Lappeenranta
Lappeenranta on Suomen kaupunki ja Etelä-Karjalan maakuntakeskus.
Government administration · Finland · 0 followers
Overview
Lappeenranta on Suomen kaupunki ja Etelä-Karjalan maakuntakeskus. Se sijaitsee Saimaan vesistöalueen etelärannan ja Venäjän rajan välisellä alueella. Lappeenrannan kaupungissa asuu noin 73 000 ja laajemmin Lappeenrannan seudulla asuu noin 88 000 henkilöä. Asukasluvultaan Lappeenranta on Suomen 13. suurin kunta ja lähikuntineen 12. suurin kaupunkialue.
Interested in working with us in the future?
Follow to see new jobs and posts in your feed.
No news yet.
About
Lappeenranta on Suomen kaupunki ja Etelä-Karjalan maakuntakeskus. Se sijaitsee Saimaan vesistöalueen etelärannan ja Venäjän rajan välisellä alueella. Lappeenrannan kaupungissa asuu noin 73 000 ja laajemmin Lappeenrannan seudulla asuu noin 88 000 henkilöä. Asukasluvultaan Lappeenranta on Suomen 13. suurin kunta ja lähikuntineen 12. suurin kaupunkialue.
Kaynak: Wikipedia · CC BY-SA 4.0
Historia

Ennen kaupungin perustamista
Kauskilan kylä eli nykyinen Karhunkylä sijaitsee kymmenen kilometrin päässä Lappeenrannan keskustasta etelään. Siitepölytutkimuksessa on havaittu, että Lappeen ydinalueilla Kauskilassa on asuttu jatkuvasti ainakin ajanlaskun alusta nykypäivään asti. Kauskilan ruumiskalmisto on tunnettu ristiretkiaikainen ja keskiaikainen muinaisjäännös. Lappeen pitäjä perustettiin 1300-luvulla . Pitäjän vanha keskus sijaitsi Kauskilassa. Siellä sijaitsi myös pitäjän kirkko, Kauskilan kappeli. Pitäjä ulottui Saimaan etelärannalle.
Lappeen pitäjään kuuluneella Lapvedenrannan markkinapaikalla (nykyinen matkustajasatama) oli ennen kaupungin perustamista viipurilaisten kauppiaiden varastoja ja hallintorakennuksia. Sijainti oli liikenteellisesti edullinen. Kaupunkiin ja sitä ennen markkinapaikalle tuotiin tervaa ja muita markkinatuotteita laajalta alueelta. Niemellä sijaitsi myös Lappeen kirkko, joka on merkitty maanmittarin 1640-luvulla tekemään Lappeen karttaan. Varhaisesta kirkosta on nykyään jäljellä vain muistomerkki Linnoituksessa. Uusi kirkko rakennettiin myöhemmin Linnoituksen ulkopuolelle.
Lappeenrannan perustaminen ja Ruotsin vallan aika vuoteen 1743
Lappeenrannan kaupungin perustamista esitti silloinen Viipurin ja Savonlinnan läänin maaherra Johan Rosenhane vuonna 1649, ja samana vuonna Lappeenranta sai kaupunkioikeudet kuningatar Kristiinalta, joka allekirjoittaessaan perustamisasiakirjaa antoi kaupungille sinetin, jonka kuviona oli villi metsäläinen. Tästä syystä kaupungin ruotsinkieliseksi nimeksi tuli Villmanstrand. Varsinaisen kaupungiksi julistamisen suoritti kenraalikuvernööri Pietari Brahe. Lappeenranta perustettiin maakaupungiksi. Kaupungin porvarit saivat harjoittaa kauppaa muiden maakaupunkien ja tapulikaupunkien, kuten Viipurin, kanssa. Suoraan ulkomaankauppaan heillä ei ollut lupaa.
Kaupungin pinta-ala perustamisvaiheessa oli 1,1 km² käsittäen lähinnä Saimaaseen työntyvän harjanteen nykyisen Linnoituksen alueella.lähde? Asukkaita kaupungissa oli muutama sata. Varhaisen kaupungin rakennukset olivat kaikki puusta, ja ovat sittemmin kaikki tuhoutuneet. Hattujen sodan Lappeenrannan taistelussa 23. elokuuta 1741 venäläiset joukot valtasivat kaupungin.
