Pori
Pori on Suomen kaupunki ja Satakunnan maakuntakeskus.
Government administration · Finland · 0 followers
Overview
Pori on Suomen kaupunki ja Satakunnan maakuntakeskus. Se sijaitsee Kokemäenjoen suulla Selkämeren rannikolla. Porin kaupungissa asuu noin 83 000 ja laajemmin koko seudulla asuu noin 128 000 henkilöä. Väkiluvultaan Pori on Suomen 10. suurin kunta ja lähikuntineen kahdeksanneksi suurin kaupunkialue.
Interested in working with us in the future?
Follow to see new jobs and posts in your feed.
No news yet.
About
Pori on Suomen kaupunki ja Satakunnan maakuntakeskus. Se sijaitsee Kokemäenjoen suulla Selkämeren rannikolla. Porin kaupungissa asuu noin 83 000 ja laajemmin koko seudulla asuu noin 128 000 henkilöä. Väkiluvultaan Pori on Suomen 10. suurin kunta ja lähikuntineen kahdeksanneksi suurin kaupunkialue.
Kaynak: Wikipedia · CC BY-SA 4.0
Historia

Kaupunki syntyy joen suistoon
Porin edeltäjänä voidaan pitää Kokemäenjoen varteen 1300-luvulla perustettua Ulvilan kaupunkia. Purjehtiminen joella kuitenkin vaikeutui jatkuvasti. Kokemäen ja Ulvilan merkitys väheni vähenemistään, kun laivat eivät enää päässeet jokea ylös.
Kustaa Vaasa lakkautti vuonna 1550 Ulvilan kaupungin ja määräsi sen asukkaat, samoin kuin Rauman, Porvoon ja Tammisaaren asukkaat muuttamaan Helsinkiin. Porvaristo ei kuitenkaan viihtynyt vastaperustetussa Helsingissä, ja useiden anomusten jälkeen nämä lakkautettujen kaupunkien asukkaat saivat luvan palata entisille asuinseuduilleen. Ulvilalaisia kuitenkin odotti uusi muuttokäsky, sillä Juhana Herttua halusi perustaa lähemmäksi merta uuden satama- ja kauppakaupungin, Porin, jonne ulvilalaisten oli muutettava. Hänen 8. maaliskuuta 1558 antamassaan Porin kaupungin perustamiskirjeessä sanotaan: ”Koska olemme nähneet hyväksi, että meren puolelle olisi rakennettava vahva kauppakaupunki, emmekä Ulvilassa löydä mitään linnoitettavaksi soveltuvaa paikkaa, olemme valinneet toisen paikan Porin luota”. Alkuvaiheessa Porissa asusti noin 300 vastentahtoista asukasta. He kuitenkin alkoivat nopeasti löytää uuden asuinpaikkansa hyviä puolia, muun muassa edullisen sijainnin.
Vastaiskujen aikakausi
Porin kaupunki kasvoi ja rikastui, ja sinne rakennettiin Porin kuninkaankartano. Vuoden 1563 lopulla tilanne kuitenkin äkisti muuttui, kun Juhana ja hänen veljensä kuningas Eerik XIV riitautuivat. Porilaiset joutuivat tilanteeseen, jossa heidän piti valita Eerikin ja Juhanan väliltä. He hylkäsivät Juhanan alistuen täten Eerikin alamaisiksi. Eerik oli tyytyväinen ja antoi porilaisille palkinnoksi vuonna 1564 kaupunki- ja vapaakauppaoikeudet. Kaupungin kehitys näytti erittäin hyvältä, kunnes sen oli tuhota tulipalo 1570-luvulla. Tuli tuhosi kaupungista noin kolmanneksen, mutta se rakennettiin pian takaisin uudelleen. lähde?
Maantiede

Porin pinta-ala oli 2025-01-01 1. tammikuuta 2025 maanmittauslaitoksen mittausten mukaan 2 062,04 km², josta 1 156,49 km² on maata, 61,69 km² sisävesialueita ja loput 843,86 km² merivesialueita. Porin läpi virtaa Kokemäenjoki, jolla on ollut suuri vaikutus kaupungin historiaan. Joen leveys on keskustan kohdalla hieman alle 200 metriä. Joen virtaamisnopeus kaupungin alueella on alhainen. Sen suisto, jossa joen suuhaarojen eli juopien väliin jäävät Porin luodoiksi nimitetyt suistosaaret, alkaa Porin keskustan tuntumasta.
Maaperä Porissa ja sen ympäristössä vaihtelee etelän ja pohjoisen reunaosien tasaisesta tai rikkonaisemmasta moreenimaasta Yyterinniemen harjuainekseen ja Kokemäenjokisuiston ja jokivarren savi-, hiesu- ja hietakerrostumiin. Kaupungin rannikkoseudut ovat alavaa ja tasaista maata, keskikorkeus merenpinnasta on alle kymmenen metriä. Meren lahdet alueella ovat yleensä matalia. Rannikolla on hiekka kasaantunut paikoittain loiviksi dyyneiksi, mikä on nähtävissä Yyterissä, jonka hiekkarannat ovat Suomen kuuluisimpia.
Porin maaperän yleisin kivilaji on hiekkakivi. Se on levittäytynyt kallioperään tasaiseksi patjaksi, ja sitä peittävät paksut irtonaiset maakerrokset. Porin korkein kohta on Tornivuori Lavian itäosassa. Peruskartan mukaan huippu ylittää 137,5 metriä.
Pori on saaristo-osakunta, eli sen saaristo-osiin sovelletaan saaristokuntaa koskevia säännöksiä.
Alueliitokset
Ennen alueliitoksia Porin kaupungin pinta-ala oli 66,1 neliökilometriä, josta 35 oli maa-alaa ja 31,1 neliökilometriä vesialaa.
Kallioperä
Kallioperä tulee näkyviin meren rannikon ja luotojen silokallioina ja paikoitellen jopa mäkien harjanteina. Paljastunut kallioperä on joissakin paikoissa rapautunut suuriksi lohkareröykkiöiksi. Tällaista näkee esimerkiksi Ahlaisissa. Kokemäenjokilaakson sekä sen etelä- ja lounaispuolen kallioperä on hiekkakiveä. Hiekkakivikerroksen läpi tunkeutuvat Luvialla ja Nakkilan lounaisosissa diabaasikalliot. Kokemäenjoen pohjois- ja koillispuolella kallioperä on pääasiassa erilaisia dioriitteja. Kallioperäjuonteet noudattavat usein Kokemäenjoen suuntaa eli ovat luode–kaakko-suunnassa.
Kaupunkikuva

