Lahti
Lahti on Suomen kaupunki ja Päijät-Hämeen maakuntakeskus, joka sijaitsee Vesijärven etelärannalla Päijät-Hämeen maakunnassa.
Government administration · Finland · 0 followers
Overview
Lahti on Suomen kaupunki ja Päijät-Hämeen maakuntakeskus, joka sijaitsee Vesijärven etelärannalla Päijät-Hämeen maakunnassa. Lahden kaupungissa asuu noin 122 000 ja laajemmin Lahden seudulla noin 205 000 henkeä. Lahti on Suomen 9:nneksi suurin kunta ja lähikuntineen kuudenneksi suurin kaupunkialue.
Interested in working with us in the future?
Follow to see new jobs and posts in your feed.
No news yet.
About
Lahti on Suomen kaupunki ja Päijät-Hämeen maakuntakeskus, joka sijaitsee Vesijärven etelärannalla Päijät-Hämeen maakunnassa. Lahden kaupungissa asuu noin 122 000 ja laajemmin Lahden seudulla noin 205 000 henkeä. Lahti on Suomen 9:nneksi suurin kunta ja lähikuntineen kuudenneksi suurin kaupunkialue.
Kaynak: Wikipedia · CC BY-SA 4.0
Historia

Renkomäen Ristolassa tehtyjen kaivauksien perusteella Lahden seudulla oli asutusta jo 9 000 vuotta sitten, mikä tekee Lahden alueesta erään Suomen vanhimmista tunnetuista asuinpaikoista. Ensimmäinen asiakirjamaininta Hollolan pitäjään kuuluneesta Lahden kylästä on vuodelta 1445. Hämeen maakirjassa vuodelta 1558 mainitaan Lahden kylässä olleen 24 taloa.lähde?
Vaikka Lahden kylä oli suuren Hollolan pitäjän takamaita ja kooltaan pieni, sen sijainti oli liikenteellisesti merkittävä. Sen kautta kulki jo 1400-luvulla Hämeenlinnasta Viipuriin johtanut Ylinen Viipurintie, josta erkani Lahden kohdalla Olavinlinnaan johtanut Suur-Savon Valtatie. Kun Hollolan pitäjä vuonna 1672 sai markkinaoikeudet, markkinapaikaksi määrättiin Lahden kylä, ”joka sijaitsee suuren yleisen maantien varrella ja kaikista neljästä kaupungista, Turusta, Viipurista, Helsingistä ja Porvoosta sopivan matkan päässä”. Lahdesta tuli näin puoleksi vuosisadaksi huomattava markkinapaikka, jossa kävivät kauppaa kaikkien neljän kaupungin porvarit. Vuonna 1727 markkinat kuitenkin siirrettiin Helsingin porvarien aloitteesta Asikkalan Anianpeltoon, jonne oli paremmat yhteydet Päijänteen vesistöstä. Vesijärven ja Päijänteen Asikkalassa yhdistävä Vääksyn kanava valmistui vuonna 1871. Markkinoiden menettämisen jälkeen Lahti taantui sangen merkityksettömäksi maalaiskyläksi 1800-luvun lopulle asti.lähde?
Vuonna 1863 ryhdyttiin rakentamaan Riihimäki–Pietari-rautatietä, joka kulki Salpausselän harjua pitkin ja Lahden kylän kautta. Ensimmäinen veturi ajoi Lahteen elokuussa 1869, ja seuraavan vuoden alussa vihittiin käyttöön koko Riihimäki–Pietari-rataosuus. Rautatien valmistuessa Lahden kylässä oli vain kahdeksantoista taloa mutta rautatien ansiosta kylä alkoi nopeasti kasvaa ja kehittyä. Lahteen alkoi syntyä saha- ja puunjalostusteollisuutta,lähde? jonka toimintaa edesauttoi Vääksyn kanavan avautuminen 1871 ja sen kautta saavutettu vesiväylä Keski-Suomeen ja sen metsiin.
Maantiede
Lahti sijaitsee Kymijoen vesistöön kuuluvan Vesijärven etelärannalla. Ensimmäinen Salpausselkä kulkee kaupungin kautta. Porvoonjoen alkulähteet ovat Salpausselän etelärinteillä, ja joen yläjuoksu kulkee kaupungin eteläosien kautta. Kaupungille on tunnusomaista Salpausselän mäkisyys sekä lukuisat järvet. Vesijärveltä on yhteys Vääksyn kanavan kautta Päijänteelle, josta vesireitit kanavineen johtavat Keiteleelle ja Kymijoelle saakka.lähde?