Aluerakenne

Lappeenrannan keskustaajama-alue jakautuu kolmeen suurempaan keskukseen: pääkeskukseen sekä idässä Lauritsalaan ja lännessä Sammonlahteen. Pienempiä keskuksia ovat Voisalmi pohjoisessa ja Mäntylä-Myllymäki etelässä. Keskustaajamassa asuu noin 80 prosenttia kaupungin väestöstä ja 20 prosenttia laajalla maaseutumaisella alueella keskustaajaman ulkopuolella.
Kaupunginosat
Lappeenranta jakautuu alueellisesti keskustaajaman 48 kaupunginosaan, Joutsenoon, Korvenkylään, Nuijamaahan ja Ylämaahan sekä ympäröivään maaseutuun, jolla on lukuisia kyliä.
Taajamat
Vuoden 2023 lopussa Lappeenrannassa oli 72 998 asukasta, joista 65 557 asui taajamissa, 6 888 haja-asutusalueilla ja 543:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Lappeenrannan taajama-aste on 89,8 prosenttia Lappeenrannan taajamaväestö jakautuu kuuden eri taajaman kesken:
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Korvenkylä ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on osa Imatran keskustaajamaa, joka ulottuu pääosin Imatran kaupungin ja pieneltä osin myös Ruokolahden kunnan alueelle. Nuijamaan kirkonkylän asukasluku on laskenut vuoden 2023 lopussa alle 200 asukkaaseen, jonka takia Nuijamaata ei lasketa enää taajamaksi. Lappeenrannan keskustaajaman asukkaista kolme asuu Taipalsaaren kunnan puolella. Iitiän taajama ulottuu pääosin Lemin kunnan alueelle.
Väestö
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2017 tilanteen mukainen.
Hallinto ja politiikka
Lappeenrannan kaupunginjohtaja oli Kimmo Jarva, joka aloitti virassaan joulukuussa 2011 ja erosi 20. marraskuuta 2023. Lappeenrannassa on toiminut kaupunginjohtaja vuodesta 1930 alkaen. Sitä ennen kaupungissa on ollut pormestari.
Lappeenrannan ensimmäinen pormestari valittiin kolme vuotta kaupungin perustamisen jälkeen vuonna 1652. Lappeenrannan kaupunginoikeudet lakkautettiin vuonna 1683 ja perustettiin Hamina-Lappeenrannan kaksoiskaupunki. Haminan pormestari oli vuoteen 1784 asti myös Lappeenrannan johdossa.
Lappeenrannan kaupunginvaltuustossa on 51 paikkaa. Kuntavaalien 2025 jälkeinen valtuuston paikkajako:
Ystävyyskaupungit
Ystävyyskaupunkien lisäksi Lappeenranta solmi vuonna 1987 Viipurin kanssa erityisen naapurikaupunkisopimuksen. Sopimus solmittiin edistämään kaupunkien välistä yhteistyötä.
Viipuri – Naapurikaupunki Venäjällä (1987)
Talous ja elinkeinot

Lappeenranta on Etelä-Karjalan maakunnan elinkeinoelämän ja moni-ilmeisen kulttuurin keskus. Rajan läheisyys ja kaupungin sijainti tekevät Lappeenrannasta merkittävän tavara- ja henkilöliikenteen keskuksen, jossa kansainvälisyys kuuluu arkeen. Lappeenrannalle tärkeää on myös teollisuus, suurimpiin työnantajiin kuuluvat UPM-Kymmene, Outotec, joka osti teollisuussuodattimia valmistaneen Laroxin 2009, ja Metsä Fibre Joutsenossa.
Elinkeinot
Merkittäviä työllistäjiä ovat muun muassa:
Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT
Matkailu
Lappeenrannalla on värikäs historia kahden erilaisen kulttuurin rajakaupunkina. Lappeenrannan menneisyys näkyy parhaiten kaupungin vanhimmassa osassa Linnoituksessa, jossa sijaitsevat kaupungin museot, kujat, galleriat ja käsityöläisten työtilat. Linnoituksen pohjoiskärjessä sijaitsevassa Etelä-Karjalan museossa on mittava kokoelma Viipurin historiaa mukaan lukien kaupungin pienoismalli. Saimaan kanavan toimintaan voi tutustua myös kuivalla maalla Kanavamuseossa tai seuraamalla sivusta sulutusta.
