Seinäjoki
Seinäjoki on Suomen kaupunki ja Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee samannimisen joen molemmin puolin.
Government administration · Finland · 0 followers
Overview
Seinäjoki on Suomen kaupunki ja Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee samannimisen joen molemmin puolin. Seinäjoen kaupungissa asuu noin 67 000 ihmistä. Asukasluvultaan kaupunki on Suomen 16:nneksi suurin. Seinäjoki on Suomen pisimpään yhtämittaisesti väestöään kasvattanut maakuntakeskus. Sen väkiluku on kasvanut joka vuosi 1950-luvun alusta lähtien.
Interested in working with us in the future?
Follow to see new jobs and posts in your feed.
No news yet.
About
Seinäjoki on Suomen kaupunki ja Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee samannimisen joen molemmin puolin. Seinäjoen kaupungissa asuu noin 67 000 ihmistä. Asukasluvultaan kaupunki on Suomen 16:nneksi suurin. Seinäjoki on Suomen pisimpään yhtämittaisesti väestöään kasvattanut maakuntakeskus. Sen väkiluku on kasvanut joka vuosi 1950-luvun alusta lähtien.
Kaynak: Wikipedia · CC BY-SA 4.0
Nimi
Seinäjoen kaupunki on saanut nimensä sen läpi virtaavasta Seinäjoesta, jonka poikkeuksellisen syvä uoma ja jyrkät, seinämäiset rantatörmät erottuvat muista Pohjanmaan matalarantaisista joista. Vaihtoehtoisten tulkintojen mukaan kyse voisi olla myös nautinta-alueen rajasta tai uudisasukkaiden tuontinimestä. Ensimmäiset kirjalliset maininnat kylästä ovat 1550-luvun lopulta, jolloin asiakirjoissa esiintyi lyhyen aikaa myös kosken alapuoliseen sijaintiin viitannut nimi Koskenala. Nimihistoriaan ovat jättäneet jälkensä myös vuonna 1798 perustetun rautaruukin mukainen ruotsinkielinen nimi Östermyra (suom. Itäsuo). Nimeä Östermyra käytetiin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella myös Seinäjoen kunnan ja kauppalan ruotsinkielisenä nimenä. Ruukin sijainti oli Vaasasta katsottuna idässä ja soiden keskellä. Alkuperäinen suomenkielinen nimi vakiintui virallisesti kunnan perustamisen yhteydessä vuonna 1868.
Suomen yleiskielen seinäjokelainen-asukkaannimityksen lisäksi käytössä on myös seinäjokinen-nimitys.
Historia

Esihistoria
Seinäjoen alue on muun Etelä-Pohjanmaan maakunnan tavoin entistä meren pohjaa. Litorinameren aikana n. 2000 eaa. Seinäjoen alue sijaitsi lahdekkeen rannikolla. Tältä ajalta ovat peräisin vuoteen 1970 mennessä tehdyt esinelöydökset kivikautisen asutuksen merkkinä. Pohjalaisia kirveitä, talttoja ja reikäkiviä on löydetty mm. nykyisten Törnävän, Hallilan ja Kivistön alueilla sekä Katilankylässä ja Niemistönmaalla.
Varsinainen esihistoriallinen aika Etelä-Pohjanmaalla loppui vuoden 800 vaiheilla. Vuoden 1000 vaiheilla lähin kiinteä asutus oli nykyisen Tyrvään ja Karkun seudulla. Etelä-Pohjanmaan alueiden oletetaan olleen riistarikkaita ja houkutelleen eränkävijöitä pitkin jokivarsia Kyrönjoen vesistöön ja sen suulle saakka. Seinäjoki alkujuoksuineen näyttää olleen eräs pääreittejä eräkauden matkoissa, sillä joen varrella on useita Sastamalan ja Pirkkalan alueilta sekä veneilystä peräisin olevia nimiä.
Asutuksen syntyminen Alaseinäjoen kylässä (1500–1800)
Seinäjoki kuului alkuaikoinaan Suur-Ilmajoen kirkkopitäjään. Alaseinäjoen kylän synty ajoittuu samaan aikaan, jolloin uskonpuhdistus alkoi Suomessa. Alaseinäjoen kylä oli näihin aikoihin vauraanpuoleinen maalaiskylä, jonka seudulla oli edullinen pienilmasto peltojen kasvulle sekä karjanhoidolle. Osana Ilmajoen kirkkopitäjää, Seinäjoki sai osakseen aikakaudelle laajaa opetusta ja neuvoa.
Asutus levisi rannikoilta joen yläjuoksulle suotuisan kehityksen myötä 1500-luvulla. Alaseinäjoen kylän ensimmäisistä taloista löytyvät merkinnät vuodelta 1557. Jouppi, Marttila, Uppa sekä vuonna 1570 Joupista erotettu Jouppila ovat kylän vanhimpia taloja. Seinäjoen rannalla sijainneet talot olivat kylän ainoat aina 1600-luvun loppupuolelle saakka.