Ilmasto
Ilmastollisesti Lahti kuuluu eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen ja Päijät-Hämeen maakunnassa se kuuluu Päijänteen eteläosien Päijät-Hämeen pohjoisosia lämpimämpään vyöhykkeeseen. Lahden alue kuuluu kolmanteen kasvien menestymisvyöhykkeeseen.
Puistot ja retkeilyalueet
Kirkkopuisto on Lahden vanhin puisto. Se sijaitsi 1890 rakennetun kirkon vieressä. Kun se purettiin vuonna 1977, puisto jätettiin ennalleen paikalle uuden kirkon suunnitelleen Alvar Aallon toivomuksesta.
Launeen keskuspuistossa toimii perhepuisto ympäri vuoden. Pajulahden Seikkailupuisto avattiin vuonna 2015 Nastolaan.
Lahden alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Lahden alueella sijaitsevia kohteita ovat muun muassa Luhdanjoen lintutorni ja luonnosuojelualue, Hanneksen muistometsä, Pesäkallion luonnonsuojelualue, Haikkarinniemen luonnonsuojelualue
Lahden alueen luontoreittejä ovat muun muassa Porvoonjoen kulttuuripolku, Renkomäen luontopolku, Enonsaaren luontopolku, hiljentymispolku, Mukkulan puistopolku, Lehmusreitti, Merrasjärven polku, ulkoilutie Takkulasta Sydänkankaalle sekä ylimaakunnallinen luontomatkailureitti.
Lahden ja Nastolan alueella kulkevat Salpausselän ladut, Linnaistensuon luontopolku, Lapakiston retkeilyreitistö, yhdysreitit Viilähteen ja Pajulahden suunnasta, yhdysreitit Ahtialan suunnasta, Mustajärven polku, Sammaliston polku, Kalliojärven polku ja Ahvenlamminpolku, Pitkäjärvenpolku, Nastolan metsäpolku sekä Sammalsillan luontopolku.
Aluerakenne
Lahden suuralueet jakavat Lahden kaupungin yhdeksään osa-alueeseen, joita käytetään tilastoinnissa. Lahdessa suuralueet jaetaan edelleen 41 tilastolliseen kaupunginosaan ja ne puolestaan 169 pienempään tilastoalueeseen.lähde?
Kaupunginosat
Kaupunginosat ovat järjestyksessä pohjoisesta etelään. Kilpiäinen, Mukkula, Niemi, Kartano, Salpausselkä ja Jalkaranta ovat läntisiä kaupunginosia Vesijärven itärannalla. Viuha, Ahtiala ja Kytölä ovat Alasenjärven rannalla. Kymijärven rannalla ovat Koiskala, Kolava, Järvenpää, Myllypohja ja Villähde.
Keskusta
Lahden keskusta muodostuu Lahdenkadun, Saimaankadun ja Mannerheiminkadun rajaamasta kolmiosta. Kaupungin ydinkeskustana voidaan pitää Vuorikadun, Rauhankadun, Kirkkokadun ja Kauppakadun reunustamaa aluetta. Pohjois–eteläsuunnassa keskustaa halkoo Vesijärvenkatu. Ydinkeskustassa sijaitsevat muun muassa Lahden kauppatori, Lahden kaupungin pääkatu eli Aleksanterinkatu, Kauppakeskus Trio, Lanunaukio, Mariankatu ja sen kävelykatuosuudella sijaitseva Hakkapeliittojen kotiinpaluu -patsas.lähde?
Lahden keskustan kaupallinen painopiste on siirtynyt viime vuosikymmeninä Kauppatorin ympäristöstä itää kohti. Aleksanterinkadun loppupäähän muodostui 1990-luvulla mittava kauppakeskuskokonaisuus, kun kolme Aleksin liiketaloa yhdistettiin kauppakeskus Trioksi. Trion osaksi kytkettiin myös Kauppakadun varressa sijaitseva liiketalo Hansa. Rauten entiseen tehdaskortteliin rakennettiin vuosituhannen vaihteessa kauppakeskus Syke.lähde?
Lahden keskustaan on rakennettu muutamia pienehköjä kävelyalueita. Rautatienkadun osuus Vapaudenkadun ja Hämeenkadun välillä on muutettu kävelykaduksi. Rautatienkadun kävelyosuutta Aleksanterin- ja Vapaudenkadun välillä kutsutaan Lanunaukioksi.lähde?