Lappeenrannan linnoituksen vieressä sijaitsee Lappeenrannan satama. Matkustajasatamasta lähtevät risteilyt Saimaalle ja Saimaan kanavaa Viipuriin. Satamassa on kesäisin paljon erilaisia huvialuksia, ja satamassa on myös kaksi ravintolalaivaa, S/S Suvi-Saimaa ja S/S Prinsessa Armaada, jotka molemmat ovat Saimaalla liikennöineitä höyrylaivoja. Satamassa on myös järjestetty Saimaan höyrylaivojen tapaaminen, Saimaan höyrylaivaregatta kesällä 2006.
Myös henkilöliikenne rajan yli on vilkasta. Lappeenrannasta on tullut muun muassa venäläisille suosittu ostospaikka ja matkailukeskus. Lappeenrannan tax-free-myynnin volyymi on Suomen toiseksi suurinta heti Helsingin jälkeen. Tax-free-myynnin arvo Lappeenrannassa vuonna 2011 oli 76,5 miljoonaa euroa ja kaupungin osuus koko Suomen myynnistä oli noin 30 prosenttia. Marraskuussa 2011 Lappeenrannan Rauhassa vietettiin Holiday Club Saimaa -kylpylähotellin avajaisia.
Liikenne ja infrastruktuuri

Lappeenrantaa palvelevat Karjalan rata ja Lappeenrannan lentoasema. Valtatie 6 johtaa etelän suuntaan Kouvolan kautta Helsinkiin ja pohjoisen suuntaan Joensuun kautta Kajaaniin. Valtatie 13 johtaa Nuijamaan raja-asemalle ja edelleen Venäjälle. Toiseen suuntaan Valtatie 13 johtaa Savitaipaleen ja Suomenniemen kautta Mikkeliin ja sieltä edemmäs Jyväskylän kautta aina Kokkolaan saakka. Matka-aika Helsinkiin on lyhimmillään 1 tunti 55 minuuttia junalla, noin 3 tuntia henkilöautolla, 35 minuuttia lentokoneella sekä 3 tuntia ja 40 minuuttia linja-autolla. Mikkeliin ja Jyväskylään on linja-autolla vaihdoton ja junaa nopeampi yhteys.
Lappeenrannan Vainikkalan asemalta pääsee Pietariin joulukuussa 2010 aloittaneella Allegro-junalla 1,5 tunnissa. Yöjunia ei Lappeenrannan matkustajaliikenteessä ole tarjolla, mutta linja-auton yöpikavuoro liikennöi päivittäin Helsingin, Lappeenrannan ja Joensuun välillä. Lappeenrannan rautatieasema sijaitsee Ratakadulla kaupungin keskustan etelälaidalla.
Lappeenrannan seudun joukkoliikenteessä liikennöidään 17 kaupunkilinjaa (1, 1X, 2, 2H, 3, 3K, 4, 5, 7, 8, 12, 14, 21, 22, 23, 24, 25) ja 21 seutulinjaa (100, 101, 110, 111, 112, 113, 114, 120, 121, 130, 131, 200, 201, 300, 301, 500, 601, 602, 603, 610, 620). Linjat 1, 2, 4, 5 ja 1X liikennöivät joka päivä vuorovälin ollessa tiheimmillään (maanantai–lauantai) 30 minuuttia. Linja 5 liikennöi arkisin päivällä 10-15 minuutin välein ja illalla 55 minuutin välein Matkakeskukselta Yliopistolle. Seutulinja 100 on Lappeenrannan seudun tärkein seutulinja, ja se kulkee arkisin tunnin välein ja viikonloppuisin kahden tunnin välein Lappeenrannan keskustasta Joutsenon kautta Keskusasemalle Mansikkalaan, Imatralle.
Lappeenrannan kaupunkiliikennettä liikennöi Savonlinja, ja seutulinjoja liikennöi Vento ja Kymen Charterline. Joukkoliikennettä kutsutaan Jouko-nimellä, ja kaupunkibusseissa tämä näkyy myös vahvasti Joukon pinkin brändin väreissä.
