Rovaniemi
Rovaniemi on Suomen kaupunki ja Lapin maakuntakeskus.
Government administration · Finland · 0 followers
Overview
Rovaniemi on Suomen kaupunki ja Lapin maakuntakeskus. Kaupungissa asuu noin 66 000 henkilöä ja seudulla noin 70 000 henkilöä. Rovaniemi on Oulun jälkeen Pohjois-Suomen toiseksi väkirikkain ja koko Suomen 17:nneksi väkirikkain kunta.
Interested in working with us in the future?
Follow to see new jobs and posts in your feed.
No news yet.
About
Rovaniemi on Suomen kaupunki ja Lapin maakuntakeskus. Kaupungissa asuu noin 66 000 henkilöä ja seudulla noin 70 000 henkilöä. Rovaniemi on Oulun jälkeen Pohjois-Suomen toiseksi väkirikkain ja koko Suomen 17:nneksi väkirikkain kunta.
Kaynak: Wikipedia · CC BY-SA 4.0
Historia
Rovaniemen historia ulottuu kivikaudelta nykypäivään. Ensimmäistä kertaa Rovaniemi mainitaan asiakirjoissa 1400-luvulla, jolloin se oli vielä osa Kemin pitäjää. Rovaniemen markkinat aloittetiin 1880-luvulla. Lapin sodassa vetäytyvät saksalaisjoukot tuhosivat noin 90 prosenttia rakennuksista. Rovaniemi oli aluksi hallintomuodoltaan kauppala, vuodesta 1960 alkaen kaupunki ja vuonna 2006 siihen liitettiin entinen Rovaniemen maalaiskunta.
Varhaishistoria
Rovaniemen asutuksen historia ulottuu kivikaudelle 8 000 vuoden taakse (noin 6000 eaa.). Lehtojärveltä löydetty mäntypuinen noin 40 senttimetriä pitkä hirvenpää tuolta ajalta on Suomen vanhin löydetty puuveistos; sen oletetaan olleen aikoinaan aluksen keulakuva. Vaaralan Matkavaaralla on pidetty leiripaikkaa samoihin aikoihin. Suunnilleen samalle ajalle on ajoitettu myös muita löytöjä.). Nykyisellä kaupunkialueella, Valionrannassa keskustaa vastapäätä Ounasvaaran puolella on asuttu pysyvästi ainakin kahdessa jaksossa: 2920–2690 eaa. sekä noin 1700 eaa. – 300 jaa. Kivikauden asukkaiden oletetaan elättäneen itsensä hirven- ja peuranmetsästyksellä sekä kalastuksella. Anclylusjärven muututtua suolaiseksi Litorinamereksi noin 5500 eaa. muodostuivat hylkeet ja lohet merkittäviksi ravinnonlähteiksi. Ensimmäisten 3 000 vuoden ajalta säilyneet esineet ovat kiveä, puuta ja luuta, tunnusomaisimpina suuret tuurat eli nk. Rovaniemen tuurat. Saviastioiden teko opittiin Rovaniemen seudulla noin 4200 eaa.
Ensimmäiset pronssiesineet saapuivat idästä noin 1300–1000 eaa. Ensimmäiset merkit maanviljelystä ovat Ylikylän läheltä, jossa kausittainen kaskeamiseen tai kulottamiseen viittaava toiminta alkoi vuosien 750–530 eaa. tienoilla. Ounasvaaran itäpuolella, Sierijärven Riitakanrannasta ja Kotijängältä on löytynyt noin 2 000 vuotta vanhoja masuuneja, joissa rauta valmistettiin paikallisesta suo- tai järvimalmista puuhiilen avulla.
Maantiede

Rovaniemi sijaitsee napapiirin tuntumassa Kemijoen ja Ounasjoen yhtymäkohdassa. Sitä ympäröi kolme korkealle kohoavaa vaaraa: lännessä Korkalovaara, idässä Kemijoen takana Ounasvaara ja pohjoisessa jokien yhtymäkohdan takana Syväsenvaara. Lisäksi kaupunkialueelta etelään päin Kemijokea pitkin mentäessä sijaitsee Pöyliövaara, ja Korkalovaaran takana Vennivaara.
Rovaniemen naapurikunnat ovat pohjoisessa Kittilä ja Sodankylä, lännessä Kolari, Pello ja Ylitornio, etelässä Tervola, Ranua ja Posio ja idässä Kemijärvi ja Pelkosenniemi.
Luonto ja geologia
Keskustan tuntumassa, Veitikanharjun eteläpuolella sijaitsee pieni, matala ja rehevä Harjulampi, yksi Suomen sadasta parhaasta lintukohteesta. Sieltä on tavattu 85 lintulajia, joista 32 (silkkiuikku, punajalkaviklo, pikkulokki ym.) pesii vakituisesti ja 17 satunnaisesti. Lammen lintutorni sijaitsee Yliopistonkadun ja Korvanrannan risteyksen kohdalla, ja sinne on risteyksestä viitoitus.