Keskustan liikkeet kilpailevat asiakkaista muun muassa 1990-luvun alussa rakennettujen Launeen hypermarkettien kanssa. Keskustaa on pyritty elävöittämään muun muassa palkkaamalla keskustaisäntä, jonka tehtävänä on ollut järjestää keskustaan tapahtumia ja kehittää keskustan markkinointia. Toiminnan ylläpitämiseksi perustettiin 1999 Lahden keskustaeheytys ry, nykyinen Lahti City ry.
Väestö
Lahden väestönkehitys 1980–2025
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2018 tilanteen mukainen.
Ulkomaalaistaustaiset
Vuonna 2022 Lahdessa asui 10 284 ulkomaalaistaustaista henkilöä, mikä vastasi 8,6 prosenttia kaupungin väestöstä. Näistä varsinaisia ulkomaan kansalaisia oli 6 259 asukasta. Lahdessa asui 506 ruotsinkielistä, mikä vastasi 0,4 prosenttia kaupungin väestöstä. Muita kieliä kuin suomea, ruotsia tai saamea puhui 10 018 asukasta. Puhutuimmat vieraat kielet olivat venäjä, arabia ja viro. Alueellinen integraatiopalvelupiste (Alipi) on ohjaus- ja neuvontapiste, joka palvelee Päijät-Hämeen alueen maahanmuuttajia. Neuvontapalveluita saa asumiseen, työnhakuun, työsuojeluun, verotukseen, opiskeluun, perheasioihin, vapaa-aikaan sekä viranomaisten kanssa toimimiseen. Erityisen kansainvälisiä ovat yliopisto-opiskelijat, joista oli 39% vieraskielisiä vuonna 2023.
Hallinto ja politiikka
Pormestari ja kaupunginjohtajat
Otto Lyytikäinen, 1907–1930, Lahden ainoa pormestari
Arvi Hällfors, 1930–1931, Lahden ensimmäinen kaupunginjohtaja
Ystävyyskaupungit
Lahden kaupungin ystävyyskaupungit vuonna 2026:
Unkari: Pécs (Unescon maailmanperintökohde)
Talous ja elinkeinot
2020-luvulla uusia investointipäätöksiä Lahteen ovat tehneet muun muassa LUT-yliopisto, Clarion-hotellin rakentava Strawberry-konserni, suklaatehtaan rakentava Fazer ja datakeskuksen rakentava DayOne.
Lahden suurimpia yrityksiä liikevaihtonsa perusteella vuonna 2025 olivat:
Samana vuonna suurimpia työnantajayrityksiä olivat:
Liikenne ja infrastruktuuri

Lahti sijaitsee Etelä-Suomessa suhteellisen lähellä Suomen väestöllistä keskipistettä eli paikkaa, johon kaikilla suomalaisilla on keskimäärin lyhin matka. Lahti on maanteiden ja rautateiden risteämiskohta – liikenneyhteydet ovat hyvät ja nopeat joka suuntaan.
Lahti kuuluu käytännössä Helsingin metropolialueeseen, koska pääkaupunkiseudun kasvu säteilee Lahteen. Samaan kokonaisuuteen liittyvät Helsinki–Lahti-moottoritie ja Lahden oikorata. Yhteyksien paraneminen pääkaupunkiseudulle on lisännyt merkittävästi pendelöintiä pääkaupunkiseudun ja Lahden välillä.lähde?
Satamat
Lahdessa on kolme Vesijärven rannalla olevaa satamaa: Vesijärven satama, Teivaan venesatama ja Niemen venesatama. Vesijärven satamasta käytetään myös usein nimitystä Lahden satama.lähde?
Rautatieliikenne
Lahteen Keravalta rakennettu (Helsinki-Lahti-rautatieosuuden) oikorata valmistui vuonna 2006. Tämä lisäsi kaupungin väkilukua houkuttelemalla kaupunkiin pääkaupunkiseudulla työskenteleviä ihmisiä. Oikoradalla otettiin käyttöön myös VR:n lähijunien vyöhykeliput. Nopeimmillaan junamatka Helsingistä Lahteen kestää 48 minuuttia. Matka Lahden ja Helsingin välisellä lähijunalla Z kestää noin tunnin. Taajamajunat eli H-junat kulkevat Lahdesta Riihimäen kautta Helsinkiin ja Kouvolan kautta Kotkaan. Lahden seudulla sijaitsee myös Herralan, Järvelän, Lappilan, Nastolan, Uudenkylän ja Villähteen rautatieasemat.