1600-luvun lopulla Upan talon viereen syntyi Hallila (1670) ja Huhtala (1692) raivattiin Upan vastarannalle. Huhtalan kanssa samaan aikaan perustettiin myös Niemistönmaa Seinäjoen ja Kyrönjoen väliin. Vuonna 1694 Marttilasta haljottiin Ala-Marttila ja Yli-Marttila. Samana vuonna perustettiin myös Myllymäki Jouppilan ja Huhtalan väliin. Upan talosta on lähtöisin Wegeliuksen sivistyssuku. 1680-luvulla, talosta lähtöisin olevat Henrik ja Juhana, valmistuivat sittemmin papeiksi ja suku on vaikuttanut laajalti myöhemmin Suomen papistossa.
Maantiede
Seinäjoen naapurikunnat ovat pohjoisessa Kauhava, koillisessa Lapua, idässä Kuortane ja Alavus, etelässä Virrat ja Kihniö, lännessä Ilmajoki ja Kurikka ja luoteessa Isokyrö.
Pinnanmuodot
Seinäjoen alue kuuluu Suomen suurimpaan yhtenäiseen tasankoalueeseen. Korkeuserot maanpinnasta mitattuna ovat alueella alle kymmenen metriä. Maaston absoluuttinen korkeus merenpinnasta luettuna on Seinäjoen keskustan alueella noin 50 metriä merenpinnasta nousten tasaisesti kohti kaupungin eteläosaa. Korkeuserosta huolimatta maa pysyy hyvin tasaisena. Maanpinnan verkkaisesta noususta johtuen alue vaikuttaa aaltoilevalta tasangolta. Varsinaisia korkeuseroja maastossa aiheuttavat Jouppilanvuoren tekovuori, joka on korotettu 118 metriin merenpinnasta, eli noin 70 metriin maanpinnasta ja Hallilanvuori, jonka relatiivinen korkeus maanpinnasta on 20 metriä.
Maaperältään Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaalle tyypillistä. Kiinteä kallioperä on pääosin pegmatiittigraniittia, joka näyttäytyy satunnaisesti paljaina kallionnyppylöinä. Irtonainen maalaji verhoaa kallioperän varsin paksulla kerroksella. Maalajeista yleisimmät ovat moreeni, savi ja turve. Turve on ollut pitkään maaperän peitekerrosta ja on kytöviljelyksen myötä vähentynyt erityisesti kaupunkikeskustan pohjoispuolella ja jokilaaksossa Törnävältä pohjoiseen. Turpeen alta esiin tulleisiin laajoihin savikenttiin on perustunut seudun laaja viljelys. Savi- ja turvemaiden väliset kohoumat ovat lähestulkoon moreenisoran peittämiä. Hiekkaa kaupungin alueella on niukasti.
Vesistöt
Vesistöjen osuus Seinäjoen maisemassa on vähäinen. Kaupungin lävitse virtaa kaakkois-luode suunnassa Seinäjoki ja liittyen keskustan pohjoisrajalla Seinänsuussa Kyrönjokeen, joka laskee Pohjanlahteen Vaasan pohjoispuolella. Seinäjoen alkujuuret ovat Virroilla sijaitsevassa Seinäjärvessä. Joki virtaa aluksi vähäisenä Kurjenjärveen saakka ja siitä pohjoiseen pienen Räntäjärven läpi. Tämän jälkeen joki virtaa Luomanjokena 30 kilometrin matkan kaupungin eteläisten osien halki yhdistyen Kihniänjokeen Peräseinäjoen kaupunginosan eteläpuolella. Tästä eteenpäin Seinäjoki virtaa edelleen mutkitellen kohti pohjoista yhdistyen kaupunkikeskuksen pohjoispuolella Seinänsuussa Kyrönjokeen.
Aluerakenne
Suuralueet, kaupunginosat ja kylät
1. Ylistaro: (Alapää, Asemanseutu, Kainasto, Kirkonkylä, Teräsmäki)
2. Kylänpää: (Hanhikoski, Kylänpää, Untamala)
3. Lakeus: (Halkosaari, Kiikku, Kitinoja, Niemistönmaa)
4. Läntinen: (Alakylä, Huhtala, Jouppi, Jouppila, Kultavuori, Pruukinranta)
5. Kantakaupunki: (Hallila, Itikka, keskusta, Länsi-Kivistö, Marttila, Pohja, Puukapernaumi, Rengastie, Uppa)
6. Kasperi: (Hallilanvuori, Itä-Kivistö, Kasperi)
7. Östermyra: (Kärki, Pajuluoma, Simuna, Soukkajoki, Törnävä)
8. Keski-Seinäjoki: (Honkakylä, Lehtimäenkylä, Riskunmäki, Viitala, Ämmälänkylä)
9. Peräseinäjoki: (Haapaluoma, Kirkonkylä, Luomankylä)
10. Kihniä: (Kihniänkylä, Siltala-Juupakylä)
11. Nurmo: (kirkonkylä, Koliini, Nurmonjokilaakso, Teppo)
13. Hyllykallio: (Hyllykallio, Kapernaumi, Kertunlaakso, Roves, Tanelinranta)
14. Kuoras: (Koura, Viitalankylä, Ylijoki)
Taajamat
Vuoden 2018 lopussa Seinäjoella oli 63 296 asukasta. Vuonna 2017 näistä 56 688 asui taajamissa, 5 666 haja-asutusalueilla ja 322:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Seinäjoen taajama-aste on 90,9 prosenttia. Seinäjoen taajamaväestö jakautuu kahdeksan eri taajaman kesken:
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Ylistaron kirkonkylän asukkaista kolme asuu Isonkyrön kunnan puolella.