Pori on palanut historian aikana peräti yhdeksän kertaa. Porin kaupunkikuva alkoi kehittyä nykyisen kaltaisekseen vuoden 1852, viimeisen suurpalon, jälkeen, jolloin kaupungista haluttiin tehdä avarampi ja jolloin lääninarkkitehti G.Th. Chiewitz suunnitteli nykyisen asemakaavan keisari Nikolai I:n hyväksyessä sen.
Porin keskusta on Kokemäenjoen etelärannalla. Keskustan katuverkko muodostaa tyypillisen ruutukaavan. Siihen kuuluu myös kaksi toisensa kohtisuorasti leikkaavaa, muita katuja huomattavasti leveämpää esplanadityyppistä puistokatua, joista toisen nimenä on näiden risteyskohdan pohjoispuolella Pohjoispuisto, eteläpuolella Eteläpuisto, toisen taas vastaavasti Itäpuisto ja Länsipuisto. Merkittävä osa kaupunkikuvaa on kauppojen reunustama, jokivarresta etelään johtava Yrjönkatu, joka vuonna 1977 muutettiin kävelykaduksi ja on Suomen ensimmäinen asemakaavalla vahvistettu kävelykatu.
Porin keskusta koostuu suurelta osin 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuista betonitaloista, jonka vuoksi kaupungin yleisilmettä pidetään usein ankeana ja harmaana. Runsaan elementtirakentamisen vuoksi Poria on nimitelty Neuvostoliitoksi, Itä-Saksaksi ja ”länsirannikon Kouvolaksi”.
Keskustaa ympäröivät puutalovaltaiset Viikkarin ja Kuukkarin kaupunginosat. Puutalovaltaiset kaupunginosat ovat säästyneet, vaikka kaupunki aikanaan suunnitteli niidenkin purkamista kerrostalojen tieltä.Lisäksi Pori on tunnettu lukuisista 1970-luvulla rakennetuista lähiöistään. Tunnetuimpia niistä ovat väkivaltaisessa maineessa olleet Pormestarinluoto, Impola ja Sampola.
Kaupunkikuvan kehitys on seurausta pitkälti siitä, että Porissa rakennettiin eniten juuri 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin kaupungin teollisuudella meni hyvin ja kaupungin väkiluku kasvoi. 1970-luvun lopulla alkaneen rakennemuutoksen jälkeen kaupungin rakentaminen tyrehtyi pitkäksi aikaa. Myöskään vanhoja rakennuksia ei pitkään aikaan kunnostettu, minkä vuoksi Porin kaupunkikuvasta tuli paikoin kulahtaneen näköinen.
Aluerakenne
Aluejako
Pori jaetaan tilastoinnissa kahdeksaan suurempaan alueeseen, jotka ovat:
Edellisistä Meri-Pori voidaan vielä jakaa alueiksi Meri-Pori I ja Meri-Pori II. Nämä alueet muodostuvat kylistä ja kaupunginosista. Entisen Ahlaisen kunnan alueet kuuluvat Meri-Poriin ja Pohjois-Poriin, entinen Noormarkun kunta puolestaan Pohjois-Poriin.
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Porissa oli 84 587 asukasta, joista 78 302 asui taajamissa, 5 377 haja-asutusalueilla ja 908:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Porin taajama-aste on 93,6 prosenttia. Porin taajamaväestö jakautuu kymmenen eri taajaman kesken vuoden 2017 lopussa:
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Porin keskustaajama ulottuu lisäksi Harjavallan ja Ulvilan kaupunkien sekä Nakkilan kunnan alueille. Yhteensä Porin keskustaajamassa on 84 190 asukasta ja sen pinta-ala on 121,37 neliökilometriä. Kyläsaari-Pihlavan taajamaan kuuluvat Kyläsaaren ja Pihlavan kaupunginosien lisäksi Metsämaa, Enäjärvi, Paarnoori ja Uusiniitty.
Väestö
![Porin väestönkehitys vuosina 1938–2009, sekä ennuste vuodelle 2010, Noormarkun liityttyä Poriin. Lähde:[64]](https://upload.wikimedia.org/wikipedia/fi/thumb/d/d7/Poriv%C3%A4est%C3%B6.jpg/500px-Poriv%C3%A4est%C3%B6.jpg)
Porin väkiluku oli 2010-luvun alkuvuosina muuttovoiton ja kuntaliitosten myötä nousussa, mutta on 2010-luvun puolivälin jälkeen ollut lievässä laskussa syntyvyyden merkittävän heikkenemisen vuoksi. Kaupungissa asui 2025-12-31 31. joulukuuta 2025 83 010 asukasta. Naisia asukkaista on 51,4 prosenttia. Vuonna 2021 ulkomaan kansalaisten osuus oli 4 prosenttia.
2000-luvulla syntyvyys on ollut kuolleisuutta alhaisempaa lukuun ottamatta vuotta 2006. Vuonna 2016 syntyi 722 lasta ja kuolleisuus oli 1 104. Kaupunkiin muutti kotimaasta 3 247 uutta asukasta, kun sieltä muutti pois 3 359 ihmistä. Kun huomioidaan lisäksi siirtolaisuus, asukkaiden määrä väheni 304:llä.
Kieli
Pori on yksikielinen suomenkielinen kaupunki. Ruotsin kieltä puhuu asukkaista äidinkielenään 0,5 prosenttia. Suomi on ollut Porin hallintokieli vuodesta 1905 lähtien. Muut kielet -ryhmän suurin yksittäinen kieli on venäjä.
Asukasluvun kehitys
Porin asukasluku nousi 1970-luvulla 80 000 tuntumaan ja väheni siitä 2000-luvulle saakka, kunnes vuoden 2010 kuntaliitos Noormarkun kanssa nosti asukasluvun runsaaseen 83 000:een. Asukasluku nousi edelleen Lavian kuntaliitoksen myötä vuonna 2015. Suuria asukasluvun harppauksia voidaan selittää alueliitoksilla. Taulukossa on käytetty kulloinkin voimassa ollutta aluejakoa.
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2016 tilanteen mukainen. Alueliitoskuntien tiedot on yhdistetty.
Hallinto ja politiikka

