Tampere
Tampere on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla.
Government administration · Finland · 0 followers
Overview
Tampere on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla. Tampereen kaupungissa asuu noin 263 000 ihmistä ja laajemmin koko seudulla asuu noin 446 000 ihmistä. Vastaavasti Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toiminta-alueella asuu noin 428 000 ihmistä. Asukasluvultaan Tampere on Suomen kolmanneksi suurin kunta ja lähikuntineen toiseksi suurin kaupunkialue.
Interested in working with us in the future?
Follow to see new jobs and posts in your feed.
No news yet.
About
Tampere on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla. Tampereen kaupungissa asuu noin 263 000 ihmistä ja laajemmin koko seudulla asuu noin 446 000 ihmistä. Vastaavasti Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toiminta-alueella asuu noin 428 000 ihmistä. Asukasluvultaan Tampere on Suomen kolmanneksi suurin kunta ja lähikuntineen toiseksi suurin kaupunkialue.
Kaynak: Wikipedia · CC BY-SA 4.0
Nimen Tampere etymologia
Paikannimeä ”Tampere” on yleensä pidetty lainana skandinaavisista kielistä (muinaisruotsin damber ’pato’). Viimeaikaisessa kielentutkimuksessa tätä etymologiaa on kuitenkin alettu pitää epätyydyttävänä, koska kosken nimi on hyvin vanha ja alueella on asunut aikaisemmin kantasaamea puhuvia eikä ruotsalaisia. Saamelaisen kielen alkuperää on esitetty jo 1900-luvun alussa, kun A. V. Koskimies ehdotti, että sana Tammerkoski olisi voinut lainautua pohjoissaamen sanasta dabbal ’koskessa sijaitseva suvantokohta’. 2010-luvulla tätä etymologiaa ovat kannattaneet Pauli Rahkonen ja Mikko Heikkilä. Heidän mukaansa sana Tampere juontuisi myöhäiskantasaamen rekonstruoidusta esimuodosta tḙmpḙl.
Monissa epävirallisissa yhteyksissä Tampere tunnetaan myös nimellä Manse. Nimellä on valtakunnallista tunnettuutta, joissakin yhteyksissä se on myös institutionalisoitunut ja virallinen (esim. Manserock, Manse PP). Nimen etymologia on Tampereen vahvassa teollisuusperinteessä, assosiaatiossa Manchesterin teollisuuskaupunkiin Englannissa. Leikillinen nimitys Suomen Manchester tunnettiin jo 1900-luvun alussa. Jo vuonna 1865 Kyttälän aluetta on kutsuttu Päivätär-sanomalehden kirjoituksessa "Suomen Mancesteriksi". Kyttälä ei tuolloin vielä kuulunut Tampereen kaupunkiin.
Historia

Varhaishistoria kaupungin perustamiseen
Tammerkosken seutu sai pysyvää asutusta noin 600-luvulla, jolloin lännestä tulleet uudisraivaajat asettuivat Takahuhdin viljelyspaikoille. Tampereen seudun asutushistoria keskittyy Messukylän ja Pirkkalan pitäjiin, joiden yksittäisiä taloja sijaitsi kaupungin myöhemmällä alueella jo keskiajalla. Nykyisen Tampereen alueella oli keskiajalla noin 200 taloa.
Erik Edner ehdotti valtiopäivillä 1771–1772 kaupungin perustamista Tammerkoskelle. Kustaa III perusti Tampereen 1. lokakuuta 1779. Tampere sijaitsi syrjäisellä takamaalla, ja sen asukkaat olivat maanviljelijöitä. Tammerkoski virtasi vielä lähes vapaana, mutta kuningas uskoi, että sen avulla kaupunki voisi menestyä ja tuoda kruunulle verotuloja. Tampereelle annettiin vapaakaupungin oikeudet. Kuka tahansa saisi muuttaa kaupunkiin ja toimia haluamassaan ammatissa. Maata kaupungissa ei kuitenkaan saanut viljellä. Toimeentulo hankittiinkin kaupasta ja käsityöstä, sillä tehtaita ei vielä ollut.
Teollistuminen
Vaikka yrittäminen oli vapaata ja Tampereella oli merkittäviä tullietuja, teollistuminen oli hidasta. Suomi liitettiin Venäjään 1809, jolloin Tampereella oli edelleen alle tuhat asukasta.