Kaupunkialueelta itään noin 100 kilometriä sijaitsee Kemijokeen laskevassa Auttijoessa Auttiköngäs-niminen putous, jota kiertää 3,5 kilometriä pitkä luontopolku laavuineen. Siellä sijaitsevat myös historialliset uittopato ja -ruuhi.
Kaupunkialueelta noin 10 kilometriä lounaaseen, Sukulanrakan rinteellä Rautiosaaressa Valajaskosken voimalaitoksen lähellä, sijaitsee 14 hiidenkirnua. Niitä tutkittiin ja tyhjennettiin ensimmäisen kerran 1966-67, mutta paikalliset asukkaat ovat tienneet niistä paljon kauemmin. Yhden kansantarinan mukaan hiisi teki kirnut puolustusasemiksi, kun Ruotsista oli tulossa piispa seurueineen Kemijokivarteen vierailulle. Suurimmat kirnut ovat saaneet nimensä tarinoista. Isoin on noin 15 metriä syvä ja leveimmältä kohdaltaan noin 8 metriä leveä Paholaisen liemikirnu. Toinen iso on Paholaisen liemikirnun yläpuolella olevalla kalliolla sijaitseva, 9 metriä syvä ja leveimmältä kohdaltaan 6 metriä leveä Hiiden piilopirtti. Kolmas iso on 10 metriä syvä ja 2,5 metriä leveä Piispa Hemmingin kirnu. Hiidenkirnuille on opastus Kemijoen Itäpuolentieltä.
Kaupunkikuva ja nähtävyydet

Rovaniemen merkittävin julkisten rakennusten keskittymä sijaitsee Hallituskadun, Kemijoen, Jorma Eton tien ja Erottajan rajaamalla alueella. 1976 valmistuneessa Lappia-talossa (Jorma Eton tie 8 A), jonka on suunnitellut arkkitehti Alvar Aalto, sijaitsevat musiikkiopisto, kaupunginteatteri ja Yleisradion Lapin aluetoimitus. Lappia-talossa järjestetään myös konsertteja ja muita yleisötilaisuuksia. Aalto on suunnitellut myös vieressä sijaitsevan, 1965 valmistuneen Rovaniemen kaupunginkirjaston (Jorma Eton tie 6), joka toimii myös Lapin maakuntakirjastona. Kirjaston Lappi-osaston kokoelmat sisältävät Lappia, Pohjoiskalottia, Barentsin aluetta ja arktisia alueita käsittelevää aineistoa. Osastolla toimii Suomen saamelainen erikoiskirjasto ja Grönlanti-kirjallisuuden Suomen keskuskokoelma. Kirjaston Lapponica-salissa järjestetään vaihtuvia taidenäyttelyitä. Alueen kolmas talo on 1988 valmistunut kaupungintalo (Hallituskatu 7), jossa kaupunginvaltuusto pitää kokouksensa; sen on suunnitellut Alvar Aallon arkkitehtitoimisto. Lisäksi keskittymässä sijaitsee poliisilaitos (Hallituskatu 1 A) ja virastotalo. Valtakadun ja Ounaskosken välissä on 1947–1948 valmistunut rakennuskokonaisuus, joka käsittää toimistotalon, kolme kolmikerroksista asuintaloa sekä kaksikerroksisen rivitalon, jossa on ollut maaherran virka-asunto ja edustustilat. Alueella sijaitsee myös uittoyhdistyksen talo (ks. alla).
Kulttuuritalo Korundi (Lapinkävijäntie 4) kunnostettiin vanhasta postiautovarikosta ja avattiin 2011. Korundi on erityisesti Lapissa esiintyvä kivilaji. Osa talosta on kuitenkin toiminut taidemuseona jo lokakuusta 1986; tilojen muuntamisen postiautovarikosta taidemuseoksi suunnitteli arkkitehti Juhani Pallasmaa. Kulttuuritalo sijaitsee keskustaa halkaisevan valtatien 4 vieressä. Siellä on tilat Lapin kamariorkesterille ja Rovaniemen taidemuseolle.
Aluerakenne
Taajamat
Vuoden 2020 lopussa Rovaniemellä oli 63 528 asukasta, joista 56 905 asui taajamissa, 6 009 haja-asutusalueilla ja 614:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Rovaniemen taajama-aste on 90,4 %. Rovaniemen taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:
Kaupunginosat ja kylät
Osa kaupunginosista on entisen maalaiskunnan kyliä, ja pisimmillään matka kaupunginosasta keskustaan voi olla lähes sata kilometriä.
Väestö
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen. Kaupungin väkiluku ylitti 60 000 asukasta syyskuussa 2010.