Pori on perinteisesti ollut vasemmistopuolueiden vahvaa kannatusaluetta. Kaupungin vahva vasemmistolaisuus on yhdistetty usein kaupungin identiteettiin teollisuus- ja työläiskaupunkina. Esimerkiksi SDP oli 1970-luvulta lähtien pitkälle 2000-luvulle asti kaupungin suurin puolue, joka sai itselleen myös merkittävimmät poliittiset virat.
Kaupunginvaltuusto
Porin kaupunginvaltuustossa on 59 paikkaa. Vuoden 2025 kuntavaaleissa äänestysprosentti oli 51,2 %. Kaudella 2025–2029 suurimmat puolueet ovat SDP (19 paikkaa) ja kokoomus (14 paikkaa). Kaudella 2025–2029 kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimii SDP:n Krista Kiuru. Ensimmäinen varapuheenjohtaja on kokoomuksen Mari Kaunistola, toinen varapuheenjohtaja kesksutan Juha Kantola ja kolmas varapuheenjohtaja kristillisdemokraattien Simo Korpela.
Kaupunginjohtajat
Vuodesta 2023 alkaen kaupunginjohtaja valitaan kuuden vuoden määräajaksi.
Talous ja elinkeinot

Porilla on pitkät perinteet teollisuuskaupunkina. Kaupungin asukkaiden työllisyys ja siten myös kaupungin elinvoimaisuus ovat nojanneet pitkälti teollisuuteen. Teollisuuden ansiosta Porin väkiluku kasvoi aikanaan nopeasti ja saavutti huippunsa vuonna 1975, jolloin kaupungissa asui 80 343 ihmistä. Rakennemuutoksen seurauksena teollisuuuden tilausmäärät kääntyivät laskuun, mikä johti lopulta myös teollisuustoiminnan vähenemiseen Porissa. Tehtaiden supistaessa tai lopettaessa toimintaansa myös Porin seudun työttömyysluvut kääntyivät merkittävään nousuun. Heikkoa kehitystä vauhditti Porin puuvillatehtaan palo ja lakkauttaminen vuonna 1981 sekä tulitikkutehtaan ja Sampo-Rosenlewin tehtaan lakkauttaminen 1987.
Teollisuuden lähdettyä ja työttömyyden kasvettua Pori on joutunut hakemaan identiteettiään uusiksi. 1980-luvulta lähtien Poriin on yhdistetty lukuisia kielteisiä miellekuvia taantuvana teollisuuskaupunkina, jossa rikollisuus kukoistaa. Kielteisten mielleyhtymien takia Poriin on ollut vaikea saada työvoimaa muualta, sillä Poria ei ole nähty muualla houkuttelevana asuinpaikkana.
Työllisyys ja suurimmat työllistäjät
Työpaikkoja oli 35 216 vuonna 2014. 7 548 muiden kuntien asukasta työskenteli Porissa ja 5 710 porilaista kaupungin ulkopuolella vuonna 2014. Työttömyysaste oli 11,7 % tammikuussa 2022.
Porin suurimmat työnantajat työntekijämäärällä mitattuna vuonna 2016:
Liikenne ja infrastruktuuri