Palvelut ja koulutus

Lappeenrannassa suorittaa peruskoulun tai lukion jälkeisiä opintojaan noin 13 000 opiskelijaa. Lappeenrannan-Lahden teknillisessä yliopistossa (LUT) opiskelee noin 5 000, LAB-ammattikorkeakoulussa 3 000, Saimaan ammattiopisto Sampossa 2 800 ja Maasotakoulussa 700 opiskelijaa. Osa ammattiopiston opiskelijoista suorittaa opintojaan Imatralla. Lappeenrannassa toimivat myös kesäyliopisto, kansalaisopisto ja musiikkiopisto. Joutsenon kaupunginosassa sijaitsee Joutsenon Opisto -kansanopisto, jossa voi opiskella päätoimisesti tai Taidekesän kymmenillä harrastekursseilla. Lappeenrannassa voi opiskella voi myös avoimen yliopiston tai avoimen ammattikorkeakoulun kursseilla.
Lappeenrannassa on suhteellisesti yksi runsaimmista opiskeluasuntotarjonnoista Suomessa.lähde? Asuntoja vuokraa Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiö LOAS. Lappeenranta nousi Opiskelijan yliopisto 2006 -selvityksessä Suomen parhaaksi opiskelukaupungiksi.
Lappeenrannan ainoa kunnallinen lukio on vuonna 2024 muodostettu Lappeenrannan lukio, joka jakautuu Kimpisen ja Lyseon toimipisteisiin. Lisäksi kaupungissa toimivat Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun lukio ja kansainväliseen International Baccalaureate -ylioppilastutkintoon johtava Etelä-Karjalan IB-lukio. Lukiokoulutus Lappeenrannan steinerkoulussa on päättynyt. Entisiä kunnallisia lukioita ovat Kesämäen (lakkautettu 1996), Armilan (1997), Lauritsalan (2014) ja Joutsenon lukiot (2014).
Kulttuuri

Taidegallerioista ja -museoista merkittävimmät ovat Etelä-Karjalan museo, Lappeenrannan taidemuseo ja Ratsuväkimuseo, jotka sijaitsevat linnoituksessa. Kulttuuri- ja taidetila ry ylläpitää omaa galleriaansa kaupungin omistamassa Galleria Pihatossa Lappeen vanhan pappilan pihapiirissä. Linnoituksessa sijaitsee myös pienempiä gallerioita sekä taiteilijoiden työhuoneita.
Kirjailija Laila Hirvisaari on kirjoittanut lukuisia Lappeenrannasta ja lappeenrantalaisista kertovia romaaneja, joista ensimmäinen, Lehmusten kaupunki, ilmestyi vuonna 1972. Laila Hirvisaari on asunut yli 30 vuotta Lappeenrannan seudulla.
Lappeenrannassa pitää kotipaikkaansa moni muukin kulttuurialalla toimiva yhdistys. Näistä mainittakoon esim. Etelä-Karjalan klassinen kuoro ry (entinen Etelä-Karjalan maakuntakuoro ry), Etelä-Karjalan orkesteriyhdistys ry, Kaakkois-Suomen Taidekäsityöläiset Täky ry, Karjalan lauluveikot ry, Korutaideyhdistys ry, Lappeenrannan nuorisosirkus ry, Lappeenrannan Taideyhdistys ry sekä Teatteriyhdistys KESY ry.
Lappeenrannassa on tapahtuma- ja kulttuuritalo Kulttuuritila Nuijamies, jonka ohjelmistoon kuuluu teatteri, elokuva, stand up ja musiikki. Sitä ylläpitää Kulttuuritila Nuijamies ry.
Tapahtumat
Lappeenrannassa on järjestetty useita suuria kristillisiä kesätapahtumia. Herättäjäjuhlat on järjestetty Lappeenrannassa kolme kertaa: 1909, 1936 sekä 1969.
Kesäisin järjestettäviä populaarikulttuurin tapahtumia ovat olleet muun muassa Linnoituksen yö. Maan suurin lasten ja nuorten kansantanssitapahtuma Kalenat järjestetään joka toinen kesä Lappeenrannassa. Sataman Valot on jokavuotinen elokuun viimeisenä viikonloppuna järjestettävä kaksipäiväinen kesäkauden päättäjäisjuhla, joka sisältää elävää musiikkia, tulishowta ja monenlaista valotaidetta sataman ympäristössä. Lappeenrannassa järjestetään vuosittain nuorisotapahtuma Kaamospuhallus.