Hallinto ja politiikka

Rovaniemi oli kauppala vuoteen 1.1.1960 saakka, jolloin siitä tuli yksi niin sanotuista ”uusista kaupungeista” yhdessä Hyvinkään, Salon, Kouvolan, Seinäjoen ja Riihimäen kanssa. Lapin korkeakoulu (joulukuusta 1990 Lapin yliopisto) perustettiin 1979. Samana vuonna aloitti toimintansa Rovaniemen hovioikeus.
Rovaniemi ja Rovaniemen maalaiskunta yhdistyivät 1. tammikuuta 2006. Uuden kunnan nimeksi tuli Rovaniemen kaupunki ja sen vaakunaksi Rovaniemen maalaiskunnan vaakuna.
Kaupunginvaltuusto
Rovaniemen kaupunginvaltuusto on Rovaniemen kaupungin ylin päättävä toimielin. Valtuustossa on 51 jäsentä ja puheenjohtajana toimii Heikki Autto.
Talous ja elinkeinot

Valtaosa rovaniemeläisistä toimii palveluammateissa (81,1 % vuonna 2006), mutta kaupungissa toimii myös useita tunnettuja teollisuusyrityksiä, kuten leikkipuistokalusteita tekevä Lappset Oy, puukkoja valmistava J. Marttiinin puukkotehdas, moottorikelkkoja valmistava BRP, hydrauliikkatarvikkeita valmistava Norrhydro Oy, poron- ja riistanlihaa jalostava Polarica ja asvalttikoneita valmistava Kalottikone Ltd. Matkailu on Lapin vahva vientituote, ja matkailu on ollut viime vuosina Lapin keskeinen kasvuala. Rovaniemellä sijaitsevat Joulupukin Pajakylä ja hiihtokeskus Ounasvaara. Vuonna 2012 Rovaniemen matkailukeskusten yritystoiminnan liikevaihto oli 59 miljoonaa euroa ja niissä työskenteli 870 työntekijää. Rovaniemellä on eniten kansainvälisiä yöpymisiä Helsingin ja Vantaan jälkeen. Rovaniemen lentoasema on Suomen toiseksi vilkkain lentoasema (syyskuu 2024).
Rovaniemi oli vuoteen 2009 Lapin läänin hallinnollinen keskus. Nykyään se on Lapin maakunnan hallinnollinen keskus, ja siellä sijaitsee maakunnan aluehallintokeskus. Rovaniemellä toimii Lapin yliopisto. Rovaniemellä toimii myös Rovaniemen hovioikeus, yksi Suomen viidestä hovioikeudesta. Muita valtion laitoksia paikkakunnalla on myös Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori. Rovaniemi on merkittävä sotilaallinen keskus ja varuskuntakaupunki: Someroharjulla sijaitsevat Lapin ilmatorjuntarykmentti sekä Lapin Lennosto ja sen alainen Hävittäjälentolaivue 11 hävittäjäkonekalustoineen. Myös Lapin rajavartioston esikunta on Rovaniemellä. Ennen kaupungissa sijaitsi myös rajavartioston varuskunta, jossa koulutettiin varusmiehiä.
McDonald's avasi ensimmäisen ravintolansa Rovaniemellä vuonna 1997, jolloin se avasi ravintolan ydinkeskustassa sijaitsevaan Poronkulmaan. 22.12.2023 se muutti kilometrin päähän uusiin tiloihin. Rovaniemen McDonald's piti ennätystä maailman pohjoisimpana McDonald's-ravintolana hallussaan 16 vuotta aina vuoteen 2013, kunnes ketju avasi ravintolan Murmanskiin Venäjälle. Tämä kuitenkin suljettiin Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022.
Liikenne ja infrastruktuuri
Valtatie 4/Eurooppatie E75 (Helsinki–Lahti–Jyväskylä–Oulu–Kemi–Rovaniemi–Sodankylä–Ivalo–Utsjoki)
Kantatie 78 (Rovaniemi–Ranua–Pudasjärvi–Puolanka–Paltamo)
Kantatie 81 (Kuusamo–Posio–Autti–Vanttauskoski–Rovaniemi)
Seututie 934 (Rovaniemi (Saarenkylä)–Rovaniemi (Meltaus))
Linja-autoyhteydet muihin Lapin kuntiin sekä suurempiin kaupunkeihin.
Rautateitse Rovaniemeltä kulkee suoria junia Ouluun, Kuopioon, Helsinkiin, Turkuun sekä Kemijärvelle.
Rovaniemellä on käytössä myös kaupungin järjestämä Linkkari-nimellä toimiva joukkoliikenne.
Infrastruktuuri
Rovaniemellä, Kemijoen varrella sijaitseva Petäjäskosken voimalaitos on teholtaan Suomen toiseksi suurin vesivoimalaitos. Voimalaitoksen keskimäärin vuosittain tuottama energia vastaa noin 98 100 nelihenkisen perheen vuotuista sähkönkulutusta.
