of Kuopio. Other religious groups accounted for 3.8% of the population. 30.6% of the population had no religious affiliation.
The largest church denomination in Finland, Lutheran Church has a diocese in Kuopio, which is shepherded by bishop Jari Jolkkonen. One of the most significant Lutheran churches in the city is the Kuopio Cathedral, completed in 1816.
Economy

Kuopio's economic structure is very diverse. In 2008, there were about 4,200 enterprises in Kuopio, of which approximately 180 were export companies. These provided about 45,000 jobs. In 2016, this grew to a total of about 5,050 companies, of which more than 190 also trade abroad. There are a total of 50,877 jobs. The business service of the City of Kuopio plays a significant role in the development of Kuopio's business life. The business service promotes the development of companies operating in Kuopio and improves the operating environments of companies. The most important thing in developing operating environments is to improve the supply of estate and business premises. The Kuopio University Hospital (KUH) is Kuopio's second largest employer after the City of Kuopio; in 2011, KUH employed a total of 4,113 people.
Tourism is of great importance to Kuopio's business life; the Rauhalahti camping site is one indication of Kuopio's expertise, as it is the only five-star camping site in Finland. The city has also a comprehensive hotel offer for tourism, one of the most notable is Hotel Savonia, part of the Best Western hotel chain, in the Puijonlaakso district. Arranging accommodation and program services gives many jobs. Kuopio's Entrepreneurs (Kuopion Yrittäjät), the local association of Savo's Entrepreneurs (Savon Yrittäjät), operates in Kuopio.
The most significant recent business projects are the centralization of Honeywell's Finnish operations in Kuopio, the completion of Ark Therapeutics' gene medicine plant, the marine industry concentration built by Bella Boats at the Marine Park in Haapaniemi's Siikaniemi and the construction of Junttan's EUR 15 million assembly plant at Kylmämäki at the end of 2008. The site of Junttan's current factory in Särkilahti will have space for a large shopping center. The 9.7-hectare plot purchased by Savocon and TKD Finland for EUR 11 million has a building right for 58,500 square meters. The two companies plan to invest a total of about 40 million euros in the project. A significant industrial player is also Savon Sello company in Sorsasalo, which is currently owned by Powerflute Oyj. One of the biggest projects and investments of recent years is the preparation of the construction of Finnpulp's largest and most modern softwood pulp mill in Kuopio. The most significant retail investments are the Prisma hypermarket completed in December 2007 and the Päiväranta's K-Citymarket completed in August 2008. A hardware store Kodin Terra was opened in Pitkälahti, as well as the Ikano Group's Matkus Shopping Center in the Hiltulanlahti area in November 2012 and an IKEA department store in May 2013.
Culture

Kuopio is known as the cultural center of Eastern Finland. One of Kuopio's most important cultural venues are the Kuopio Museum, the Kuopio Art Museum and the Kuopio City Theatre in the city center. A wide range of musical (from kindergarten to doctorate-level studies) and dance education is available and the cultural life is active. Notable events include ANTI – Contemporary Art Festival, Kuopio Dance Festival, Kuopio Rockcock, Kuopio Wine Festival, Kuopio Marathon and Finland Ice Marathon in winter. A notable place, however, to enjoy the local flavor of Kuopio life and food is Sampo, a fish restaurant loved by locals and tourists as well.
Kuopio is known for its association with a national delicacy, Finnish fish pastry (Kalakukko), and the dialect of Savo, as well as the hill of Puijo and the Puijo tower. Besides being a very popular outdoor recreation area, Puijo serves also as a stage for a yearly World Cup ski jumping competition.
In inhabitants of Kuopio have a special reputation: they are known as jovial and verbally joking. Within the Savo culture, the onus is placed on the listener to interpret the story. People of the Kuopio region and Eastern Finland have always had many health problems and the mortality has been higher than on an average in Finland. Because of this, Eastern Finland has been a hotspot for Public Health studies. The North Karelia Project by the University of Kuopio in coordination with the National Public Health Institute and the World Health Organization, beginning in the 1970s was one of its first steps towards world class research. Niuvanniemi a historical psychiatric hospital is also located in the western part of the city in the Niuva district.
During the 2000s, Kuopio has placed very well in a number of image, popularity and city-attractiveness surveys. In 2007 it was placed third, behind Tampere and Oulu.
Sports

Kuopio bid for the 2012 Winter Youth Olympics, a youth sports festival in the tradition of the Olympics. It became a finalist in November 2008, but ultimately lost to Innsbruck, Austria. Kuopio's image as a small city with a large University and many active young people was considered a model of what the International Olympic Committee seeks for the Games.
Kuopion Taitoluistelijat (figure skating)
Puijon Hiihtoseura (skiing, ski jumping, Nordic combined, biathlon)
Kuopion Reippaan voimistelijat (gymnastics)
Finland Ice Marathon (ice skating event)
Kuopio Skating club, Kuopion Luisteluseura KuLs (figure skating)
Transport

The city has a nationally unique feature in its street network, where every other street is reserved for pedestrian and cycle traffic, so-called "rännikatu" (derived from the Swedish gränd, alley). These streets provide pedestrians a calm environment away from vehicular traffic. This setup dates back to Kuopio's first town plan by Pehr Kjellman in 1776. Originally, rännikadut were created as a fire barrier to prevent a possible fire escalating in a mainly wood-constructed city.
Two Finnish highways cross Kuopio: Finnish national road 5 (Vt 5; part of E63 in the northern side of city), which extends south to Helsinki and north to Sodankylä, and Finnish national road 9 (Vt 9; part of E63 in the western side of city), which extends west to Turku and east to the Niirala checkpoint on the Finnish-Russian border. The Blue Highway passes through Kuopio. It is an international tourist route from Mo i Rana, Norway to Pudozh, Russia via Sweden and Finland.
Long-distance transport connections from Kuopio include Pendolino and InterCity trains from Kuopio railway station to several destinations around Finland, operated by VR, as well as multiple daily departures from Kuopio Airport on Finnair to Helsinki. The passenger harbour of the port of Kuopio, located on the shore of Lake Kallavesi, is the busiest port for passenger traffic in the Vuoksi drainage basin and the Finnish Lakeland.
Education
Kuopio has always been a city of education. Some of the first schools offering education in Finnish (such as the School for the Blind in 1871, and the Trade School in 1887) were established in Kuopio. Currently the most important institutions are the University of Eastern Finland, the Savonia University of Applied Sciences, Vocational College of North Savo and the Kuopio department of the Sibelius Academy. One of the oldest schools in the city is Kuopio Lyceum High School, which was officially established in 1872, but was originally built in 1826 and designed by Carl Ludvig Engel.
Kuopio is known as a strong center of health (e.g. it has the biggest yearly enrollment rate of medical students in Finland), pharmacy, environment, food & nutrition (all legalized Clinical and Public Health Nutritionists in Finland graduate from the University of Eastern Finland), safety (education in Emergency Services is centered in Kuopio) and welfare professions, as the major organisations University of Kuopio (now part of the University of Eastern Finland since January 2010.), Savonia University of Applied Sciences and Technopolis Kuopio are particularly oriented to those areas.
International relations
Kuopio is twinned with 15 cities around the world. It also has one twin county, Lääne-Viru County, Estonia.
Kaynak: Wikipedia – Kuopio · CC BY-SA 4.0