Lahden rautatieasema on risteysasema, jossa oikorata yhtyy vanhaan Riihimäki–Pietari-rataan. Lahdesta on rautatiet myös Heinolaan ja Loviisaan, mutta niillä on nykyisin vain tavaraliikennettä. Lahdessa pysähtyvät kaikki Helsingistä Kouvolan kautta Karjalan radalle, Savon radalle ja Venäjälle kulkevat kaukojunat.lähde?
Salpausselän seisake on käytössä lähinnä Salpausselän suurten juhlatapahtumien tai Lahdessa järjestettävien messujen yhteydessä.lähde?
Palvelut ja koulutus

Koulutus
Syksyllä 2026 Lahdessa toimi 21 peruskoulua:
Lisäksi kaupungissa on kaksi lukiota, Lahden lukio Gaudia ja Lahden lyseo.
Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT
Kulttuuri
Lahden kulttuuriin kuuluu oleellisesti rakentaminen alkaen Eliel Saarisen silloiseen pikkukaupunkiin suunnittelemasta Lahden kaupungintalosta jatkuen Alvar Aallon suunnittelemaan Ristinkirkkoon. Erittäin vaativa rakennushanke oli 1920-luvulla rakennetut myös Lahden symboliksi nousseet radiomastot.lähde?
Sibeliustalo valmistui vuonna 2000 kunnostamalla entinen punatiilinen teollisuusrakennus kulttuuritilaksi ja konserttisaliksi. Teräksestä ja lasista rakennettu uusi osa edustaa merkittävää puuarkkitehtuuria omaperäisyydellänsä: kantavien rakenteiden puuparrut ja muut puiset rakenteet näkyvät lasiseinien läpi ulos asti.lähde?
Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt
Fellmaninpuisto, jälleenrakennuskauden oppilaitokset ja Hakatornit.
Harjulankadun, Onnelantien, Kymintien pientaloalueet sekä Karjalankadun pienkerrostalot.
Lahden kaupungintalo, Lahden kauppatori ja Mariankadun arkkitehtoninen akseli
Nähtävyydet
Lahdessa on huomattava määrä erilaisia muistomerkkejä, -laattoja ja veistoksia. Ne liittyvät sotahistorian lisäksi myös urheiluun ja erilaisiin ryhmiin, kuten lapsiin ja nuoriin sekä luontoon. Lisää Lahden muistomerkeistä, -laatoista ja veistoksista voit lukea artikkelista Lahden muistomerkit, -laatat ja veistokset.lähde?
Lahden hyppyrimäet, urheilukeskuksen näyttävin osa. Kolme hyppyrimäkeä: K 116 metriä (HS 130 metriä), K 90 metriä (HS 97 metriä) ja K 60 metriä.
Lahden kaupungintalo, Eliel Saarisen 1911 suunnittelema kaupungintalo valmistui 1912.
Lahden Teatteritalo valmistui 1983. Talon pääsuunnittelija oli arkkitehtitoimisto Pekka Salminen Ky.
Radiomastot, vuonna 1927 pitkäaaltoasemaa varten rakennetut 150-metriset radiomastot. Pitkäaaltoaseman toiminta loppui 1993, ja ULA-lähetystoiminta siirtyi 1967 Hollolan Tiirismaan yli 300-metriseen televisiomastoon; maston valkoiset varoitusvalot vilkkuvat Lahden läntisen horisontin yläpuolella.
Uskonto

Evankelis-luterilainen kirkko
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Lahdessa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:
Nämä seurakunnat muodostavat Lahden seurakuntayhtymän. Sen toimipaikkoja ovat esimerkiksi Renkomäen seurakuntakoti, ja Ahtialan seurakuntakeskus.lähde?
Joutjärven kirkko valmistui vuonna 1962. Se on useita Lahden rakennuksia suunnitelleen arkkitehti Unto Ojosen päätyö.
Nastolan kirkko (1804) on Lahden vanhin kirkko
Ristinkirkko on arkkitehti Alvar Aallon 1978 suunnittelema kaupungin pääkirkko, ja se sijaitsee kaupungintaloa vastapäätä torin toisella puolella. Sen paikalta purettiin pois puinen Keski-Lahden kirkko vuonna 1977.
Salpausselän kirkko on valmistunut vuonna 1972.
Muut kirkot
Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Lahdessa toimivat Lahden helluntaiseurakunta ja Nastolan helluntaiseurakunta.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Lahden alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.
Pyhän Ursulan katolinen seurakunta toimii alueella osana Katolisen kirkon Helsingin hiippakuntaa.