Palvelut ja koulutus
Koulutus
Rovaniemellä on Suomen ja Euroopan unionin pohjoisin yliopisto ja ammattikorkeakoulu. Toisen asteen ammatillisia oppilaitoksia Rovaniemellä ovat Lapin ammattiopisto ja Lapin urheiluopisto.
Lapin yliopistossa on neljä tiedekuntaa: kasvatustieteiden, oikeustieteiden, taiteiden sekä yhteiskuntatieteiden tiedekunnat. Lapin yliopistossa on noin 4 300 perustutkinto-opiskelijaa. Lapin yliopisto on Euroopan unionin pohjoisin yliopisto.
Lapin ammattikorkeakoulun koulutusaloja ovat hyvinvointipalvelut, kauppa, kulttuuri ja matkailu sekä teollisuus ja luonnonvara-ala. Koulutusohjelmia on 18 ja opiskelijoita noin 3 000.
Rovaniemellä toimii 23 peruskoulua, kaksi tavallista lukiota, IB-lukio, ammattilukio, urheilulukio ja aikuislukio.
Sosiaali- ja terveyspalvelut
Rovaniemellä on 15 kunnan muodostamaan Lapin hyvinvointialueeseen kuuluva Lapin keskussairaala Rovaniemi.
Kulttuuri

Rovaniemellä toimii monia Lapin maakunnallisia kulttuurilaitoksia kuten Lapin kamariorkesteri, Lapin sotilassoittokunta, Lapin ylioppilasteatteri, Lapin musiikkiopisto ja Lapin Balettiopisto.
Rovaniemen kaupunki perusti 1969 kunnallisen Lapin musiikkiopiston. Lapin Tanssiopisto yhdistyi Lapin musiikkiopistoon 1.1.2022 alkaen ja oppilaitoksen nimeksi muutettiin Lapin musiikki- ja tanssiopisto. Sillä on nykyisin sivupisteet Pellossa ja Sodankylässä. 1972 perustettiin Rovaniemen orkesteri, jossa soitti musiikkiopiston opettajia ja oppilaita sekä Varuskuntasoittokunnan jäseniä. 1973 aloitti kunnallinen jousikvartetti, 1970-luvun puolivälissä kaupunki perusti kapellimestarin viran, ja 1982 aloitti toimintansa Rovaniemen kaupunginorkesteri, jossa on 13 soittajaa. Kaupunginorkesteri esiintyi aluksi kirkossa, Lappia-talossa, taidemuseossa ja Arktikum-talossa, mutta nykyään sen pesäpaikka on Kulttuuritalo Korundi.
Kirjallinen elämä on myös ollut vilkasta. Ennen sotia aloittaneista kirjailijoista jatkoivat 1950- ja 60-luvuille A. E. Järvinen, K. M. Wallenius ja Annikki Setälä-Sundquist. Sotien jälkeen aloittaneista tuotteliaita kirjailijoita ovat olleet Annikki Kariniemi, Jorma Etto ja Oiva Arvola, joiden kirjoissa pohjoisilla teemoilla on ollut merkittävä osuus. 1990-luvulla Rovaniemen toi näkyvästi suomalaiseen kirjallisuuteen Jari Tervo. Muita rovaniemeläislähtöisiä nykykirjailijoita ovat mm. Rosa Liksom, Paula Havaste ja Katja Kettu.
Rovaniemen kuvataide oli pitkään irrallaan eurooppalaisista muotivirtauksista, ja teokset olivat realistiseen tyyliin maalattuja muotokuvia, maisemamaalauksia ym. 1960-luvun alkupuolella monet lappilaiset taiteilijat omaksuivat informalismin, joka spontaanina tyylinä soveltui Lapin luonnon kuvaamiseen. Samalla vuosikymmenellä muutkin abstraktit suuntaukset saapuivat kaupungin kuvataide-elämään. 1960- ja 70-lukujen yhteiskunnallisen murroksen myötä tosin nosti jälleen päätään myös realismi, ja taiteilijat kuvasivat Ruotsiin muuttoa, maaseudun autioitumista ja työttömyyttä. Merkittäviä Rovaniemellä vaikuttaneita kuvataiteilijoita ovat Andreas Alariesto, Matti Saanio, Elsa Montell-Saanio, Tapani Rantala, Toivo Turunen, Martti Isomettä, Kari Tuisku, Tuula Mukka, Otto Suutari, Seppo Öfverström ja Eero Kumpula.
Uskonto

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnista kaupunki kuuluu Rovaniemen seurakuntaan.