Porin Mäntyluoto toimii valtatie 2:n päätepisteenä. Valtatie päättyi alun perin Porin keskustaan, mutta vuoden 1996 tienumerointiuudistuksessa seututie 265 Porista Mäntyluodon satamaan numeroitiin valtatieksi 2. Pori toimii myös alkupisteenä valtateille 23 ja 11, ja valtatie 8 kulkee kaupungin halki. Pori on Suomen suurin kaupunki, jonka alueella ei kulje yhtään moottoritietä.
Paikallista bussiliikennettä Porissa ja sen lähikunnissa hoitaa pääasiassa Porin Linjat 26 linjallaan. Sillä on matkustajia vuosittain noin 1,7 miljoonaa. Syksyllä 2017 aloitti uutena linjana cityliikennelinja, joka on vuodesta 2021 alkaen liikennöinyt tiheällä vuorovälillä reitillä Paratiisinmäki–Isomäki–Keskussairaala–Matkakeskus–Kauppatori–Puuvilla.
Kesäaikaan Porin julkista liikennettä hoitaa myös kaupunkijuna, joka liikennöi kerran tunnissa reittiä Kauppatori–Rautatieasema–Porttaali–Urheilukeskus–Kirjurinluoto–Kauppatori.
Porin rautatieasemalta on päivittäin suorat yhteydet Tampereelle. Junaliikenne hoidetaan VR:n InterCity ja Pendolino-junilla. Suora InterCity-vuoro Helsingin ja Porin välillä lakkautettiin vuonna 2006, mutta se aloitettiin uudelleen kesäkuussa 2010 yhdellä edestakaisella päivittäisvuorolla. Kesäkuusta 2017 alkaen Helsingin ja Porin välillä on ajettu arkipäivinä kaksi junavuoroa molempiin suuntiin, lauantaisin kaksi vuoroa Porista Helsinkiin, ja sunnuntaisin yksi vuoro Porista Helsinkiin sekä kaksi vuoroa Helsingistä Poriin.
Porin satama on yksi Pohjoismaiden suurimpia sahatavarasatamia, Suomen johtavia konttisatamia sekä Pohjanlahden syvin satama (15,3 metriä). Se koostuu kolmesta erillisestä osasta: Mäntyluodosta, Tahkoluodon syväsatamasta sekä öljy- ja kemikaalisatamasta. Porin sataman lisäksi Porissa sijaitsee myös Reposaaren keskuskalasatama. Vuosina 1971–1972 vaasalainen varustamo Vaasanlaivat liikennöi Porista Ruotsin Sundsvalliin Polar Express -aluksella. Porin jalankulku- ja pyöräilyverkoston pituus on yli 300 kilometriä. Pori onkin oiva pyöräilykohde, sillä maanpinta on lähes kauttaaltaan hyvin tasaista. Suorat pyörätiet ovat muun muassa Yyteriin, jonne on matkaa kaupungin keskustasta noin 18 kilometriä. Porissa on asukaslukuun suhteutettuna ja absoluuttisena lukumääränä eniten mopoautoja kaikista Suomen kunnista.
Palvelut ja koulutus

Koulutus
Porin pitkät perinteet työläiskaupunkina näkyvät myös kaupungin koulutustarjonnassa. Kaupungin teollisuusvoittoisuus on näkynyt esimerkiksi siinä, että Porissa perinteistä fyysistä työtä on arvostettu enemmän kuin korkeakoulutusta. Ajattelutavalla on ollut keskeinen vaikutus siihen, että Porissa korkeakoulutusta alettiin järjestää huomattavasti myöhemmin kuin monissa muissa kaupungeissa.
Yliopistokoulutus
Porissa ei ole yliopistoa. Kaupungissa on järjestetty yliopistollista koulutusta eri muodoissa vuodesta 1983 lähtien. Silloin aloitti toimintansa Porin koulutus- ja tutkimuskeskus, jossa yhteistyössä Tampereen teknillisen korkeakoulun ja Turun kauppakorkeakoulun kanssa järjestettiin teknillistä ja liiketaloudellista täydennyskoulutusta. Ammatillinen jatkokoulutus insinööristä diplomi-insinööriksi alkoi vuonna 1987. Toiminta siirtyi Porin Puuvillan tiloihin vuonna 1999. Tampereen teknillisen korkeakoulun ja Turun kauppakorkeakoulun toiminnot yhdistettiin Porin korkeakouluyksiköksi vuonna 2000. Turun yliopisto ja Taideteollinen korkeakoulu tulivat mukaan toimintaan vuosina 2001–2002. Porin korkeakouluyksikön nimi muuttui Porin yliopistokeskukseksi vuonna 2003.
Porin yliopistokeskuksessa toimivat Tampereen yliopisto ja Turun yliopisto. Yliopistokeskuksessa voi opiskella tekniikkaa, kauppatieteitä, humanistisia tieteitä, yhteiskuntatieteitä ja visuaalista kulttuuria. Yliopistokeskuksen opiskelijajärjestönä toimii Porin ylioppilasyhdistys Pointer ry. Nykyään yliopistokeskuksen vetovastuu on Tampereen yliopistolla.
Ammattikorkeakoulutus
Porissa sijaitsee vuonna 1997 vakinaisen toimintansa aloittanut Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK). Ammattikorkeakoulussa opiskelee noin 6 000 opiskelijaa ja he ovat järjestäytyneet Opiskelijakunta SAMMAKKOon. SAMKissa opetusta järjestetään neljällä osaamisalueella: hyvinvointi ja terveys, palveluliiketoiminta, logistiikka ja meriteknologia sekä teknologia. Ammattikorkeakoulu toimii neljällä paikkakunnalla: Porissa, Raumalla, Kankaanpäässä ja Huittisissa.
Kulttuuri