Väestö
Väestörakenne
Seinäjoki on asukasluvultaan Suomen 16. suurin kunta, asukasluku oli 65 323. Seinäjoen väkiluku oli vuoden 2022 lopussa 34,2 % Etelä-Pohjanmaan maakunnan asukasluvusta ja 1,18 % koko Suomen asukasluvusta . Seinäjoki on Suomen pisimpään yhtämittaisesti väestöään kasvattanut maakuntakeskus. Kaupungin väkiluku on kasvanut joka vuosi 1950-luvun alusta lähtien.
Seinäjoen väestön sukupuolirakenne oli vuoden 2022 lopussa 51,1 % naisia ja 48,9 % miehiä. Naisia on Seinäjoella suhteellisesti eniten koko maakunnassa. Alle 15-vuotiaita Seinäjoen väestöstä on 16,9 %, mikä on hieman maakunnan keskiarvoa (16,1 %) korkeampi. Työikäisiä Seinäjoella on maakunnasta eniten kun 15–64-vuotiaiden osuus väestöstä on 62,4 %. Seinäjoella on maakunnasta vähiten yli 65-vuotiaita, joiden osuus on 20,7 % väestöstä.
Oheisessa kaaviossa esitettynä Seinäjoen väkiluvun kehitys aikavälillä 1810–2015. Kaaviossa käytetty kulloinkin voimassa olevaa aluejakoa. Väkiluvun voimakas kasvu vuoden 2010 kohdalla selittyy kuntajaon muutoksella.
Asuminen
Seinäjoen suosituin asumismuoto on omakotitalo, jossa asuu kaupungin asuntokunnista 39,9 % vuonna 2024. Toiseksi suosituin asumismuoto on kerrostalo, jossa asuu noin 37,2 prosenttia asuntokunnista. Rivitaloissa asuu noin 22,9 prosenttia asuntokunnista.
Yksinasuvien osuus Seinäjoen asuntokunnista on 46,3 prosenttia eli noin 15 400 asuntokuntaa. Kahdestaan asuvien osuus on 30,7 prosenttia eli noin 10 200 asuntokuntaa. Kolmen asukkaan asuntokuntia on 9,8 prosenttia eli noin 3 200, 4–6 asukkaan asuntokuntia 12,9 prosenttia eli noin 4 300 ja seitsemän tai useamman asukkaan asuntokuntia 0,3 prosenttia eli noin 105.
Kieli ja etnisyys
Seinäjoki on yksi Suomen yksikielisimpiä kaupunkeja. Vuoden 2025 lopussa Seinäjoen väestöstä 93,6 prosenttia puhui äidinkielenään suomea. Ruotsinkielisten osuus Seinäjoen väestöstä on vain 0,2 prosenttia. Vieraskielisten osuus väestöstä on 6,1 prosenttia. Seinäjoella asuvia ulkomaiden kansalaisia on 3,3 prosenttia.
Hallinto ja politiikka

Hallinto
Seinäjoen kaupunginjohtajana on toiminut vuodesta 2020 Jaakko Kiiskilä. Ylintä päätösvaltaa Seinäjoen kaupungissa käyttää 51-jäseninen kaupunginvaltuusto, joka päättää kaupungin talouden ja rahoituksen perusteista sekä kaupungin hallinnon rakenteesta. Kaupunginvaltuusto myös valitsee luottamushenkilöt ja tärkeimmät viranhaltijat. Kaupunginvaltuusto valitaan kunnallisvaaleilla neljän vuoden välein. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimii Paula Risikko (kok.), 1. varapuheenjohtajana Johannes Karhu (kesk.), 2. varapuheenjohtajana Niina Behm (sd.) ja 3. varapuheenjohtajana Kimmo Heinonen (kok.).