Uskonto

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Lappeenrannassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:
Nämä seurakunnat muodostavat Lappeenrannan seurakuntayhtymän.
Lappeenrannassa toimii Suomen evankelisluterilaiseen lähetyshiippakuntaan kuuluva Joonan seurakunta, joka aloitti toimintansa vuonna 2010. Seurakunnan jumalanpalvelukset järjestetään Lappeenrannan adventtikirkossa.
Lappeenrannassa toimii ortodoksinen seurakunta, jonka Jumalansynnyttäjän suojeluksen kirkko sijaitsee Linnoituksessa. Rakennus on Suomen vanhin ortodoksinen kivikirkko. Sen lisäksi seurakuntaan kuuluu Pyhän Nikolaoksen kirkko Imatralla.
Muita Lappeenrannan seurakuntia ovat Lappeenrannan helluntaiseurakunta, Lappeenrannan vapaaseurakunta ja Lappeenrannan metodistiseurakunta. Lappeenrannan Ylämaalla sijaitsee myös Suomen ainoa metodistinen hautausmaa.
Lappeenranta kuuluu roomalaiskatolisen Pyhän Ursulan seurakunnan alueeseen. Kyseinen seurakunta on osa Katolisen kirkon Helsingin hiippakuntaa.
Entiset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Lappeenrannan kaupungin nykyisellä alueella.
Nuijamaan seurakunta (liitetty Lappeen seurakuntaan 2009)
Ylämaan seurakunta (liitetty Lappeen seurakuntaan 2009)
Ylämaan metodistiseurakunta (vuosina 1926–1933 Säkkijärven metodistiseurakunta) (liitetty Lappeenrannan metodistiseurakuntaan 1988)
Liikunta ja urheilu

Lappeenrantalaisella joukkueurheilulla on erittäin vankka edustus maan sarjoissa. Jääkiekon SM-liigassa pelaa Saimaan Pallo (SaiPa). I-divisioona B:ssä pelaava Lappeenrannan NMKY on vuosien 2005 ja 2006 Suomen-mestari, ja Catz pelaa koripallon naisten I-divisioonassa. Amerikkalaisen jalkapallon toisessa divisioonassa pelaa Rajaritarit. Veiterä on perinteikäs Bandyliigassa pelaava jääpallojoukkue, ja Wiipurin Sudet pelaa jääpalloa naisten SM-sarjassa. RB-93 pelaa Kaukalopalloliigassa, jossa voitti Suomen-mestaruuden kaudella 2010–2011. SaiPa Salibandyn miehet pelaavat Divarissa ja naiset pelaavat Salibandyliigassa, ja naisten joukkue voitti kaudella 2005–2006 Suomen-mestaruuden. Kultsu FC pelaa miesten Kolmosessa ja Pepo pelaa jalkapallon miesten Kakkosessa, minkä lisäksi Pepolla on joukkue naisten Kakkosessa. Pesäpallossa Pesä Yseillä on joukkue Superpesiksessä, jossa se on saavuttanut himmeämpiä mitaleja. Sukellusta harrastavat Saimaan Norpat ja miekkailua Saimaan Säilät. Triathlonharrastajille kaupungin alueella toimii kaksi seuraa, Karjala Triathlon (Kartri) ja Willtri. Lappeenrannassa pelaa myös roller derby -joukkue Lpr HCRollers, joka on perustettu vuonna 2011.
Lähellä satamaa sijaitsee Kimpisen urheilukeskus, jossa on pidetty Kalevan kisoja. Muita liikuntapaikkoja ovat Kisapuisto (kolme jäähallia, hiekkatekonurmi, tekojäärata), Vanha kenttä (pesäpallokenttä, hiekkatekonurmi), Ammattikoulun kenttä (jalkapallo, lämmitettävä nurmi), Lappeenrannan urheilutalo, Lauritsalan kenttä (luonnon- ja keinonurmi, beach volley, tennis, jääkiekko), Joutsenon urheilukeskus ja Sammonlahden nurmi ja tekonurmi.