Imago ja porilaisuus
Poriin ja porilaisuuteen yhdistetään usein rosoisuus, koruttomuus ja suorapuheinen käytös. Poria pidetään yksioikoisena, totisena ja fyysisenä kaupunkina. Porilaisia pidetään usein myös tylyinä ja sisäänpäinkääntyneinä, joihin ulkopaikkakuntalaisen on vaikea tutustua. Toisaalta porilaisuuteen yhdistetään myös periksiantamaton luonne.
Porilaisuus on perinteisesti ollut törmäyskurssilla etenkin raumalaisten kanssa. Taustalla on Porin ja Rauman välinen nokittelu, jossa kaupungit pilkkaavat aina toisiaan. Vastakkainasettelu on perua siitä, kumpi kaupunki on Satakunnan todellinen keskus. Nykyään vastakkainasettelu on pitkälti humoristinen. Muualla Suomessa kaupunkien välinen nokittelu on herättänyt kummastusta.
Porilaisilla on ollut vastakkainasettelua myös muiden satakuntalaisten kanssa. Pori julistautui 1990-luvulla koko Satakunnan maakunnan pääkaupungiksi. Julistus aiheutti närää muissa Satakunnan kunnissa, sillä Pori ei ollut kysynyt muiden kuntien mielipidettä. Pori perusteli päätöstään sillä, että se on maakunnan suurin kaupunki ja elinvoiman keskus.
Myös Turun kanssa on ollut vastakkainasettelua. Porissa Turkua kohtaan on koettu katkeruutta siksi, että Lounais-Suomen hallinnolliseksi keskukseksi kasvettuaan Turun nähdään vieneen myös Porin seudun elinvoimaa. Lisäksi samassa Turun ja Porin läänissä oleminen herätti porilaisissa turhautumista. Porilaisia harmitti, että vaikka läänin nimi oli virallisesti Turun ja Porin lääni, läänin tosiasiallinen keskus oli Turku. 1960- ja 1970-luvuilla Porissa oli valloillaan hanke, jonka tavoitteena oli muodostaa Satakunnan maakunnasta erillinen Satakunnan lääni. Hanke ei kuitenkaan koskaan toteutunut. Toteutuksen esteeksi koitui etenkin se, että sekä Turku että Suomen valtio vastustivat jyrkästi ajatusta läänin jakamisesta. Syynä oli se, ettei Satakuntaa pidetty riittävän elinvoimaisena alueena oman läänin muodostamiseksi.
Uskonto

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Porissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:
Nämä seurakunnat muodostavat Porin evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän. Vuoden 2019 alusta Noormarkun seurakunta toimii myös Pomarkun kunnan alueella.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Porin alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.
Itsenäisinä helluntaiseurakuntina Porissa toimivat Porin helluntaiseurakunta ja Lavian helluntaiseurakunta.
Porin metodistiseurakunta on Suomen vanhin suomenkielinen metodistiseurakunta.
Entiset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Porin kaupungin nykyisellä alueella.
Ahlaisten seurakunta (liitetty Meri-Porin seurakuntaan 2015)
Pihlavan seurakunta (liitetty Meri-Porin seurakuntaan 2015)
Porin kaupunki- ja maaseurakunta (jaettu Keski-Porin, Länsi-Porin ja Pihlavan seurakunniksi 1961)
Reposaaren seurakunta (liitetty Meri-Porin seurakuntaan 2015)
Liikunta ja urheilu