Kaupungin hallintoa johtaa 13-jäseninen kaupunginhallitus. Sen tehtävä on valmistella kaupunginvaltuustossa käsiteltävät asiat ja huolehtia, että valtuuston päätökset toteutetaan. Kaupunginhallitus huolehtii myös kaupungin yleisestä kehittämisestä sekä valvoo viranhaltijoiden toimintaa ja kaupungin taloushallintaa. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja toimii Pasi Kivisaari (kesk.), 1. varapuheenjohtajana Aki Ylinen (kesk.), ja 2. varapuheenjohtajana Jesse Luhtala (kok.)
Lautakunnat valmistelevat kaupunginhallituksen tai kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi kuuluvat asiat ja huolehtivat päätöksen täytäntöönpanosta. Lautakunnan tehtävänä on huolehtia toimialansa kehittämisestä sekä ohjata sen suunnittelua ja toteutusta. Kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnat kunnallisvaalikauden ajaksi neljän vuoden välein.
Kuntaliitokset
Vuonna 1959 Seinäjokeen liitettiin Seinäjoen maalaiskunta, josta Seinäjoen kauppala oli erotettu 1930-luvulla.
31. joulukuuta 2004 siihenastinen Seinäjoen kaupunki lakkautettiin ja se yhdistettiin Peräseinäjoen kunnan kanssa uudeksi kunnaksi 1. tammikuuta 2005 alkaen. Uusi kunta otti käyttöönsä Seinäjoki-nimen ja kaupunki-nimityksen. Seinäjoen pinta-ala kasvoi 603 km²:iin aiemmasta 134 km²:stä.
Talous ja elinkeinot
Talousalueena Seinäjoki kuuluu Seinäjoen seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 39 715 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 32. suurin.
Seinäjoella oli vuonna 2022 yhteensä 33 489 työpaikkaa ja kaupungissa asui 29 904 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 80,8 prosenttia. Seinäjoen työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 74,9 prosenttia, jalostuksen 22,3 prosenttia ja alkutuotannon 2,0 prosenttia.
Kaupungin työpaikkaomavaraisuus on 99,6 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 77,9 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 7,4 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Seinäjoella on 118,4 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.
Seinäjoen vähittäiskaupan volyymi on 703 miljoonaa euroa vuodessa ja moottoriajoneuvojen kaupassa Seinäjoki on Suomen suurimpia. Seinäjoelle on rakennettu yksi Suomen suurimmista kauppakeskuksista, Ideapark Seinäjoki. Ylistaron alueella sijaitsee Suomen suurin navetta, jossa on tilaa 600 lehmälle.
Suurimpia työnantajia
Seinäjoen teknologia- ja innovaatiokylä on nimeltään Triano.
Yrittäjyys
Seinäjoki on 2010-luvulla tullut tunnetuksi erityisesti yritysmyönteisyydestään. Seinäjoki on sijoittunut 12 kertaa yrittäjyyttä mittaavien barometrien ja mittausten kärkeen. Seinäjoki on ollut viisi kertaa ensimmäinen Elinkeinoelämän keskusliiton kuntarankingin ykkönen, neljästi Suomen Yrittäjien kuntabarometrissä sekä kolmesti Taloustutkimuksen kuntaimagotutkimuksessa. Suomen Yrittäjien vuoden 2022 tutkimuksen mukaan Seinäjoki sijoittui suurten kaupungien sarjassa ensimmäiseksi kaikilla elinkeinopolitiikan osa-alueilla. Taloustutkimuksen vuoden 2021 tutkimuksen mukaan yritysjohtajat pitivät Seinäjokea yritysystävällisimpänä paikakuntana 36 suurimman suomalaisen kaupungin joukossa. Yrittäjyys on osa Seinäjoen strategiaa, mikä näkyy esimerkiksi yrittäjyyskasvatuksen oppiaineessa alakoulusta lähtien.
Liikenne ja infrastruktuuri

Rautatiet
Rautatieasema, linja-autoasema ja taksiasema toimivat Seinäjoella yhdistettynä matkakeskuksena.
Seinäjoelle pääsee junalla lännestä Vaasan suunnasta, etelästä Tampereen suunnasta, idästä Haapamäen ja Jyväskylän suunnasta sekä pohjoisesta Oulun ja Kokkolan suunnasta. Seinäjoen rautatieasemalla Tampere–Oulu-pääradasta erkanevat rataosat Seinäjoki–Haapamäki, Seinäjoki–Kaskinen ja Seinäjoki–Vaasa.
Linja-autoliikenne
Seinäjoen paikallisliikenteestä vastaa Härmän Liikenne 11 linjallaan. Paikallisliikennettä käyttää vuosittain noin 440 000 matkustajaa ja sen matkustajamäärät ovat olleet kasvussa. Aikataulukaudelle 2024-2025 paikallisliikenteen vuorotarjontaa laajennettiin myös myöhäisiltoihin, mutta kaupungin toteuttamista säästöistä johtuen vuorojen määrää vähennettiin alkuperäiselle tasolle vuotta myöhemmin.