Lahdessa on monia erilaisia uskonnollisia yhteisöjä, kuten Lahden Timanttipolku-buddhalainen keskus ja Jehovan todistajien valtakunnansali.
Liikunta ja urheilu

Lahti mielletään urheilukaupungiksi. Lahden urheilukeskuksessa järjestetään suuria kansainvälisiä urheilutapahtumia, kuten maailmanmestaruuskilpailuja ja vuosittaiset Salpausselän kisat. Radiomäen kentällä järjestetään kansallisen tason kilpailuja.lähde?
Lahden suurhalli oli Länsi-Euroopan ensimmäinen tekonurmipinnoitteinen jalkapallon talviharjoitteluun soveltuva urheiluhalli. Siellä pidettiin aikaisemmin vuosittain talviturnaus suomalaisten pääsarjatason joukkueiden välillä, Uusi Lahti Cup. Suurhalli on monilajihalli, jossa on myös pienjoukkuepeliin soveltuva jalkapallokenttä. Täysimittainen jalkapallohalli sijaitsee Lahden Mukkulassa. Lisäksi Lahdessa on Liikuntakeskus Pajulahden omistama jalkapallo- ja urheiluhalli.lähde?
Joutjärvellä sijaitsee Vellamo-melontastadion. Kansallisissa pääsarjoissa pelaavat FC Lahti, Pelicans, Lahti Basketball ja LASB.lähde?
Kortteliliiga on lahtelainen ilmiö, joka on tarjonnut harrastesarjatoimintaa sekä omaehtoisia liikuntamahdollisuuksia ympärivuotisesti jo vuodesta 1969 alkaen. Aktiivitoiminnan parissa on yli 450 joukkuetta joiden lajeina on muun muassa jalkapallo, kaukalopallo, lentopallo, beach volley, tennis, squash, salibandy, petankki, rullakiekko ja mölkky.
Liikuntakeskus Pajulahti sijaitsee Nastolan lähellä Lahdessa. Suomen Urheiluopisto sijaitsee puolestaan Lahden läheisyydessä Vierumäellä naapurikaupunki Heinolassa.lähde?
Lahdessa on monipuoliset pyöräilymahdollisuudet.
Urheiluseuroja
Tunnettuja lahtelaisia urheiluseuroja ovat muun muassa:
Urheilukilpailuja
Kisapuiston kentällä pelattiin heinäkuussa 1952 Helsingin olympialaisten jalkapallon alkusarjan otteluita ja yksi välieräottelu. Jukolan viesti kilpailtiin Lahden Arkiomaassa vuonna 1954.
Maailmanmestaruuskilpailuja
Lahdessa on järjestetty hiihdon maailmanmestaruuskilpailut seitsemän kertaa eli vuosina 1926, 1938, 1958, 1978, 1989, 2001 ja 2017.
Katso myös
Luettelo Lahden julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Lähteet
Tilastokeskus (Arkistoitu – Internet Archive)
Tietoja seurakunnista Suomen Sukututkimusseura.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lahti Wikimedia Commonsissa
Yle Elävä arkisto: Täällä Lahti ja osuuskauppa 1967
Kaynak: Wikipedia – Lahti · CC BY-SA 4.0
Tarihçe
Lahti, ilk olarak 1445 yılında belgelerde Hollola'ya bağlı bir köy olarak geçmiştir.
19 Haziran 1877 tarihinde çıkan bir yangın sonucu tüm köy ağır zarar gördüyse de daha sonra yeniden onarıldı ve pazar kasabası statüsü aldı. Lahti zamanla gelişmeye devam etti ve 1 Kasım 1905 tarihinde şehir statüsü aldı.
1918 Fin İç Savaşı sırasında Lahti Muharebesi'nde Alman Brandenstein birliği şehri Kızıl Muhafızlar'dan geri aldı.
Lahti bu tarihten sonra 1970'lere kadar gelişmeye ve nüfusu hızla artmaya devam etti.
Spor
Lahti, özellikle çeşitli kış sporlarında zengin bir spor geleneğine sahiptir. Şehir her yıl düzenlenen Lahti Kayak Oyunları (Salpausselän kisat) ile Finlandia-hiihto kros kayağı yarışmasıyla ünlüdür. Şehrin Liiga'da oynayan Lahti Pelicans adında bir buz hokeyi takımı ile Veikkausliiga'da oynayan FC Lahti adında bir futbol takımı bulunmaktadır.