Porissa toimii Suomen vanhin urheiluseura, vuonna 1856 perustettu purjehdusseura Segelföreningen i Björneborg (BSF). Se perustettiin talvimyrskyn keskellä Porissa 26. tammikuuta 1856. Sen kotisatama sijaitsee Mäntyluodon kaupunginosassa, Kallon saarella.
Jääkiekon SM-liigassa Poria edustaa Porin Ässät. Se on voittanut Suomen mestaruuden kolme kertaa; vuosina 1971, 1978 ja 2013. Hopeaa Ässät on saavuttanut vuosina 1979, 1980, 1984 ja 2006. Se perustettiin vuonna 1967, kun vuonna 1965 mestaruuden voittanut Porin Karhut ja 1967 mestaruutta juhlinut Rosenlewin Urheilijat -38 yhdistettiin. Ässien jäähallina toimii 6350-paikkainen Isomäki Areena, joka alun perin vuonna 1964 rakennettiin tekojääradaksi. Se katettiin vuonna 1971.
Porissa toimii myös vuonna 2000 perustettu jääkiekkoseura Karhu HT, ja sen kotihallina on Isomäki Areena.
Jalkapallossa Poria on edustanut menestyksekkäimmin 1934 nimellä Porin Pallo-Toverit perustettu ja uuden nimen 1990-luvun alussa saanut FC Jazz, joka on voittanut Veikkausliigan mestaruuden kaksi kertaa, vuosina 1993 ja 1996. Seuran edustusjoukkue hakeutui konkurssiin vuonna 2005. Seura tiputettiin kuudennelle sarjatasolle konkurssin jälkeen, mutta se on noussut sieltä vuosikymmenen aikana takaisin suomalaiselle jalkapallokartalle. Nykyisin FC Jazz pelaa Ykkösessä. Muita toimivia porilaisjoukkueita ovat PoPa, Musan Salama ja Toejoen Veikot. Musan Salama nousi kauden 2018 päätteeksi Ykköseen ja on siten korkeimmalla sarjatasolla pelaava miesten jalkapallojoukkue Porissa. Rosenlewin Urheilijat -38 sai vuonna 1959 mestaruussarjassa hopeaa. Naisjalkapalloilua Porissa edustaa Nice Futis. Porin stadion on vuodesta 1964 toiminut porilaisen jalkapallon päänäyttämönä. Talviharjoittelupaikoista tärkein on puolestaan Karhuhalli.
Yleisurheilussa Poria edustavat nykyään Porin Yleisurheilu ja kuntaliitoksessa porilaisseuraksi tullut Noormarkun Nopsa. Molemmilla seuroilla on useita nuorten tasolla menestyneitä urheilijoita ja muutamia SM-tason urheilijoitakin. Ympärivuotiset harjoittelumahdollisuudet ovat myös yleisurheilijoilla loistavat Karhuhallin ansiosta.
Katso myös
Luettelo Porin patsaista ja muistomerkeistä
Lähteet
Lehto, Marja-Liisa – Järvinen, Ilari: Deus Protector Noster. Satakunnan Museo 1998.
Seppälä, Aarne – Tokila, Heikki: Porin puolen kirja. Otava 1986.
Toivonen, Janne: Pori-kirja. Pori: Satakunnan Kirjateollisuus, 2008. ISBN 9789526711904
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pori Wikimedia Commonsissa
Björneborg hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
Kaynak: Wikipedia – Pori · CC BY-SA 4.0
Demografi
Pori, 1952'de Helsinki, Turku, Tampere ve Lahti'nin ardından Finlandiya'nın beşinci büyük şehriydi. Komşu belediyeler olan Noormarkku'nun 2010'da, Lavia'nın ise 2015 'te Pori'ye katılmasıyla nüfus artışları yaşandı.
Kaynak: Wikipedia – Pori · CC BY-SA 4.0
Name
The Finnish name Pori comes from the -borg part (meaning citadel, fortress or castle) of the original name in Swedish with a Fennicised pronunciation. The whole Swedish name Björneborg literally means Bear Fortress or Bear Castle (Finnish: Karhulinna), and the Latin-Greek Arctopolis means Bear City (Finnish: Karhukaupunki).
History