Lentoliikenne
Seinäjoen lentoasema sijaitsee Ilmajoella ja sitä on ylläpitänyt vuodesta 2016 Seinäjoen lentoasema Oy (aikaisemmin Rengonharju-säätiö). Lentoasema rakennettiin 1976 ja reittiliikenne alkoi 1982. Kenttä toimi seinäjokelaisen Finncomm Airlinesin kotikenttänä, joka operoi sieltä Helsinkiin viidesti päivässä. Myöhemmin lentoja siirtyi hoitamaan Ruotsalainen Direktflyg, joka hoiti lentoja jonkin aikaa, kunnes ilmoitti yhdessä Seinäjoen kaupungin kanssa, että lennot eivät ole taloudellisesti kannattavia, jonka vuoksi ne lopetetaan. Säännölliset reittilennot Seinäjoen lentoasemalle loppuivat 28.3.2013.
Palvelut ja koulutus
Korkeakoulutus ja tutkimus
Seinäjoen ammattikorkeakoulu tarjoaa AMK- ja YAMK-tutkintoihin johtavaa koulutusta, avoimen ammattikorkeakoulun opetusta sekä täydennys- ja erikoistumiskoulutusta. Valmistuneet opiskelijat ovat arvioineet SeAMK:n Suomen parhaaksi ammattikorkeakouluksi vuosina 2021 ja 2022. Seinäjoen yliopistokeskus on neljän yliopiston ja noin 90 asiantuntijan monitieteinen yhteisö. Yliopistokeskuksen muodostavat Tampereen yliopisto, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia sekä Vaasan yliopisto. Tutkimusta, aikuiskoulutusta ja kehittämistytä tehdään seuraavien osaamisalojen parissa: agrobiotalous ja kestävät ruokaratkaisut, älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät, hyvinvointi ja luovuus sekä yrittäjyys ja kasvu. Epanet-tutkimusverkosto vahvistaa soveltavaa tutkimusta ja tuotekehitystä maakunnalle tärkeiden toimialojen parissa.
Opetus ja kasvatus
Ammatillista- ja aikuiskoulutusta Seinäjoella tarjoaa Sedu, joka on yli 5 000 ja 600 ammattilaisen yhteisö. Seinäjoella toimii kolme lukiota: Seinäjoen lukio, Nurmon lukio ja Ylistaron lukio. Seinäjoella sijaitsee yhteensä 22 alakoulua ja 4 yläkoulua. Yhtenäisiä peruskouluja Seinäjoella on kaksi, erityiskouluja kaksi ja varhaiskasvatuskeskuksia yksi.
Kulttuuri

Perinnekulttuuri
Seinäjoen naisten kansallispuvun laativat vuonna 1964 professori Toini-Inkeri Kaukonen ja taiteilija Annikki Vormala 1920-luvulla tehdyn sommitelman pohjalta. Seinäjoen kansallispukuun kuuluu puolipellavainen paita, tummansininen körttiliivi, vanhaan seinäjokelaiseen kirkkohameeseen pohjautuva monivärinen tilkkuhame, vöyriläinen esiliina, valkoiset sukat, musta koppamyssy sekä mustat pintanhakiset avokkaat. Miehet käyttävät Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan kansallispukua. Seinäjoen lukion abiturientit pukeutuvat penkkaripäivänään muusta Suomesta poiketen juuri kansallispukuun tai jussipaitaan.
Arkkitehtuuri
Seinäjoen keskustan etelälaidalla kaupunkikuvaa hallitsee alun perin Alvar Aallon suunnittelema rakennusryhmä eli Aaltokeskus, joka muodostuu Lakeuden Ristin kirkosta, kaupungintalosta, kaksiosaisesta pääkirjastosta ja kaupunginteatterista.
Seinäjoen keskustan vanhin rakennuskanta muodostuu pääasiallisesti 1920-luvun klassismista. Aikakaudelle tyypillisiä rakennuksia ovat Alvar Aallon suojeluskuntapiirin rakennusten ohella Talvitien talo sekä Matti Visannin suunnittelemat rakennukset. 1920-luvun rakennuksia ovat myös Yhteiskoulu eli nykyinen nuorisokeskus, Seurahuone, Marttilan kivikoulu sekä vesitorni. Aikakaudelta on peräisin myös Seinäjoen kauppalantalo, joka pystytettiin modernisoituna vanhan piirisairaalan alueelle. Aikakauden rakennuksia yhdistävät harmoninen kokonaisuus, jyhkeys ja monumentaalisuus sekä vaalea väritys. Lääninsairaalan ja Törnävän sairaalan vanhimmat osat on myös toteutettu klassistisin periaattein.