Luterilaisten herätysliikkeiden piirissä Rovaniemi kuuluu muun Lapin tavoin lestadiolaisuuden tukialueeseen. Lestadiolainen herätysliike saavutti Rovaniemen vuonna 1862 ja vuosisadan vaihteeseen (1899) mennessä lestadiolaisiin arvioitiin kuuluvan noin 4 000 jäsentä, mikä oli noin 50 prosenttia kaupungin väestöstä. Nykyisin Rovaniemellä toimii erityisesti vanhoillislestadiolainen haara, jolla on kaupungissa kolme rauhanyhdistystä: Rautiosaaren rauhanyhdistys, Rovaniemen rauhanyhdistys ja Viirinkylän rauhanyhdistys.
Muita herätysliikkeitä ovat rauhansanalaisuus, jolla on Rovaniemellä paikallisyhdistys Rovaniemen Rauhan Sana, evankelisuus, jonka opiskelijajärjestö Evankeliset opiskelijat toimii Rovaniemellä, viidesläinen Kansanlähetys sekä herännäisyys. Rovaniemellä on myös Suomen evankelisluterilaiseen lähetyshiippakuntaan kuuluva Stefanoksen luterilainen seurakunta.
Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Rovaniemellä toimii Rovaniemen helluntaiseurakunta
Muita kirkkokuntia edustavat Suomen ortodoksisen kirkon Lapin ortodoksinen kappeliseurakunta, joka kuuluu nykyisin Pohjois-Suomen ortodoksiseen seurakuntaan
, Suomen Vapaakirkkoon kuuluva Rovaniemen Vapaaseurakunta sekä Suomen Adventtikirkkoon kuuluva Rovaniemen adventtiseurakunta.
Muita uskontokuntia edustaa mormonien Rovaniemen seurakunta. Lisäksi Rovaniemellä toimii kaksi Jehovan Todistajien seurakuntaa.
Liikunta ja urheilu

Rovaniemellä on erilaisia liikuntamahdollisuuksia. Rovaniemellä sijaitsee muun muassa Lapin urheiluopisto, Lapin balettiopisto, jalkapallohalli, jääkiekkohalli ja hiihtokeskus laskettelurinteineen. Monet talvilajien urheilijat ovat kaupungista kotoisin. Rovaniemeläisten ajoittainen ylpeydenaihe on myös jalkapallon mestaruussarjassa (nyk. Veikkausliiga) 30 kautta otellut Rovaniemen Palloseura. Muita kuuluisia rovaniemeläisiä palloiluseuroja ovat muun muassa Rovaniemen Santasport, sekä Napapiirin Palloketut. Santasport on vuoden 2008 lentopallon Suomen mestari. Nykyisin lentopallon puolella Arctic Volley pelaa naisten pääsarjassa ja Team Lakkapää miesten pääsarjassa. Rovaniemellä toimii myös voimisteluseura Taipumattomat ry. Muita Rovaniemellä toimivia urheiluseuroja ovat muun muassa koripallossa Rovaniemen NMKY, jääkiekossa RoKi (Rovaniemen Kiekko), amerikkalaisessa jalkapallossa Rovaniemi Nordmen ja roller derbyssä Rovaniemi roller derby.
Salibandy
Santa’s United ry on 2015 perustettu salibandyn erikoisseura. Se syntyi kahden seuran yhdistettyä voimansa. Seurassa oli heti ensimmäisellä kaudella kymmenen sarjajoukkuetta Salibandyliiton alaisissa sarjoissa. Juniorikerhoja ensimmäisellä kaudella oli yli kolmekymmentä ja aikuiskerhoja 3–4 ryhmää.
Rovaniemellä syntyi 1995–1997 välillä kaksi salibandyseuraa Napapiirin salibandy ja RSB-Team. Seurayhdistymisestä puhuttiin läheses molempien seurojen syntymästä saakka. Isoin askel tuli RSB-Teamin lähdettyä mukaan Salibandyliiton järjestämään seurakehittämisjaksolle, jonne hyväksyttiin mukaan kymmenen seuraa, jossa oli mukana monia hienoja seuroja ympäri Suomen. Siellä RSB-Team asetti tärkeimmäksi tavoitteeksi seurayhdistymisen, ja työ seurojen yhdistämiseksi alkoi saman tien. Syksyllä 2013 kaikki loksahti kohdilleen. Molemmat seurat tekivät vuosikokouksissaan virallisen päätöksen yhdistymisestä helmikuussa 2014. Kaudella 2014–2015 yhdistettiin jo edustusjoukkueita sekä naisissa että miehissä ja myös junioritoiminta rakennettiin yhteisen suunnitelman mukaisesti.