Early years
City of Pori was established on March 8, 1558 by Duke John of Finland (Finnish: Juhana III or Juhana-herttua) who was later known as John III of Sweden. It was a successor to the medieval towns of Teljä (Kokemäki) and Ulvila. Sailing the Kokemäki river had become more and more difficult since the 14th century due to the post-glacial rebound. The importance of Kokemäki and Ulvila began to decline as the ships could no longer navigate the river. In the 16th century the situation had become so bad that Duke John decided to establish a new harbour and market town closer to the sea.
The Bourgeoisie of Ulvila were ordered to migrate to the newly founded city and on 8 March 1558 John III gave the charter of Pori, which read: "Because we have seen that it would be best to build a strong market town alongside the sea, and because we cannot find anywhere suitable for fortifying in Ulvila, we have chosen another location at Pori."
At the beginning Pori had around 300 involuntary residents. However, they soon recognized the advantages of their new location, which offered opportunities for profitable trading, among other things. Ship building has been important since the beginning of history of Pori. Shipyard started by the river in 1572 and it worked until the early 20th century. The biggest ship probably ever built in Pori was "Porin Kraveli," completed in 1583.
Greater Wrath and Crimean War
During the Greater Wrath of 1713, Pori was occupied by Russian troops. Eight Russian regiments spent four months in town from September 1713 to January 1714 vandalizing and demolishing the city. Some of the wealthiest residents vanished, they were probably imprisoned and taken to Russia. Wind mills and storage houses were burnt. Most of the oxen and horses and more than 400 boats were lost. The Russian invasion of Finland continued another seven years. It meant great financial loss for Pori as the foreign trade was completely finished. After the Greater Wrath, Pori lost its staple rights and the city went into deep depression. A new "golden age" for Pori started in 1765 as the city got back the staple rights for foreign trade.
Geography
River and delta
The geological uplift after the last ice age has been relatively high at the mouth of the Kokemäenjoki river. When the city was established in 1558, it was situated on the shore of Pori bay. Because of this uplift the delta of the river now begins in front of the city. The recreation area of Kirjurinluoto is actually on an island connected with bridges to the mainland. Pori National Urban Park preserves the story of the phases of development of the town born at the mouth of the river Kokemäenjoki.
Climate
Pori has a humid continental climate (Dfb), with moderation from the Gulf of Bothnia helping to keep September above the 10 °C (50 °F) isotherm, and is amongst the northern extent of that climate in Finland. Winters are long, and cold, but are notably shorter and warmer than in the Northern parts of Finland due to the marine effect and location by the Bothnian Sea. The temperatures measured in the city center are slightly higher on average due to the urban heat island effect. Summers are relatively warm. The highest ever recorded temperature in this weather station was 33.3 °C (91.9 °F), on 13 July 2010 and the lowest official temperature ever recorded was -36.8 °C (-34.2 °F), on 3 February 1966. Visiting the famous "Yyteri" beach is arguably the best pastime thing to do in Pori on warm summer days. In fact, it gathers the most visitors out of any other beach in Finland on summers.
Demographics
Population
The city of Pori has 83,010 inhabitants, making it the 10th most populous municipality in Finland. The Pori region has 127,660 inhabitants, making it the eight most populous region in Finland. In Pori, 6% of the population has a foreign background, which is below to the national average.
The significant population increase in 1950 was the result of annexing nearby areas. Population peaked in the mid-1970s when it was over 80 000. After that, the population declined, and in recent years has remained steady at just over 83 000. After the annex of the neighbouring municipality Noormarkku in 2010 and Lavia in 2015 the population rose to the current level. In 1952 Pori was the fifth largest city in Finland after Helsinki, Turku, Tampere and Lahti.
Languages
Pori is a monolingual Finnish-speaking municipality. The majority of the population, 77,357 persons (93.2%), spoke Finnish as their first language. In addition, the number of Swedish speakers was 460 persons (0.6%) of the population. Foreign languages were spoken by 6.3% of the population. As English and Swedish are compulsory school subjects, functional bilingualism or trilingualism acquired through language studies is not uncommon.
At least 40 different languages are spoken in Pori. The most commonly spoken foreign languages are Russian (1.0%), Ukrainian (0.6%), Arabic (0.4%) and English (0.4%).
Immigration
As of 2024, there were 4,935 persons with a migrant background living in Pori, or 6% of the population. The number of residents who were born abroad was 5,176, or 6% of the population. The number of persons with foreign citizenship living in Pori was 3,723. Most foreign-born citizens came from the former Soviet Union, Sweden, Ukraine, Russia, Sri Lanka and Estonia. There is a Swedish School and a Swedish Culture Club that are aimed at serving the Finland-Swedish minority in the Satakunta region.
Politics
The largest parties in Pori are Social Democratic Party and National Coalition Party. In 2021 municipal elections the parties gained 21.5% and 20.4% of vote, respectively. The mayor of Pori is Lauri Inna, who was elected to run the city in 2022 after the former mayor, Aino-Maija Luukkonen, retired from the post.
Transport

Pori railway station and bus station are located in the city center. Since the Pori station is a terminal train station, railway traffic is quite moderate. Pori is only connected to Tampere with 13 daily departures by the Tampere–Pori railway. Bus traffic is very busy instead. Pori has more than 100 intercity buses with major Finnish cities Helsinki, Turku and Tampere as well as smaller places like Rauma and Vaasa. Public transport is managed by the city owned bus company Porin Linjat. It has also service to nearby municipalities. The most significant highways from Pori to other cities are Highway 2 to Helsinki, Highway 8 (to south) to Turku and (to north) to Vaasa, Highway 11 to Tampere and Highway 23 to Jyväskylä.
Pori Airport has connections to Helsinki Airport.
Port of Pori is specialized on bulk cargo. It has liner service to several Northern European ports. In October 2013 Pori was the destination of MS Nordic Orion, the first commercial cargo ship ever to transit the Northwest Passage. She was carrying a cargo of coking coal from Port Metro Vancouver, Canada.
Economy

There were 35,216 jobs in 2014. 7,548 residents of other municipalities worked in Pori and 5,710 Pori employees outside the city in 2014. The unemployment rate was 10.7% in May 2018.
The largest employer in Pori in terms of the number of employees in 2016 was the city of Pori with more than 5,000 employees. Other major employers include Technip and Satakunta University of Applied Sciences.
Education

Pori is the home of 28 comprehensive schools and 7 gymnasiums including English, French and German classes as well as the Swedish-speaking Björnebogs svenska samskola, Rudolf Steiner School and a Christian school. First Trivial school in Pori was founded in 1641. Today it is succeeded by Pori Lyceum established 1879. Vocational education is given in five institutes including the music school Palmgren Conservatory and Finnish Aviation Academy which is owned by the state of Finland and Finnish flag carrier airline Finnair.
Highest grades of education in Pori are the Satakunta University of Applied Sciences and University Consortium of Pori (UCPori).
Culture