Skotlantilainen James Finlayson perusti Tampereelle vuonna 1820 tehtaan, jonka alkuperäisenä tarkoituksena oli tuottaa kehruukoneita. Finlayson ei saanut koneitaan kaupaksi, minkä takia tehdas siirtyi puuvillan kehräämiseen. Finlayson myi tehtaansa 1836 pietarilaisille liikemiehille, mistä alkoi teollistumisen kasvu.
Tampere oli vielä 1800-luvun alkupuolella väljästi rakennettu maalaiskylä. Sen maamerkiksi rakennettiin 1824 Charles Bassin suunnittelema Vanha kirkko. Keskusta sai nykyisen rakenteensa, kun Carl Ludvig Engelin suunnittelema empiretyylinen asemakaava hyväksyttiin.
Puuvillatehdas työllisti Tampereella 1850-luvulla jo 2 000 ihmistä, ja vuoden 1856 kaupungissa oli 4 000 asukasta. Teollisuus alkoi vähitellen myös monipuolistua, ja Finlaysonin rinnalle kaupunkiin tulivat Tampellan konepaja ja pellavatehdas, Frenckellin paperitehdas ja Tampereen verkatehdas. Finlaysonin kutomossa otettiin vuonna 1882 käyttöön Suomen ensimmäinen sähkövalo.
Maantiede

Sijainti ja pinta-ala
Tampereen kokonaispinta-ala on 690,71 neliökilometriä, josta maata on 526,16 neliökilometriä ja vettä 164,55 neliökilometriä. Tampereen pohjoisin kohta sijaitsee Teiskon Vankavedessä, eteläisin Ruskontien varrella lähellä Lehtivuorta ja Höytämönjärven pohjoisinta lahtea, itäisin Teiskon Paalijärven koilliskulmassa ja läntisin Haukijärven kaakkoiskulmassa.
Tampereen korkein kohta sijaitsee Teiskon Kaanaassa. Koskelankorkea on 211 metriä merenpinnan yläpuolella. Alin kohta on Pyhäjärvessä olevassa syvänteessä Pyynikin saarten eteläpuolella. Se on 32 metriä merenpinnan yläpuolella.
Vesistöt
Tampereen kunnan alueella on noin 160 järveä. Niistä kaksi kolmasosaa on alle kymmenen hehtaarin suuruisia. Yli 50 hehtaarin suuruisia järviä on noin kymmenen prosenttia. Suurimmat järvet ovat Näsijärvi ja Pyhäjärvi. Näsijärvi on Suomen 16. suurin järvi: se on 44 kilometriä pitkä, ja sen vedet ulottuvat Ylöjärven ja Ruoveden kuntiin. Se on muodostunut kolmesta suuresta selästä, Koljonselästä, Näsinselästä ja Vankavedestä.
Näsijärven ja Pyhäjärven yhdistää noin 5 400 – 6 900 vuotta sitten syntynyt Tammerkoski, joka muodostui Pyynikinharjun matalimpaan kohtaan. Koskessa on kolme putousta, ja vesi putoaa Näsijärvestä Pyhäjärveen 18 metriä.
Tampereen kantakaupungin muita keskeisiä järviä ovat 145 hehtaarin laajuinen Särkijärvi, 142 hehtaarin Kaukajärvi, 83 hehtaarin Hervantajärvi, 64 hehtaarin Iidesjärvi ja 63 hehtaarin Tohloppi.
Velaattajärvi on suurin järvi, joka sijaitsee kokonaan Tampereen sisällä.
Kallio- ja maaperä
Tampereen kaupungin maaperässä on poikkeuksellista alueen muihin kuntiin verrattuna moreenimuodostumien harjujen runsas määrä. Moreeni on Tampereen yleisin maalaji. Sen paksuus on yleisimmin 1–4 metriä.
Tampereen kunnan pohjoisosien läpi kulkee Sisä-Suomen reunamuodostumavyöhyke ja eteläosissa on noin kilometrin levyinen saumaharju, joka kulkee luoteesta kaakkoon ja kohoaa 30–60 metriä ympäristöään korkeammalle. Sen osia ovat muun muassa Epilänharju ja Pyynikinharju, jota sanotaan maailman korkeimmaksi soraharjuksi.