1997 Dünya Oyunları ve 2009 Dünya Masterlar Atletizm Şampiyonası Lahti'de düzenlenmiştir.
İlgili bilgiler
Şehirle aynı adı taşıyan 1498 Lahti isimli astreoitin adı, kaşifi Fin astronom Yrjö Väisälä tarafından verilmiştir.
Lahti doğumlular
Paula Harmokivi (d. 1975), Fin serbest stil yüzücü
Janne Ahonen (d. 1977), Fin kayak atlayıcısı
Pasi Nurminen, eski Ulusal Hokey Ligi goaltenderı
Jonne Jarvela, Korpiklaani grubunun vokalisti ve gitaristi
Kaynak: Wikipedia – Lahti · CC BY-SA 4.0
Etymology
In English, the Finnish word Lahti literally means 'bay'. Lahti is also dubbed the "Chicago of Finland" due to the similarity of early industries of both cities, when they were known as "slaughterhouse cities". Also, the troubled history of both cities in terms of crime has been seen as one of the similarities.
History

Lahti was first mentioned in documents in 1445. The village belonged to the parish of Hollola and was located at the medieval trade route of Ylinen Viipurintie, which linked the towns of Hämeenlinna and Viipuri.
The completion of the Riihimäki – St. Petersburg railway line in 1870 and the Vesijärvi canal in 1871 turned Lahti into a lively station, and industrial installations began to spring up around it. For a long time, the railway station at Vesijärvi Harbour was the second busiest station in Finland. Craftsmen, merchants, a few civil servants and a lot of industrial workers soon mixed in with the existing agricultural peasantry.
On 19 June 1877, almost the entire village was burned to the ground. However, the accident proved to be a stroke of luck for the development of the place, as it led to the authorities resuming their deliberations about establishing a town in Lahti. The village was granted market town rights by Emperor Alexander II of Russia in 1878 and an empire-style, grid town plan was approved, which included a large market square and wide boulevards. This grid plan still forms the basis of the city center. Most of the buildings were low wooden houses bordering the streets.
Lahti was founded during a period of severe economic recessions. The Russian Empire was encumbered by the war against Turkey, which also affected the economy of the Grand Duchy of Finland. The recession also slowed down building of the township: land would not sell and often plots were not built on for some time. In its early years, the town with its meagre 200 inhabitants was too small to provide any kind of foundation for trade. At the end of the 1890s, Lahti's Township Board increased its efforts to enable Lahti to be turned into a city. In spring 1904, the efforts finally bore fruit as the Senate approved of the application, although it was another eighteen months before Tsar Nicholas II finally gave his blessing and issued an ordinance for establishing the city of Lahti.
Geography

The terrain of Lahti is dominated by the first Salpausselkä ridge, a terminal moraine that cuts through the city from west to east. The city is located in the transition from the southern coastal area to the Finnish Lakeland; prominent to the north of the Salpausselkä are rocky hills and fragmented lakes, while its south side is dominated by forests and small rivers. The divide is also apparent in the soil, which mostly consists of till in the north and clay in the south. The biggest lake is Vesijärvi which also is a gateway to Central Finland via Lake Päijänne. There is also a pond called Pikku-Vesijärvi ("Little Vesijärvi") near the Lanu-puisto park.
Subdivisions
The area of the city of Lahti is divided in two ways: first, the 40 individually numbered districts (Finnish: kaupunginosa), and second, the 9 greater areas (Finnish: suuralue), which are divided into 41 statistical districts (Finnish: tilastollinen kaupunginosa) and further into 169 statistical areas (Finnish: tilastoalue). The definitions of the districts and statistical districts do not necessarily match each other. Below are listed the districts:
Climate
Under the Köppen climate classification, Lahti has a humid continental climate (Dfb). Summers are usually warm in the city, with the average daily temperature in July exceeding over 23 °C (73.6 °F) and also having had the most 25 °C (77 °F) (or more) days in the last two decades, alongside Kouvola. Winters are cold and long but as a result of the climate change, specially winters are becoming more and more mild. During the heatwave of 2010, the temperature in Lahti reached 35.0 °C (95 °F). The amount of precipitation is fairly evenly distributed throughout the year. The driest season is spring, the most precipitation is in the second half of the year.
Demographics
Population
The city of Lahti has 121,832 inhabitants, making it the 9th most populous municipality in Finland. The Lahti region has 204,522 inhabitants, making it the fifth largest region in Finland after Helsinki, Tampere, Turku and Oulu. Lahti is home to 2% of Finland's population. 11% of the population has a foreign background, which is close to the national average. However, it is lower than in the major Finnish cities of Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa or Turku.