Katso myös
Luettelo Rovaniemen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Luettelo Rovaniemellä säilyneistä ja puretuista historiallisista rakennuksista
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rovaniemi Wikimedia Commonsissa
Ylen Elävä arkisto – Rovaniemen jälleenrakennus sodan jälkeen
Elonet: Finlandia-katsaus 78 ”Rovaniemen jälleenrakennuksesta” kevät 1945, 5:05 filmin lausta loppuun
Ylen Elävä arkisto – Legendaarinen hotelli Pohjanhovi
Yrjö Rauanheimo : Rovaniemi Suomen Klondyke, Suomen Kuvalehti, 14.4.1928, nro 16, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Rovaniemen markkinat 30 vuotta sitten, Helsingin Sanomat, 9.2.1936, nro 38, s. 26, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Niemelä, Marko: Huumaava äänten pauhu : Rovaniemen markkinoiden äänimaisema 1881–1930 Acta electronica Universitatis Lapponiensis. 2023. Viitattu 10.9.2023. (suomeksi)
Kaynak: Wikipedia – Rovaniemi · CC BY-SA 4.0
Tarihçe
Rovaniemi adı ilk kez 1453 yılında resmi belgelerde belirtilmiştir. 19. yüzyılda Laponya'da maden kaynaklarının keşfedilmesi Rovaniemi'nin büyümesini hızlandırdı.
Laponya Savaşı sırasında şehirde Rovaniemi Muharebesi gerçekleşmiştir. 2006 yılında Rovaniemi Rovaniemen maalaiskunta belediyesi ile birleşerek Avrupa'nın yüzölçümü en büyük kenti haline geldi.
Ulaşım
Şehre Rovaniemi Demiryolu İstasyonu ile Rovaniemi Havalimanı hizmet vermektedir.
Kaynak: Wikipedia – Rovaniemi · CC BY-SA 4.0
Name
The rova part in the name Rovaniemi has often been considered to be of Saami origin, as roavve in Northern Saami denotes a forested ridge or hill or the site of an old forest fire. The niemi part of the name means "cape". The name of the town in the Saami languages spoken in Finland are Inari Sami: Ruávinjargâ, Northern Sami: Roavenjárga and Roavvenjárga and Skolt Sami: Ruäʹvnjargg.
History
Periodic clearance of new land for agriculture and the practice of slash-and-burn cultivation began around 750–530 BC. Artifacts found in the area suggest that an increasing number of travellers from Karelia in the east, Häme in the south and the Arctic Ocean coast in the north must have come there from 500 AD onwards. The Sami are indigenous to Sápmi.
Rovaniemi is first mentioned by name in official documents in 1453, existing as a set of small villages whose inhabitants earned their living mainly in agriculture and animal husbandry—with fishing and hunting the most important offshoots.
The exploitation of Lapland's natural resources in the 1800s boosted Rovaniemi's growth. Extensive logging sites and gold fever attracted thousands of people to Lapland. As the mining of natural resources was increased, Rovaniemi became the business centre of the province of Lapland.
The township decree was promulgated on 27 June 1928, as a result of which Rovaniemi seceded from the old rural municipality as its own market town on 1 January 1929.
World War II
Following the Winter War of 1939–1940, Finland increasingly developed military cooperation with Nazi Germany. Under a transit agreement concluded in 1940, German troops and military supplies were permitted to travel through Finland to German-occupied northern Norway. The transit route passed through Rovaniemi, where German logistical, communications and intelligence units began establishing facilities before Finland again entered war with the Soviet Union. A German Luftwaffe command organisation, Fliegerführer Nord, transferred its headquarters to Rovaniemi in December 1940, and by February 1941 the Germans had begun expanding the existing transit organisation into a major military supply centre.
After the outbreak of the Continuation War in June 1941, German forces were given operational responsibility for much of northern Finland. Rovaniemi became the headquarters of the German Mountain Army command in Finland, later the 20th Mountain Army, and developed into the principal German military and logistical centre in Finnish Lapland. The army headquarters, field hospitals, supply organisations and more than 60 German staffs were located in the town and surrounding area. The resulting military presence increased the population present in Rovaniemi from approximately 7,500 to 13,500. Historian Pekka Kujamäki has described wartime Rovaniemi as the "most significant German centre in all of Finland".
Geography

Climate
Due to its location near the Arctic Circle, Rovaniemi has a subarctic climate (Köppen Dfc) with short, pleasant summers with occasional very warm days above 28°C (82°F), while the winters are long, freezing cold and snowy. The city lies just south of the 0 °C (32 °F) mean annual isotherm, but freezing in the soil is very limited even during the winter due to typical heavy snow cover. There is insignificant seasonal variation in precipitation, but a slight trend for wettest conditions in the summer months.
Its extreme northerly location combined with frequent overcast skies leads to very low levels of sunshine in the winter months; December averages just under six minutes of sunshine daily. The "midnight sun" is above the horizon from 7 June to 6 July (30 days).