Aluerakenne

Tampereen keskusta
Tampereen keskusta-alue sekä myös Pyynikin, Ylä-Pispalan ja Ala-Pispalan kaupunginosat sijaitsevat Pyhäjärven ja Näsijärven välisellä kannaksella. Näsijärveä ja Pyhäjärveä yhdistää Näsijärvestä lähtevä ja Tampereen keskustan halki virtaava valjastettu Tammerkoski, jonka putouskorkeus on 18 metriä. Kaupungin sijainti vesivoimaa tuottavan kosken partaalla kahden pitkän vesistöreitin välissä oli eräs tärkeimmistä virikkeistä sen perustamiseen 1770-luvulla.
Tampereen keskustan kadut muodostavat tyypillisen ruutukaavan. Keskustan länsilaidalla kulkee pohjois-eteläsuuntainen puistokatu, Hämeenpuisto, joka johtaa Pyhäjärven rannasta lähelle Näsijärveä. Leveä Hämeenkatu johtaa itä-länsisuuntaisesti rautatieasemalta Hämeenpuistoon ja ylittää Tammerkosken Hämeensiltaa pitkin. Hämeenkadun suuntainen on myös keskusta-alueen pisin katu, Rautatienkadulta Pyynikille ulottuva Satakunnankatu, joka ylittää Tammerkosken Satakunnansiltaa pitkin. Tampereen Keskustori sijaitsee Tammerkosken länsirannalla lähellä Hämeensiltaa. Tampereen liikenteellisenä keskipisteenä pidetään Kalevassa, Liisankallion kaupunginosassa sijaitsevaa Itsenäisyydenkadun, Teiskontien, Sammonkadun ja Kalevan puistotien risteystä.
Taajamat
Vuoden 2019 lopussa Tampereen 238 140 asukkaasta 231 648 asui taajamissa, 3 132 haja-asutusalueilla, ja 3 360:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kaupungin taajama-aste on 98,7 prosenttia. Kaupungin taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken. Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.
Yhteensä Tampereen keskustaajamassa on 341 696 asukasta ja sen pinta-ala on 279,37 neliökilometriä. Se ulottuu Tampereen kaupunkiseudun kaikkiin muihin kuntiin paitsi Orivedelle ja Vesilahdelle. Tampereen kaupunkiseudun lasketaan käsittävän Tampereen lisäksi Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Vesilahden, ja Ylöjärven. Se on 393 850 asukkaallaan Suomen toiseksi suurin kaupunkiseutu pääkaupunkiseudun jälkeen.
Väestö

Väestöjakauma
Tampereen asukasluku on 263 337 (31.12.2025).. Tampere oli 2023 Suomen muuttovoittoisin kunta. Tampereen väestörakenteessa näkyy kaupungin asema opiskelupaikkakuntana, sillä nuorten aikuisten määrä on selvästi suurempi kuin seutukunnan muissa kunnissa. Väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2012 lopulla 45. Väestöstä yli 64-vuotiaita oli 19,2 prosenttia vuonna 2024 . Naisia väestöstä on hieman yli puolet, kuten koko maassa. Väestö on melko koulutettua, ja kaksi kolmasosaa yli 15-vuotiaista on suorittanut peruskoulun jälkeisiä tutkintoja. Korkeakoulututkinnon on vuoden 2022 tiedon mukaan suorittanut 38 prosenttia yli 20-vuotiaista.
Tampere on Suomen suurin yksikielisesti suomenkielinen kunta. Vuonna 2022 Tampereella asui 1 333 ruotsinkielistä, eli heidän osuutensa Tampereen väestöstä oli noin puoli prosenttia. Kyseessä on Kaarinan jälkeen toiseksi suurin ruotsinkielisten määrällinen osuus yksikielisissä suomenkielisissä kunnissa. Kaarina ja Tampere ovat myös ainoat yksikieliset suomenkieliset kunnat, joissa on erikseen ruotsinkielinen seurakunta (Kaarinan osalta Åbo svenska församling). Vuonna 1900 ruotsinkielisten osuus Tampereen väestöstä oli runsaat kuusi prosenttia ja vuonna 1950 vajaat kaksi prosenttia. Tampereen ruotsinkielisimmät kaupunginosat ovat perinteisesti olleet Kaakinmaa ja Nalkala, joissa ruotsinkielisten osuus oli sotien välisenä aikana noin seitsemän prosenttia. Ruotsinkieliset olivat vuonna 2023 vasta Tampereen viidenneksi suurin kieliryhmä, sillä venäjää puhuvia oli 3686. Näiden lisäksi yli tuhat ihmistä puhui vuonna 2023 arabiaa, persiaa, englantia, viroa tai kiinaa.