Languages
Lahti is a monolingual Finnish-speaking municipality. The majority of the population, 107,782 persons (88.5%), spoke Finnish as their first language. In addition, the number of Swedish speakers was 568 persons (0.5%) of the population. Foreign languages were spoken by 11% of the population. As English and Swedish are compulsory school subjects, functional bilingualism or trilingualism acquired through language studies is not uncommon.
At least 100 different languages are spoken in Lahti. The most commonly spoken foreign languages are Russian (2.8%), Arabic (1.1%), Ukrainian (1.0%), Estonian (0.7%), Kurdish (0.7%) and English (0.5%).
Immigration
As of 2024, there were 12,841 persons with a migrant background living in Lahti, or 11% of the population. The number of residents who were born abroad was 12,146, or 10 per cent of the population. The number of persons with foreign citizenship living in Lahti was 8,268. Most foreign-born citizens came from the former Soviet Union, Estonia, Iraq, Russia and Ukraine.
The relative share of immigrants in Lahti's population is close to the national average. Furthermore, the city's new residents are increasingly of foreign origin. This will increase the proportion of foreign residents in the coming years.
Religion
In 2023, the Evangelical Lutheran Church was the largest religious group with 60.6% of the population of Lahti. Other religious groups accounted for 2.9% of the population. 36.5% of the population had no religious affiliation.
Economy

The economic region of Lahti, which includes the surrounding municipalities, was strongly affected by the collapse of Finnish-Soviet trade and by the recession in the early 1990s. The value of production slumped, especially in the mechanical engineering industry and other manufacturing industries (e.g. the furniture industry). Production also decreased in the textile and clothing industry. In 1990, there were 90,370 jobs in the Lahti region. The number of jobs diminished over the next couple of years, so that in 1993 there were fewer than 70,000 jobs in the region. The number of jobs had slowly increased to 79,138 in 1999.
In 1995, R&D expenditure was FIM 715 per person, while Finland's average was about FIM 2050. The amount of Tekes (the National Technology Agency) funding in the Lahti Region grew 40% during 2004–2007 while the average growth in Finland was 60%.
Culture

Lahti harbors cultural ambitions, manifested notably in the construction of a large congress and concert centre, the Sibelius Hall (2000) by architects Kimmo Lintula and Hannu Tikka. Lahti has one of Finland's most widely known symphony orchestras, the Lahti Symphony Orchestra (Sinfonia Lahti ), based at the Sibelius Hall, which performs both classical and popular music, notably concentrating on music by Jean Sibelius. The orchestra has won several well respected international prizes, and is often heard on BBC Radio 3.
Lahti's annual music festival programme includes such events as Lahti Organ Festival, a jazz festival held in the city's market square and the Sibelius Festival.
In addition to the Sibelius Hall, other additional notable works of architecture in Lahti are the City Hall (1911) by Eliel Saarinen, the Church of the Cross (1978) by Alvar Aalto, Nastola Church (1804), the oldest church in the city, Joutjärvi church, the City Theatre (1983) by Pekka Salminen, the City Library (1990) by Arto Sipinen, the Piano Pavilion (2008) by Gert Wingårdh, and the Travel Centre (2016) by JKMM Architects. The City of Lahti has also acted as the host city for the international Spirit of Wood Architecture Award, established in Finland in 1999. Some of the prize-winners have received commissions to design small structures in the city; these include small works by Japanese architect Kengo Kuma and Australian architect Richard Leplastrier.
The Finnish folk metal band Korpiklaani was founded in Lahti.
Sports

Winter sports
Lahti has a rich sporting tradition, especially in various wintersports. The city is well known for the annually held Lahti Ski Games (Salpausselän kisat) and the Finlandia-hiihto cross-country skiing contest. It is also the only city to host the FIS Nordic World Ski Championships seven times, doing so in 1926, 1938, 1958, 1978, 1989, 2001 and 2017.
Ice hockey
The Pelicans have competed in the top level of Finnish ice hockey, the SM-liiga, since 1999. Before the new millennium Reipas represented Lahti in top-flight hockey for 50 years. Many former NHL players, such as Janne Laukkanen, Toni Lydman and Pasi Nurminen, have started their careers in Reipas.
Association football
Historically the city's most successful association football club has been Kuusysi. In their golden years lasting from the early 1980s to the 1990s they won five Finnish championships as well as two Finnish Cup titles, with appearances in European competitions each year. Their greatest rivals, Reipas, won a total of three championships and seven cup titles from 1963 to 1978 but diminished in the early 1980s as Kuusysi got stronger.