1930-luvulta lähtien tilojen toiminnallisuutta korostava funktionalismi tuli tunnetuksi erityisesti Alvar Aallon töiden kautta. Tyyliä sovellettiin aluksi liike- ja kerrostalorakentamisessa. Pienrakennukset tulivat tyylin piiriin toisen maailmansodan jälkeen. Seinäjoella funktionalistista rakentamista edusti jo hävinnyt osuuskaupan rakennus. Myös valtion viljavarasto on tehty tyylin mukaisesti. Törnävän sairaala-alueella sijaitsevat puutarhurin talo ja ylilääkärin talo edustavat funktionaalista tyyliä. Aalto-keskuksen läheisyydessä sijaitseva 1940-luvun lopun Karhin talo edustaa jälkifunktionalismia.
Uskonto

Seinäjoki on kirkollisesti vahvasti sitoutuneen Etelä-Pohjanmaan keskuskaupunki. Vuoden 2025 lopussa Seinäjoen asukkaista 74,2 prosenttia kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Seinäjoen osuus on Suomen maakuntakeskuksista kaikkein korkein. Muihin uskonto- tai kirkkokuntiin kuului 2,2 prosenttia väestöstä. Uskontokuntiin kuulumattomia oli 23,6 prosenttia väestöstä.
Evankelis-luterilaista kirkkoa alueella edustaa Seinäjoen seurakunta, joka koostuu Seinäjoen alueseurakunnasta sekä Nurmon, Peräseinäjoen ja Ylistaron kappeliseurakunnista. Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli sijaitsee Seinäjoella.
Seinäjoella ei toimi omia ortodoksisia tai katolisia seurakuntia. Vaasan ortodoksinen seurakunta järjestää jumalanpalveluksia Seinäjoen Jumalanäidin suojeluksen rukoushuoneessa. Katolisuudessa Seinäjoki kuuluu Tampereen Pyhän Ristin katolisen seurakunnan toiminta-alueeseen.
Herätysliikkeet
Seinäjokea on kuvattu hengelliseksi risteyspaikaksi, jossa ovat kohdanneet useiden eri herätysliikkeiden vaikutukset. Historiallisesti Seinäjoki on ollut herännäisyyden ja evankelisuuden valta-aluetta. Herätysliikkeiden rinnakkaiseloa on kuvattu sopuisaksi ja vaikutus on näkynyt myös Seinäjoen seurakunnan toiminnassa. Herättäjä-Yhdistyksen, Evankelisen lähetysyhdistyksen ja Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen lisäksi Seinäjoella toimivat Kansanlähetys sekä Luukkaan luterilainen seurakunta .
Lestadiolainen herätysliike saavutti Seinäjoen vuonna 1884. Vuosisadan vaihteeseen (1899) mennessä lestadiolaisiin arvioitiin kuuluvan noin 50 jäsentä, mikä oli 1,5 prosenttia kaupungin väestöstä. Nykyisin Seinäjoella vaikutta vanhoillislestadiolainen haara, jonka piirissä toimii 310 jäsenen Seinäjoen rauhanyhdistys.
Helluntailiike ja vapaakirkollisuus
Helluntaiherätyksen piirissä Seinäjoella toimii Seinäjoen helluntaiseurakunta, jota on kuvattu 1 400 jäsenellään huomattavan suureksi. Lisäksi Ylistarossa ja Peräseinäjoella toimivat omat helluntaiseurakuntansa Muita vapaita seurakuntia ovat n. 550 jäsenen Seinäjoen Vapaaseurakunta sekä Houm Church.
Liikunta ja urheilu

Seinäjoella on vilkas urheilutarjonta ja varhaisimmat tiedot urheilusta on 1900-luvun alusta perustetuista urheiluseuroista. Järjestäytynyt urheilutoiminta alkoi voimistelun muodossa. Vuoden 1903 nuorisoseurajuhlat innosti perustamaan myös uusia urheiluseuroja, mukaan lukien Seinäjoen Nuorisoseuran voimisteluosaston (1903). 1910-luvulle mennessä Seinäjoella toimivat myös Seinäjoen Elo, Seinäjoen Kiivas, Rautatieläisten Voimistelu- ja Urheiluseura, Seinäjoen Työväen Urheiluseura sekä Seinäjoen Vesa. Seinäjoki kuului vuodesta 1913 lähtien SVUL:n Vaasan piirikuntaan.
Nykyisin Seinäjoella toimii 92 urheiluseuraa, joista 12 on yleisseuroja. Seinäjoen suurin urheiluseura on vuonna 1927 perustettu voimisteluseura Seinäjoen Voimistelijat. Seuraavaksi suurimmat urheiluseurat ovat vuonna 1932 perustettu Seinäjoen Maila-Jussit, vuonna 1925 perustettu Nurmon Jymy sekä jalkapalloseura SJK-juniorit. Kuntaliitosalueiden vanhimmat seurat ovat vuonna 1945 perustettu Ylistaron Kilpa-Veljet sekä vuonna 1927 perustettu Peräseinäjoen Toive.
Huippu-urheilu
Seinäjokelaisjoukkueet ovat saavuttaneet Suomen mestaruuksia lentopallossa, amerikkalaisessa jalkapallossa, pesäpallossa, maahockeyssa, salibandyssa ja jalkapallossa. Muita kansallisen tason menestyslajeja ovat paini, yleisurheilu, pikaluistelu, uinti, ampumahiihto, pöytätennis ja moottoriurheilu.lähde?