Ulkomaalaistaustaiset
Vuonna 2023 Tampereella asui 26 649 ulkomaalaistaustaista henkilöä, mikä vastasi kymmentä prosenttia kaupungin väestöstä. Näistä varsinaisia ulkomaan kansalaisia oli 17 377 asukasta. Muita kieliä kuin suomea, ruotsia tai saamea puhui äidinkielenään 23 391 asukasta. Puhutuimmat vieraat kielet olivat venäjä, arabia ja persia. Monikielinen neuvonta Mainio on ohjaus- ja neuvontapiste, joka palvelee Pirkanmaan maahanmuuttajia. Neuvontapalveluita saa asumiseen, työnhakuun, työsuojeluun, verotukseen, opiskeluun, perheasioihin, vapaa-aikaan sekä viranomaisten kanssa toimimiseen. Väestöennusteen mukaan 13,9 prosenttia Tampereen asukkaista tulisi olemaan vieraskielisiä vuonna 2040.
Hallinto ja politiikka

Valtuustot
Vuoden 2007 alusta Tampere siirtyi uuden kuntalain sallimaan malliin, jossa kaupunkia johtavat pormestari ja neljä apulaispormestaria, jotka johtavat lautakuntia. Tampere oli ensimmäinen suomalainen kunta, jonka johtoon valittiin pormestari. Pormestari ei ole virkasuhteessa kuntaan vaan hän on luottamushenkilö. Pormestari toimii kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja johtaa kunnan toimintaa. Pormestarin tehtävät on määritelty Tampereen hallintosäännössä. Koska pormestari ja apulaispormestarit ovat luottamushenkilöitä, valtuusto voi heidät erottaa, jos he menettävät enemmistön luottamuksen. Ensimmäisen kaksivuotiskauden ajan pormestarina toimi 2007–2012 kokoomusta edustava Timo P. Nieminen. Vuonna 2013 pormestariksi valittiin saman puolueen Anna-Kaisa Ikonen. 1.6.2017 alkaen apulaispormestarien määrä väheni neljästä kolmeen. Lauri Lyly (sd) valittiin kaupunginvaltuuston kokouksessa 12.6.2017 Tampereen kaupungin pormestariksi kaudelle 2017–2021. Vuonna 2021 pormestariksi valittiin toista kertaa Anna-Kaisa Ikonen. Hän luopui tehtävästään toukokuussa 2023 tultuaan valituksi eduskuntaan. Jäljelle olevaksi kaudeksi 16.5.2023-31.5.2025 valittiin niin ikään kokoomuslainen Kalervo Kummola.
Hallinnossa ja palveluissa Tampere käytti niin sanottua tilaaja–tuottaja-mallia, mutta tästä luovuttiin ja siirryttiin uuteen toimintamalliin 1.1.2017. Uudessa toimintamallissa painotetaan kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen roolia palveluiden yhteiskehittäjänä ja palveluiden toteuttajana. Sisäisen tilaaja-tuottaja-mallin tilalla on johtamismalli, jonka lähtökohtana ovat toiminnan tuloksellisuus ja vaikuttavuus. Kaupungin palvelut sijoittuvat hallinnollisesti kolmelle kunnan perustehtäville perustuvalle palvelualueelle: sivistysalueen palvelualue, elinvoiman palvelualue sekä kaupunkiympäristön palvelualue.
Talous ja elinkeinot

Kaupungin talous
Tampereen taloudellinen tulos vuonna 2023 oli 55,3 miljoonaa euroa. Tulokseen vaikuttivat olennaisesti kertaluontoiset erät. Kaupungin taloudessa suurimmat tulot tulevat veroista ja valtionosuuksista. Kaupunki sai vuonna 2023 kunnallisverotuloja 477,8 miljoonaa euroa. Lisäksi 98 miljoonaa tuli yhteisöveroista ja 105,3 miljoonaa kiinteistöveroista. Tampereen ennakonpidätyksen alaisten verotulojen kasvu oli 6,9 prosenttia, korkein suurista kaupungeista. Valtionosuuksia kaupunki sai yhteensä 58,3 miljoonaa. Sote-uudistuksesta johtuen kunnallis- ja yhteisöverotulojen tilitykset tai valtionosuudet eivät ole vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin nähden.