Katso myös
Luettelo Lappeenrannan kauppakeskuksista
Luettelo Lappeenrannan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Aiheesta muualla
Tilastokeskus – Lappeenrannan avainluvut (Arkistoitu – Internet Archive)
Vanhoja kaupunkejamme – Lappeenranta Yle Elävä arkisto
Ylen Elävä arkisto: Minne menet Lappeenranta?
Kaynak: Wikipedia – Lappeenranta · CC BY-SA 4.0
Tarihçe
Lappeenranta, 1649 yılında İsveç Kraliçesi Christina tarafından Lapvesi'nin popüler pazarındaki ticareti meşrulaştırılması amacıyla kurulmuştur. Şehir, 1721-1743 yılları arasında Kymmenegård ve Savonlinna ilinin merkeziydi.
1741 yılında bölgede İsveç ve Rusya arasında Villmanstrand Muharebesi gerçekleşmiştir.
Eğitim
Lappeenranta, Finlandiya'da uluslararası bir üniversite kenti olarak bilinmekte olup Lappeenranta Teknoloji Üniversitesi ve Saimaa Uygulamalı Bilimler Üniversitesi'ne ev sahipliği yapmaktadır.
Ulaşım
Şehre Lapeenranta Demiryolu İstasyonu ile Lappeenranta Havalimanı hizmet vermektedir. Aynı zamanda Saimaa Kanalı aracılığı ile Vıborg'a gemi ile ulaşılabilmektedir.
Kardeş şehirler
Lappeenranta, aşağıdaki şehirler ile kardeş şehir anlaşması bulunmaktadır:
Kaynak: Wikipedia – Lappeenranta · CC BY-SA 4.0
Etymology
The name Lappeenranta consists of the genitive of Lappee (the name of the original core town) and the common noun ranta which means "shore". The harbor was known as Lapvesi ("lap water"). The history of Lappeenranta includes the rural municipality of Lappee and the hundred of Lapvesi. The Swedish name Villmanstrand contains the words vildman meaning "wild man" and strand also meaning "shore". A wild man is depicted on Lappeenranta's coat of arms.
History

The village of Kauskila, located about eight kilometers to the south of downtown Lappeenranta, was among the most significant Karelian population centers in South Karelia during the Middle Ages. Kauskila has been continuously inhabited for approximately 2,000 years.
Lappeenranta's original core settlement, Lapvesi, later Lappee, was originally formed around a headland jutting into Lake Saimaa, the site of the present fortress. The public market was established here, which became so important as a trading place that general Governor Count Per Brahe the Younger proposed that the Swedish government should grant town privileges to Lapvesi. The town was chartered in 1649 by Queen Christina of Sweden. At the time, Lapvesi was an important port for tar.
Between 1721 and 1743, Lappeenranta was the capital of Kymmenegård and Nyslott County and during this period the Swedes built the fortress out in stages.
In 1741, the Battle of Villmanstrand was fought between the Swedish and Russian armies in the Russo-Swedish War of 1741–1743. The battle ended in a Russian victory. The town was pillaged, wooden structures including the provincial chancellery were burnt and the ecclesiastical archives damaged. The remaining portion of Old Finland still belonging to Sweden, including Lappeenranta, was ceded by Sweden to Russia per the Treaty of Turku. Following the creation of the Grand Duchy of Finland in 1809, Old Finland was joined to the Grand Duchy in 1812 as a gesture of goodwill by Alexander I of Russia.
Lappeenranta incorporated the neighbouring municipalities of Lappee and Lauritsala on 1 January 1967, Nuijamaa on 1 January 1989, Joutseno on 1 January 2009, and Ylämaa on 1 January 2010.
Geography
Located on the southern shore of Lake Saimaa, Lappeenranta's neighboring municipalities on the Finnish side are Imatra, Lemi, Luumäki, Miehikkälä, Ruokolahti and Taipalsaari, and on the Russian side, neighbors include Svetogorsk and Kamennogorsk.
Climate
Lappeenranta has a humid continental climate of the warm-summer type (Köppen: Dfb). The summers are longer, although rarely hot, and usually warm. Some of the warmest summers in the country can be found here, due to its orientation: southern but inland. Being in an eastern part of Finland, the winters are often harsh but still mild compared to areas further east.
Anchorage has some similarities by being of marine influence of hot currents and at the same time of the marginal continentality. But Lappeenranta is still able to receive heat waves that cross Central Europe in a warmer climate than cool.