Seinäjokiset palloiluseurat ovat pelanneet useissa lajeissa pääsarjassa, mutta varsinkin pesäpallo on kaupungin yksi kautta aikain suosituimmista lajeista. Seinäjoki on myös perinteinen jalkapallokaupunki ja nykyään sitä edustaa pääsarjatasolla Seinäjoen Jalkapallokerho, joka on noussut kansallisen tason menestyksen johdosta Seinäjoen urheilun lippulaivaksi ja kaupungin seuratuimmaksi urheiluseuraksi.lähde?
Miesten mestaruuksia palloilulajeissa on voittanut Seinäjoen Maila-Jussit pesäpallossa (4) ja lentopallossa (2), salibandyssa Seinäjoen Peliveljet (3), maahockeyssa Seinäjoki United (2) ja amerikkalaisessa jalkapallossa Crocodiles (1). Naisten pesäpallossa Maila-Jussit on myös voittanut Suomen mestaruuden (1). Muita seinäjokisia pääsarjaseuroja ovat olleet jalkapallossa Sepsi-78 ja TP-Seinäjoki, salibandyssa Nurmon Jymy, pesäpallossa Peräseinäjoen Toive, PeTo-Jussit ja Nurmon Jymy, kaukalopallossa Pallo and the Boys sekä lentopallossa Seinäjoen Kuutoset. Lisäksi Seinäjoki Rugby pelaa rugbyssa Suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla.lähde?
Katso myös
Luettelo Seinäjoen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Lähteet
Alanen, Aulis J.: Seinäjoen historia I. Seinäjoen kaupunki, 1970.
Ala-Kulju, Reino: Seinäjoen kirja. (Kuvaus Seinäjoen vaiheista) Seinäjoen seurakunta, 1963.
Kyttä, Annikki & Takalo, Tenho: Seinäjoen historia II. Seinäjoen kaupunki, 1977. ISBN 951-99131-5-7
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Seinäjoki Wikimedia Commonsissa
Tilastokeskus – Seinäjoen avainluvut (Arkistoitu – Internet Archive)
Yle Elävä arkisto: 1980-lukulaista elämänmenoa ja muistoja menneistä Seinäjoella Törnävällä
Elävä muisti -sivusto: Seinäjoki, lakeuksien keskus. Seinäjoen kauppalan esittely vuodelta 1952. (Tuotanto: Suomi-Filmi Oy.)
Kaynak: Wikipedia – Seinäjoki · CC BY-SA 4.0
History
The settlement spread in the area of the present Seinäjoki during the first half of the 16th century. During the 1550s, there is said to have been three houses in Seinäjoki: the houses of Marttila, Jouppi and Uppa. The house of Jouppila, which separated from the house of Jouppi, was established during the same century. All of the houses were located on the shore of the river.
Seinäjoki belonged to the church parish of Ilmajoki like Kurikka, Kauhajoki, Jalasjärvi and Alavus. However, in the 18th century the roads from Seinäjoki to the Church of Ilmajoki were generally in poor condition. Therefore, the inhabitants of Seinäjoki and the neighbouring Nurmo built a new chapel together in 1725, which in 1765 led to the formation of the chapel town of Nurmo. Seinäjoki, which was called Alaseinäjoki since the Greater Wrath, became a part of the chapel town. The chapel parish of Peräseinäjoki was founded in 1798, and the village of Alaseinäjoki began to be called Seinäjoki again. The very same year, the Östermyra steel mill was founded on the shore of the Seinäjoki river.
In the 1850s, actions were taken to separate Seinäjoki from the church parish of Nurmo. Ilmajoki wanted to connect Seinäjoki back to its own parish. In spite of strong objections from the inhabitants of Nurmo, the Senate of Finland accepted the petition from the inhabitants of Seinäjoki in 1863, to form a chapel congregation of their own. Seinäjoki got an independent local government in 1868. In 1900, Seinäjoki became an independent municipality.
Seinäjoki has grown around a few important railroad crossings. The Tampere–Vaasa railway, which passes through Seinäjoki, was inaugurated in 1883. The track, along with the Kokkola track that was opened for rail service in 1885, and the Kristinestad track which had been completed in 1913, raised Seinäjoki as an important railway crossing section in Finland. In the early 1970s, a direct railway between Tampere and Seinäjoki was opened, and the services of Seinäjoki improved further.
Geography

The neighboring municipalities of Seinäjoki are Kauhava in the north, Lapua in the northeast, Kuortane and Alavus in the east, Virrat and Kihniö in the south, Ilmajoki and Kurikka in the west and Isokyrö in the northwest.