Vuonna 2024 Tampereen veroprosentti on 7,6.
Työpaikat
Tampereen seudulla talouselämän painopiste on siirtynyt teollisuudesta palveluihin, joissa vuonna 2022 työskenteli 75 prosenttia työntekijöistä. Tampereen työpaikoista tukku- ja vähittäiskaupan, informaation ja viestinnän sekä hallinnon ja tukipalveluiden alalla oli vuoden 2021 lopussa yhteensä 27,1 prosenttia. Terveys- ja sosiaalialoilla työskenteli 18,1 prosenttia ja teollisuudessa 12,1 prosenttia työssäkäyvistä. Maa-, riista- ja metsätaloudessa oli vuoden 2021 lopussa vain 223 työpaikkaa. Vuonna 2024 Tampereen suurimmat työllistäjät olivat Sandvik Mining and Construction Oy, Pirkanmaan Osuuskauppa, Fimlab Laboratoriot Oy ja Pirkanmaan Voimia Oy.
Tampereella oli vuoden 2022 lopussa 136 760 työpaikkaa. Työllisiä asukkaita oli helmikuussa 2024 115 793. Työpaikkaomavaraisuus oli 118,7. Tampereen työttömyysaste oli toukokuussa 2024 11,9 prosenttia; jossa nousua edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna oli 24 prosenttia. Yli vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi vuoden 2023 loppuun mennessä 27 prosentilla edellisvuoteen verrattuna, nuorisotyöttömyys 42 prosenttia. Osaltaan korkeaa työttömyyttä selittää kaupungin asukasmäärän voimakas kasvu, mutta suurimmaksi osaksi se noudatti maan yleistä trendiä.
Liikenne ja infrastruktuuri

Jalankulku ja pyöräily
Tampereella on pyritty 2010-luvulta alkaen panostamaan pyöräilyn ja jalankulun sujuvuuteen. Sen ansiosta kaupunki sai vuonna 2013 Vuoden pyöräilykunta -tittelin. Vuonna 2015 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan sekä pyöräilyn että kävelyn houkuttelevuus oli kasvanut vuosien 2014 ja 2015 aikana. Vuonna 2024 pyöräilyä ja jalankulkua edistettiin muun muassa uusia pyöräkatuja rakentamalla ja osallistuvan budjetoinnin avulla.
2000-luvun aikana pyöräliikenteen määrän kasvu on ollut selvästi kaupungin väkiluvun kasvua nopeampaa ja pyöräilymäärät ovat kasvaneet keskimäärin noin 2 prosenttia vuodessa.
Joukkoliikenne
Tampereen seudulla eli Tampereen, Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven alueella joukkoliikenteen viranomaisena toimii Tampereen seudun joukkoliikenne Nysse. Vuonna 2024 Nyssen bussiliikenteestä noin neljänneksen hoitaa liikennelaitos Tampereen Kaupunkiliikenne. Liikennelaitos yhtiöitetään vuoden 2025 alussa kaupungin kokonaan omistamaksi yhtiöksi nimeltään TKL Oy. Kaupungissa toimi myös johdinautoliikenne vuosina 1948–1976.
Bussiliikenteen lisäksi Tampereella on raitiotie, jonka liikennöinti aloitettiin vuoden 2021 elokuussa. Tampereen kaupunginvaltuusto päätti rakentamisesta marraskuussa 2016 ja ensimmäisen vaiheen rakennustyöt alkoivat vuonna 2017. Toinen vaihe valmistuu tammikuussa 2025 ja kolmannen vaiheen rakentamisesta päätetään lokakuussa 2024. Tampereen seudun lähijunaliikenne kattaa Nokian ja Toijalan välisen osuuden, ja sitä yritetään kehittää liikennejärjestelmän toimivuutta ja palvelutasoa lisäämällä, sekä panostamalla lippujärjestelmään ja liikennöintiin.
Tampereen seudun joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat nousseet vuosittain. Kun vuonna 2014 matkustajien kokonaismäärä oli 32 miljoonaa, määrät kohosivat vuonna 2019 jo 41,3 miljoonaan. Päivittäisiksi käyttäjämääriksi muunnettuna vuonna 2019 seudun joukkoliikenteellä tehtiin keskimäärin 113 300 matkaa päivässä.