Winters are somewhat modified by marine air from the North Atlantic Current that ensures average temperatures are less extreme than expected for an inland area at such a northerly latitude. Nevertheless, Rovaniemi still has colder winters than areas at similar latitudes in Norway or Sweden.
On 26 April 2019, Rovaniemi recorded its warmest April day on record with 19 °C (66 °F).
The average annual temperature in Rovaniemi is 0.9 °C (33.6 °F). Snow stays on the ground 175 days a year on average. The lowest temperature ever recorded at the airport is −38.1 °C (−37 °F), recorded on 28 January 1999. However, on the same day temperatures as cold as -47.5 C were recorded at nearby weather stations.
The highest temperature ever recorded is 32.2 °C (90 °F), recorded on 18 July 2018 at the railway station.
Despite the fact that Rovaniemi experiences polar day between 7 June and 6 July (30 days) it does not experience polar night. However, the sun barely gets above the horizon in the winter.
Populated places
Some of the neighborhoods are former rural villages, and the longest distance from said neighborhoods to the city center (a.k.a. "Rovaniemi proper") can be estimated to almost a hundred kilometers apart:
Demographics
Population
The city of Rovaniemi has 66,191 inhabitants, making it the 17th most populous city in Finland. The Rovaniemi region has a population of 69,721.
Languages
Rovaniemi is a monolingual Finnish-speaking municipality. The majority of the population, 61,713 persons (93.2%), spoke Finnish as their first language. In addition, the number of Swedish speakers was 144 persons (0.2%) of the population. Foreign languages were spoken by 6.2% of the population. The number of Sámi speakers was 221 persons (0.3%) of the population. As English and Swedish are compulsory school subjects, functional bilingualism or trilingualism acquired through language studies is not uncommon.
At least 40 different languages are spoken in Rovaniemi. The most common foreign languages are Ukrainian (0.8%), Russian (0.8%), English (0.5%) and Chinese (0.4%).
Immigration
As of 2024, there were 3,778 persons with a migrant background living in Rovaniemi, or 6% of the population. The number of residents who were born abroad was 4,367, or 7% of the population. The number of persons with foreign citizenship living in Rovaniemi was 2,886. Most foreign-born citizens came from Sweden, Ukraine, China and Russia.
The relative share of immigrants in Rovaniemi's population is below to the national average. However, the city's new residents are increasingly of foreign origin. This will increase the proportion of foreign residents in the coming years.
Religion
In 2023, the Evangelical Lutheran Church was the largest religious group with 69.1% of the population of Rovaniemi. Other religious groups accounted for 1.6% of the population. 29.3% of the population had no religious affiliation.
Of the revival movements within the church, Conservative Laestadianism is particularly active in the locality, with three peace associations in the locality: the Rovaniemi Peace Association, the Rautionsaari Peace Association and the Viirinkylä Peace Association.
Economy

Since Rovaniemi is the capital of the region of Lapland, many government institutions have their offices there. About 10,000 of the inhabitants are students. Rovaniemi is home to not only the University of Lapland but also the Lapland University of Applied Sciences (formerly known as the Rovaniemi Polytechnic), which comprises institutes of information and traditional technology, business, health and social care, culinary studies, forestry, rural studies, and sports. Local newspapers include the Lapin Kansa, Uusi Rovaniemi and Lappilainen.
Tourism
Because of the unspoiled nature of the area and numerous recreational opportunities, tourism is an important industry in Rovaniemi. The city has a number of hotels and restaurants located both in the centre and on the outskirts of the town, hosting over 481,000 visitors in 2013. Tourism can be seen and heard in the city's streetscape, at the Arctic Circle and at Rovaniemi Airport, one of Finland's busiest airports in terms of passenger numbers. However, as a mild phenomenon, popularity of the city has also brought overtourism, from which the locals suffer.
Rovaniemi is also considered by Finns to be the official home town of Santa Claus. The city registered the slogan as trademark in 2009. In 2025, an invalidation request was filed at the European Union Intellectual Property Office (EUIPO), arguing the trademark is descriptive and potentially deceptive. It is home to the Santa Claus Village at the Arctic Circle and SantaPark Arctic World, which is located 8 km (5 mi) north of the centre.
Directly across the river from the town is the Ounasvaara ski centre. There have been recreational activities in the Ounasvaara area since 1927, when the first winter sports were also organized. The top of the Ounasvaara hill bears the site of some of the earliest known human settlements in the area.
Attractions

Rovaniemi's most prominent landmarks include the Jätkänkynttilä bridge with its eternal flame over the Kemijoki river, the Arktikum Science Museum, which rises out of the bank of the Ounasjoki river, the Rovaniemi city hall, the Lappia Hall, which serves as a theatre, concert hall, and congress centre, and the library.
The last three mentioned buildings are designed by Alvar Aalto. The Arktikum Science Museum is a comprehensive museum of Finland's, and the world's, Arctic regions.