Climate changes
Between 2000 and 2017 the temperature change was greater than the whole previous century, with +1.2 °C (higher values than Helsinki or Oulu). Since 2000 the number of warm days (> 24 °C) has become 2 per year, while the 1900 data indicates only 2 days per decade. From the first half of the twentieth century the days above 24 °C changed from rare to occasional in the second half to regular in the present century. There was also a 17.5 decrease in temperature below −1 °C for the same comparison period. 2015 was the hottest year since 1900, having one of the less than 50 days with freezing days. Work to reduce the temperature increase has been carried out; the city is again among the best 45 cities in the world in the WWF City Challenge 2016. One of the goals is to reduce carbon dioxide by 30% by 2020 and zero emissions by 2050. Compared to the 1961-1990 climate norms and other older reference periods, the climate of Lappeenranta has changed somewhat as the average temperatures have warmed up and as well, the total amount of precipitation has also increased somewhat.
Demographics
Population
The city of Lappeenranta has 73,241 inhabitants, making it the 13th most populous municipality in Finland. The Lappeenranta region has a population of 88,091.
Languages
Lappeenranta is a monolingual Finnish-speaking municipality. The majority of the population, 64,381 persons (87.9%), spoke Finnish as their first language. In addition, the number of Swedish speakers was 123 persons (0.2%) of the population. Foreign languages were spoken by 11.9% of the population. As English and Swedish are compulsory school subjects, functional bilingualism or trilingualism acquired through language studies is not uncommon.
At least 50 different languages are spoken in Lappeenranta. The most commonly spoken foreign languages are Russian (4.4%), Chinese (0.6%), English (0.6%) and Ukrainian (0.5%).
Immigration
As of 2024, there were 8,339 persons with a foreign background living in Lappeenranta, or 11% of the population. The number of residents who were born abroad was 7,942, or 11% of the population. The number of persons with foreign citizenship living in Lappeenranta was 5,516. Most foreign-born citizens came from the former Soviet Union, Russia, China and Iran.
The relative share of immigrants in Lappeenranta's population is the same as to the national average. Moreover, the city's new residents are increasingly of foreign origin. This will increase the proportion of foreign residents in the coming years.
Religion
In 2023, the Evangelical Lutheran Church was the largest religious group with 66.8% of the population of Lappeenranta. Other religious groups accounted for 2.6% of the population. 30.5% of the population had no religious affiliation.
Economy
South Karelia Social and Health Care District
Tourism

Lappeenranta is known as a summer city, mostly due to its closeness to Lake Saimaa, Europe's 4th largest lake. The eponymous GoSaimaa (www.gosaimaa.com) provides all the touristic activities in the area. In addition, its inland location means that summers tend to be warmer and winters colder than along the coastal areas.
Lappeenranta has a healthy winter tourism industry. Various cabins around Lake Saimaa, as well as numerous snowmobiles, Nordic skating, floating in the river, reindeer rides, paragliding, skiing and sledding tracks draw a fair number of winter visitors. The proximity of the Russian border is increasingly evident in the number of Russian tourists visiting the city. In fact, Lappeenranta is closer to Saint Petersburg (195 km or 121 miles) than it is to Helsinki, the capital of Finland (220 km or 140 miles). The presence of Russian tourists is noticeable by the many Russian registered cars on the streets and the use of Cyrillic letters in signs of some shops.
Places and events
The old fortress, with a number of museums, cafés and the oldest Orthodox church in Finland.
St. Mary's Church of Lappee, an 18th-century wooden church in the center of the city.
The harbour area, with cruises to Vyborg and the nearby Saimaa Canal.
The central market place, where you can enjoy the local specialities, such as meat pies known as "Atomi" (atom) or "Vety" (hydrogen).
The Night of The Fortess, a two-day cultural festival held in early August.
The Lappeenranta Ballet Gala in late August.
The annual Lappeenranta National Singing Contest.
The biggest sand castle in Finland is built next to Port of Lappeenranta every summer.
There are three private cinema theatres in Lappeenranta: Kino-Aula, Nuijamies and Finnkino.
Major league home games in ice-hockey (SaiPa), basketball (Namika Lappeenranta) and other sports.
Sports

Lappeenranta has several sports teams playing in top levels of Finnish sports leagues.