In 1987, the Art Association NYTE, an artist group and art association is founded.
Pori Jazz Festival
Pori is widely known for its international jazz music festival, established in 1966. Today Pori Jazz is one of the major jazz festivals in Europe as well as one of the largest culture events in Finland. The nine-day festival is held annually in July. Many renowned musicians have played the festival over the years, including artists like B. B. King, Ray Charles, Miles Davis, Keith Jarrett, Bob Dylan, Elton John, Kanye West and Santana.
Concert arenas are located around the city. Main venue is Kirjurinluoto Arena, which is an open-air concert park holding an audience more than 30,000. The arena has hosted also many other events like Sonisphere Festival in 2009 and 2010. SuomiAreena in an international public debate forum held simultaneously with Pori Jazz.
Theatre and music
Pori is considered to be the birthplace of Finnish-language theatre as the Finnish National Theatre gave its first performance at Hotel Otava on October 13, 1872. Pori Theatre is a municipal theatre established in 1931 as a merger of two local stages. Theatre building was completed in 1884. Another professional theatre in Pori is Rakastajat-teatteri. It is also hosting an annual festival for independent theatre groups. Pori is a home for several amateur and youth theatres and the Kirjurinluoto Summer Theatre that presents open-air productions in summertime.
Pori Symphony Orchestra was established 1938 and it is today known as Pori Sinfonietta. The orchestra performs in 1999 built Promenadikeskus music hall. The first city orchestra was founded in 1877. In its early years the orchestra was mostly performing light orchestral music and its musicians were German. The very first symphony concert was played in 1902. Most famous classical composer from Pori is Selim Palmgren, even called as "The Finnish Chopin". Pori Opera was established in 1976. It performs a yearly production together with Pori Sinfonietta and Pori Opera Choir. In 2004 they recorded Kung Karls jakt which is the first opera composed in Finland.
Sport

Major team sports in Pori are ice hockey and football. Pori is especially known for its popular hockey team Ässät which is a three-time Finnish Champion, most recently in 2013. Their victory parade gathered some 20,000 people to the Pori market square. Local top football side FC Jazz have won the Finnish premier league Veikkausliiga in 1993 and 1996. The club has also competed in several UEFA competitions. As of 2024, FC Jazz plays in the third tier Ykkönen. Jazz's main rival and other local football team is Musan Salama which plays in fifth tier, Kolmonen.
Other popular team sports in Pori are bandy and pesäpallo, the Finnish version of baseball. Women's pesäpallo team Pesäkarhut and bandy side Narukerä are both playing in the premier divisions. Pori has also men's and women's lower division teams in almost all major team sports, including clubs like Pori Futsal (futsal), Bears (American football), Pori Rugby (rugby union) and FBT Karhut United (floorball). The oldest sportsclub in Finland, Segelföreningen i Björneborg, was established 1856 in Pori.
The biggest sports club in Pori is Liikuntaseura Pori, which offers multiple sports including gymnastics, TeamGym and cheerleading.
Sporting facilities
12,300 seated Pori Stadium, which is primarily used for athletics, is one of the largest multi-purpose stadiums in Finland. It is the former home ground for football clubs FC Jazz and NiceFutis. The stadium has also been a venue for two Finland internationals. Pori Stadium has hosted the Finnish Championships in Athletics three times and was the venue of 2015 games.
Stadium is located at the Isomäki sports center. The area includes several other facilities like the Isomäki Areena ice hockey arena for 6,000 spectators, an indoor football arena, a rink for bandy and skating, tennis courts and an outdoor swimming stadium. Pori Racetrack is one of the major horse racing venues in Finland.
Media
The most widely read daily newspaper of Pori area is the independent Satakunnan Kansa. Other local media were the politically-affiliated papers Uusi Aika, which was aligned with the Social Democrats, and Satakunnan Työ, which was aligned with the Left Alliance.
Radio Pori is a radio station established in 1985 as one of the first commercial stations in Finland. Eazy 101 was during 2012–2015 a local radio station mainly for younger people under 30. Public service radio in Pori area is Yle Satakunta, a regional station of Yle Radio Suomi. Yle TV2 screens daily local news from the Pori region and Satakunta province on its national channel.
Points of interest

Yyteri Beach is located 17 kilometres out of the city center. The six-kilometre-long beach is one of the largest in Baltic Sea. Tourist facilities in Yyteri include a hotel/spa, camping/caravan park and a golf course. It is also very popular among windsurfers. Island of Reposaari is located some 10 kilometres further of Yyteri. It is connected with the mainland by highway. Reposaari is a unique village with a townscape of mostly wooden buildings and a population of 1,000 people. The island has a church, marina, hostel, camping site, several restaurants and a fishing port.
Juselius Mausoleum at the Käppärä Cemetery was built in 1901 for the 11-year-old daughter of businessman Fritz Arthur Jusélius. It is the only mausoleum in Finland. The building is decorated with frescoes by Akseli Gallen-Kallela who is one of Finland's most prominent painters. Kirjurinluoto is an island and park at the delta of river Kokemäenjoki by the city center. On the south side of the river stand the Empire style buildings of the "old town", raised after the 1852 city fire. 1841 built Old Town Hall is one of the few buildings saved from the fire. Central Pori Church and the Greek Orthodox Church of Pori dedicated to John the Theologian are the most notable churches. 10 kilometres outside the city at the municipality of Ulvila are the Medieval St. Olaf's Church and the 18th century ironworks of Leineperi.
Villa Mairea is a design of Finland's most famous architect Alvar Aalto. It is considered one of his most significant works. The villa is widely known all over the world among the ones interested in modern architecture. Villa Mairea is located in Noormarkku, a municipality annexed with Pori in 2010.
The northernmost district of Pori, Ahlainen, is a natural seaside village consisting of wooden houses. The Ahlainen's wooden church, built in 1796, is located in the district and is the oldest surviving church building in Pori. Eteläranta ("South Shore"), located along the Kokemäki River, is a value area of Pori, as the stone house blocks of the riverside landscape were built mostly after the Great Fire of Pori in 1852.
Kaynak: Wikipedia – Pori · CC BY-SA 4.0