The proportion of water in the Seinäjoki landscape is small. Seinäjoki River flows through the city in a south-east-northwest direction and turns at the northern border of the city center, connecting with the Kyrönjoki River, which flows into the Gulf of Bothnia in the Vaasa area.
The most significant road connections in Seinäjoki are highways 16, 18 (between cities of Vaasa and Jyväskylä), 19 and 67.
Demographics
Population
The city of Seinäjoki has 67,283 inhabitants, making it the 16th most populous municipality in Finland. The Seinäjoki region has a population of 132,226.
Languages
Seinäjoki is a monolingual Finnish-speaking municipality. The majority of the population, 62,996 persons (93.6%), spoke Finnish as their first language. In addition, the number of Swedish speakers was 155 persons (0.2%) of the population. Foreign languages were spoken by 6.1% of the population. As English and Swedish are compulsory school subjects, functional bilingualism or trilingualism acquired through language studies is not uncommon.
At least 30 different languages are spoken in Seinäjoki. The most common foreign languages are Ukrainian (1.0%), Russian (0.5%), English (0.4%) and Sinhala (0.4%).
Immigration
As of 2024, there were 3,651 persons with a foreign background living in Seinäjoki, or 6% of the population. The number of residents who were born abroad was 3,738, or 6% of the population. The number of persons with foreign citizenship living in Seinäjoki was 2,714. Most foreign-born citizens came from Ukraine, the former Soviet Union, Sweden and Sri Lanka.
The relative share of immigrants in Seinäjoki's population is below to the national average. However, the city's new residents are increasingly of foreign origin. This will increase the proportion of foreign residents in the coming years.
Religion
In 2023, the Evangelical Lutheran Church was the largest religious group with 76.7% of the population of Seinäjoki. Other religious groups accounted for 2.1% of the population. 21.2% of the population had no religious affiliation.
Economy

Nordic Regional Airlines has its financial office in Seinäjoki. Its predecessor, Finncomm Airlines, had its head office on the grounds of Seinäjoki Airport in nearby Ilmajoki.
In terms of market area, Seinäjoki is the sixth largest city in the country. Also Seinäjoki has a nationally and internationally significant food production and R&D industry. Headquartered in Seinäjoki food company Atria Corporation's net sales in 2009 were EUR 1316 million and it employed an average of 6,214 persons in several countries. According to a study published by the Economic Survey at the end of 2018, Seinäjoki has the best image among corporate leaders among the 36 largest Finnish cities and municipalities. The survey had asked the CEOs and CFOs of companies operating in the area about the municipality's affairs.
Seinäjoki also is well known for having a large number of SME's and a big number of shops for its size. One of the most important shopping places in Seinäjoki is the Torikeskus shopping mall in the city center.
Culture
There are many kinds of cultural events in Seinäjoki nowadays. For example, Seinäjoki is known for hosting three large summer events: Tangomarkkinat, which is a tango festival typically attracting more than 100,000 visitors annually, Vauhtiajot, which is a motor racing event/music festival, and Provinssirock, which is one of the largest and oldest rock festivals in Finland.
Rytmikorjaamo is a popular rock club, wherein almost every weekend some Finnish or international artists perform. In Seinäjoki there are also several other bars and clubs offering live music and other entertainment. The city theatre of Seinäjoki has a wide, quality program throughout the year, offering plays for everyone. The city orchestra of Seinäjoki performs many concerts in the area and has had many tours in Finland and abroad.
Sport
![Seinäjoki Arena [fi], a multi-purpose hall in Jouppila, Seinäjoki](https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/22/Sein%C3%A4joki_Areena_20180626.jpg/500px-Sein%C3%A4joki_Areena_20180626.jpg)
Seinäjoki is home to a big number of sports clubs, such as SJK Seinäjoki, a professional football team that competes in the Finnish Veikkausliiga. SJK is one of the top football teams in Finland and it plays in the brand new OmaSp Stadion. Seinäjoki is also home to Seinäjoki Crocodiles, an American football team.
Seinäjoki Speedway track is a motorcycle speedway venue located on the south east outskirts of the city, off the Routakalliontie road by the quarry. The track held a qualifying round of the Speedway World Team Cup in 1992 and has held the final of the Finnish Individual Speedway Championship on 11 occasions from 1986 to 2020.
Seinäjoen JymyJussit and Seinäjoen Maila-Jussit are the city's men's and women's pesäpallo teams respectively in the Superpesis national league, playing at Seinäjoki Pesäpallo Stadium.
Sights

Lakeuden Risti Church ("The Cross of the Plains")
Alvar Aalto's cultural and administrative centre, comprising the City Hall, library and theatre, among others
The Southern Ostrobothnia District Museum
The Civil Guard and Lotta Svärd Museum, located at the Seinäjoki Civil Guard House
Education
Seinäjoki University of Applied Sciences (SeAMK) is the local higher education institution, that also pursues an international profile.
Kaynak: Wikipedia – Seinäjoki · CC BY-SA 4.0