SaiPa is an ice hockey team playing in the highest level in Finland, SM-liiga. SaiPa was fourth in the national Ice hockey league in the season of 2013–2014. 2014 IIHF Ice Hockey U18 World Championship - Tournament was played Kisapuisto Ice Hall, Lappeenranta & Imatra Ice Hall during 17–27 April 2014. United States won the tournament, Czech Republic was second and Canada was the third.
Lappeenranta has long been known as one of Finland's basketball cities; Lappeenrannan NMKY is a basketball team playing in the third highest level in I-division B and have won two championships in 2005 and 2006.
NST plays floorball in the Salibandyliiga and Rajaritarit is an American football team in the Vaahteraliiga.
Lappeenrannan Veiterä, or just Veiterä, plays in Bandyliiga and has been Finnish champions five times, including in 2017. They have been the champions for women and for girls born in 1995 and 1998. The city hosted the first ever Women's Bandy World Championship in 2004 and in 2014 the tournament was again played in Lappeenranta. The Old Boys World Cup is annually hosted in town, in 2017 for the seventh time.
In women's sports Catz Lappeenranta plays basketball and Pesä Ysit plays Finnish baseball, both in the top leagues of the nation. Catz has won Finnish national basketball championship four times in a row.
Transport
Lappeenranta is connected to neighbouring cities and municipalities by road. The city is located 215 kilometres (134 mi) from Helsinki and 195 kilometres (121 mi) from St. Petersburg. From Lappeenranta, the distance to Joensuu, the capital of North Karelia, is 233 kilometres (145 mi) along Highway 6.
There are multiple daily train departures to destinations within Finland from the Lappeenranta and Joutseno stations and to Russia from Vainikkala station. The Allegro train service operating between Helsinki and St. Petersburg stops in Vainikkala, a village in Lappeenranta. The journey time to Helsinki is about 2 hours and St. Petersburg about 1.5 hours.
During the summer, when Lake Saimaa and the Saimaa Canal are accessible by water, there is a visa-free connection by ship from Lappeenranta to Vyborg, Russia.
The regionally owned Lappeenranta Airport is located west of the city center. The airport predominantly serves charter flights to southern Europe, the Canary Islands and Madeira, as well as regularly scheduled flights on Irish airline Ryanair to Italy.
The public transport is by bus and is called Jouko. The Jouko-buses are pink-colored and they serve 17 sub-urban lines (1, 1X, 2, 2H, 3, 3K, 4, 5, 7, 8, 12, 14, 21, 22, 23, 24, 25) and 21 regional lines (100, 101, 110, 111, 112, 113, 114, 120, 121, 130, 131, 200, 201, 300, 301, 500, 601, 602, 603, 610, 620). Jouko has Waltti-travel card, to which you can charge a 30-day season ticket (travel zones A-C) or a value tickets, which works also in other Finnish cities which do have the Waltti-ticket system. Other ways to buy a ticket in Jouko-buses are single tickets (payment with cash or credit card), mobile-tickets (PayIQ, etc.) and 24-hour ticket. Jouko has also own route-guide (https://lappeenranta.digitransit.fi/), where you can plan a route, see timetables and also see all the Jouko-buses in the map. You can also view delays, exceptions, and other releases. Jouko sub-urban transport is operated by Savonlinja. Regional lines are operated by Savonlinja, Kymen Charterline and Vento. The sub-urban bus fleet consists of low-floor city buses, and the bus models are Scania Citywide II Electric, Volvo 8900LE and Scania Citywide LE Suburban (two of them are CNG-buses).
Education
Lappeenranta is known as an international university city in Finland with LUT University and LAB University of Applied Sciences which together have approximately 13,000 students from 68 countries. Lappeenranta is also a commercial centre of South-East Finland and the meeting point of the EU and Russia, 215 kilometres (134 mi) from both Helsinki and St. Petersburg.
Lappeenranta has numerous schools at almost all levels of education, including the LUT University, LAB University of Applied Sciences, located in a shared Skinnarila campus of around 8000 students, the Army Academy (branch of the Finnish Defence Forces), South Karelia Vocational College and South Karelia Adult Education Centre.
In media
Lappeenranta is the setting for Bordertown, the Finnish police drama broadcast by Netflix.
Kaynak: Wikipedia – Lappeenranta · CC BY-SA 4.0