In the 1990s both clubs ended up in such massive financial difficulties that a merger was executed in 1996, with the newly formed club adopting a new name, crest and colours. FC Lahti has played in the Veikkausliiga since 1999, excluding a season-long visit to the first division in 2011, having placed twice third and appearing in Europe three times.
Other events
The Kärpänen motorcycle speedway track existed from circa.1950 to circa.1980, it was located where the Kärpäsen koulu sports field is today and hosted a qualifying round of the Speedway World Championship in 1957 in addition to the Finnish Speedway Championship, multiple times between the years 1963 and 1978. Another former speedway track at Pipo (built in 1980), off the Vanhanradankatu held the final of the Finnish Championship in 1980, 1987 and 1990.
Transportation
Local transport
The city is served by 20 local bus lines, most of which are pendulum lines between two different areas via city centre. Bus transport in the Päijät-Häme region is organised by the regional transportation authority, known as Lahden seudun liikenne or LSL, and run by several private companies which have bid for the right to run their lines. LSL buses cover all urban areas at 10–20 minute intervals and most nearby municipalities at 30–60 minute intervals.
Lahti is served by VR commuter rail, the Z train to Helsinki and the G train to Riihimäki run hourly. Most services to Kouvola don't have a letter designation and are run every three hours aside from rush hours. There are plans for building two new train stops inside the city limits before 2020, Hennala and Karisto. A local service to Heinola has been proposed but renovating the old line has been deemed too expensive and unprofitable in the long term, unless the Finnish state reaches an agreement with regional councils to finance a direct rail link from Lahti to either Jyväskylä or Mikkeli.
Long-distance transport
The city's main transportation hubs are the market square (Kauppatori) and the travel centre (Matkakeskus), with local buses providing a non-stop service between the two. The travel centre, which replaced the old Lahti bus station that had been in use since 1939, was built between 2014 and 2016 around the Lahti railway station by building new local bus stops around the station, a long-distance bus terminal next to the station building and an automated parking facility for commuters.
All local and long-distance trains and buses stop at the travel centre, making it convenient to transfer from one mode of transport to another. The city council has sold the old bus station in the city centre and it will be redeveloped for other uses in the near future.
Education

Comprehensive and private education
Lahti has 16 comprehensive schools and eight secondary schools. Comprehensive education is also available in English and Swedish. Lahden yhteiskoulu is the city's only private school offering both comprehensive and upper secondary education.
Upper secondary and vocational education
All four upper secondary schools in Lahti have a specialty: the Lyceum has expertise on subjects such as mathematics and biology, and sports (formerly in Salpauselkä), Tiirismaa focuses on music in association with the Lahti Conservatory, Kannas organises theatre classes and Lahden yhteiskoulu offers an economy-centered class. In 2022, Tiirismaa and Kannas merged to form Gaudia which is currently the largest upper secondary school in Finland with 1350 students.[1] [2]
Salpaus is an educational consortium owned by the municipalities in Päijät-Häme arranging most of the region's vocational education and trade schooling. The privately owned Dila and Lahti Conservatory educate students for healthcare and music-related professions, respectively.
Higher education and LUT University
Some of Lahti's educational assets are the Lappeenranta-Lahti University of Technology LUT as well as also highly regarded Institute of Design and Fine Arts, which is a part of LAB University of Applied Sciences.
LUT University offers education in engineering science as well as in business and management. The Institute of Design and Fine Arts has gained international recognition in particular for jewelry and industrial design, while other areas of expertise include metal, woodworking and furniture.
There are two national sports institutes in greater Lahti. The Vierumäki International Sports Institute based in Heinola is the most versatile centre of sports and physical education in the country, operating under the Ministry of Culture and Education. In addition the Pajulahti Sports Institute, located in the district of Nastola in Lahti, is one of the leading sports and training centres in Finland.
Trivia
The asteroid 1498 Lahti was named after the city by its discoverer, the Finnish astronomer Yrjö Väisälä.
The radio masts on top of the Radiomäki are 150 metres (490 ft) tall.
Lahti won the European Green Capital Award of the year 2021. In 2020, National Geographic selected Lahti as one of the five most forward-looking cities in Europe for its sustainable urban development and environmental initiatives.
Although the Institute for the Languages of Finland recommend for Norway and Denmark to use the Swedish names for all Finnish towns, the use of Lahtis in those countries is almost non-existent even among major newssites, especially as a result of Lahti being the branding name used for skiing events held there.
Kaynak: Wikipedia – Lahti · CC BY-SA 4.0