Sports

The city is home to the football clubs Rovaniemen Palloseura, or RoPS, part of Ykkösliiga, the Finnish second division, and FC Santa Claus, part of the sixth division; to the ice hockey team Rovaniemen Kiekko, or RoKi, whose home arena is Lappi Areena and which competes in Mestis, the second-highest league in Finland; and to the volleyball team called Team Lakkapää (formerly Rovaniemen Santasport and Perungan Pojat), which plays in the Finland Volleyball League and won the national championship in 2003, 2007, 2008 and 2011. The Rovaniemi Nordmen, an American Football team, was formed in 2013 and has played at various levels throughout the Finnish American Football Association.
Rovaniemi has hosted several international ski competition, including the FIS Nordic World Ski Championships 1984, several FIS Nordic Combined World Cup and FIS Ski Jumping Continental Cup events, the 2005 FIS Nordic Junior World Ski Championships, the 1970 Winter Universiade and the 2008 Winter Transplant Games.
In 2021, Rovaniemi hosted the World Rally Championship for 2021 Arctic Rally Finland, the first WRC event held inside the Arctic Circle.
Transport

VR Group, the Finnish state railway system, operates direct daytime and overnight passenger trains from Rovaniemi Station to Oulu, Tampere, Helsinki and Turku. Diesel-powered passenger trains operated northeast of Rovaniemi to Kemijärvi until March 2014, when electrification to that town was completed. Rovaniemi Airport is located about 10 kilometres (6 mi) north of the Rovaniemi city centre, and it is the second-busiest airport in Finland after Helsinki-Vantaa Airport; while at the beginning of the millennium, over 300 international flights landed in Rovaniemi annually, in the 2020s, the number is almost five times that. The busiest time for the airport is in the Christmas season, when many people go on Santa Flights.
Notable inhabitants
Snowboarder and 2005 Winter X Games gold medalist Antti Autti, Rovaniemi native, in April 2005 received his own piece of land in the city for being named to the 2006 Finnish Olympic team
Antti Iivari (born 1992), ice hockey player
writer Timo K. Mukka died in Rovaniemi in 1974
Nätti-Jussi ("Pretty John"), legendary lumberjack and forester
Tauno Luiro ski jumper, world record holder
Tomi Putaansuu, better known as Mr. Lordi lead singer of the hard rock band and 2006 Eurovision Song Contest winner Lordi
Santa Claus Village in Rovaniemi, said to be the residence of Father Christmas
Progressive rock band Absoluuttinen Nollapiste
The black metal band Beherit came from Rovaniemi
Twin towns – sister cities
In March 2022, Rovaniemi suspended the agreement with Murmansk, Russia due to the Russian invasion of Ukraine.
In popular culture

The 1951 musical comedy film At the Rovaniemi Fair (Rovaniemen markkinoilla), which has been described as a reformer of Finnish film entertainment, is set in Rovaniemi, as its name suggests, in connection with the film's gold mining plot.
Rovaniemi appears as one location of Gavin Lyall's 1963 book The Most Dangerous Game, a spy-thriller set in Lapland and the northern USSR.
A 1996 Christmas episode of Tots TV called "Lapland Out" took place in Rovaniemi.
The 1998 Spanish romantic film Lovers of the Arctic Circle (Los amantes del Círculo Polar), by director Julio Medem, partly takes place in Rovaniemi.
Rovaniemi appears in the video game Tom Clancy's EndWar as a possible battlefield. In the game, Rovaniemi houses military facilities critical to a missile shield for a European Federation.
TV-Star Bam Margera and his friends travelled to Rovaniemi in their film Bam Margera Presents: Where the ♯$&% Is Santa? in order to find Santa Claus who is assumed to live in Rovaniemi.
A version of the music video for Lordi's song "Hard Rock Hallelujah" was filmed near Rovaniemi for the opening of the 2007 Eurovision Song Contest. After winning the contest, a square called the Lordi's Square (Lordin aukio) in the city center of Rovaniemi has been named after the band.
The video for the Nightwish single "The Islander" was filmed in Rovaniemi by Stobe Harju.
Rovaniemi is a central scene in the 2010 documentary film Reindeerspotting, as it deals with drug abusers in the city.
Rovaniemi used to have the northernmost location of any McDonald's in the world from 1997 until the opening of a McDonald's in Murmansk in 2013, 23 years after it first opened in that country. However, the title of the northernmost in the world returned to Rovaniemi in 2022, when in response to Russia's invasion of Ukraine, all Russian McDonald's restaurants were closed, and rebranded to Vkusno i tochka. In January 2024, Rovaniemi once again lost the title of having the northernmost McDonald's in the world as a new restaurant opened in Tromsø, Norway.
Kaynak: Wikipedia – Rovaniemi · CC BY-SA 4.0