Palvelut ja koulutus

Peruskoulut ja lukiot
Kaupungin ylläpitämiä peruskouluja on Tampereella 30. Näiden lisäksi Tampereella perusopetusta järjestävät valtion ylläpitämä opettajien harjoittelukoulu normaalikoulu, Steiner -koulu, Svenska samskolan ja Tampereen kristillinen koulu. Tampere tarjoaa suomenkielisen perusopetuksen lisäksi vieraskielistä perusopetusta, perusopetukseen valmistavaa opetusta maahan muuttaneille, sekä painotettua ja joustavaa perusopetusta
Lukiokoulutusta antaa Tampereella kuusi kaupungin päivälukiota ja yksi aikuislukio. Näiden lisäksi on viisi muiden tahojen ylläpitämää lukiota. Kaupungin lukioissa on paikka noin 3 500 päivälukion ja 550 tutkintotavoitteiselle aikuislukion opiskelijalle.
Ammatillinen koulutus
Tampereen kaupunki ylläpitää Tampereen seudun ammattiopistoa Tredua, jossa on noin 8 000 nuorisoasteen opiskelijaa, 9 000 aikuisopiskelijaa ja 3 600 oppisopimusopiskelijaa. Tredu syntyi, kun Tampereen ammattiopisto ja Pirkanmaan koulutuskonserni yhdistyivät vuoden 2013 alusta. Tampereen toinen merkittävä ammatillinen oppilaitos on Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK. Se antaa ammatillista perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta. Näiden lisäksi ammatillista koulutusta tarjoavat muun muassa AhlmanEdu ammattiopisto, Kiipulan ammattiopisto, Ammattiopisto Luovi, Tampereen konservatorio, Sasky-koulutuskuntayhtymä ja Varalan urheiluopisto.
Korkeakoulutus
Tampere on yliopistokaupunki, ja kaupungissa toimii Tampereen yliopisto (TAU) ja avointa koulutusta tarjoava Tampereen kesäyliopisto. Alkuperäinen Tampereen yliopisto (TaY/UTA) perustettiin 1960, kun Yhteiskunnallinen korkeakoulu siirtyi Helsingistä Tampereelle. Tampereen teknillinen korkeakoulu sai alkunsa 1965, kun sinne syntyi Teknillisen korkeakoulun sivukorkeakoulu. Tampereen teknillinen korkeakoulu (TTKK) itsenäistyi 1972 ja muutti myöhemmin nimensä Tampereen teknilliseksi yliopistoksi (TTY). Vuoden 2019 alusta nämä kaksi fuusioitiin uudeksi Tampereen yliopistoksi. Opiskelijoita oli vuonna 2024 22 500 ja yliopisto on siten Suomen toiseksi suurin.
Kulttuuri

Arkkitehtuuri
Tampereella on rakennuksia monelta arkkitehtuurin tyylikaudelta. Keskiaikaista rakennuskulttuuria edustaa vain Messukylän kivikirkko. 1800-luvun alun uusklassismia edustaa puolestaan Vanha kirkko ja sen kellotapuli. Uusklassismista irtautuneita uusgoottilaisia rakennuksia Tampereella ovat Messukylän uusi kirkko ja Aleksanterin kirkko, ja uusrenessanssisia rakennuksia ovat Hatanpään kartano, Raatihuone, Ruuskasentalo ja Näsilinna. Kansallisromanttinen muotokieli näkyy Tampereella Commercen talossa, Tirkkosen talossa, Palanderin talossa, Tampereen tuomiokirkossa, keskuspaloasemassa ja Kansallispankintalossa.
Jugendin jälkeinen klassismi oli pitkälti pohjoismaista, ja sen aikana Tampereella rakennettiin muun muassa kirjastotalo, hotelli Tammer, Tuulensuun talo ja Viinikan kirkko. Funktionalismin noustua 1930-luvulla vallitsevaksi tyylisuunnaksi Tampereella rakennettiin muun muassa rautatieasema, Tempon talo, linja-autoasema ja Kaupin sairaala. Sotien jälkeisen ajan tyylisuunnalle ei ole yhtä hyväksyttyä nimitystä, mutta jälleenrakennuskauden keskeisiä edustajia ovat Suomen Pankin talo, Amurinlinnan kortteli ja Pyynikin uimahalli. Modernistisen kauden rationalistia rakennuksia edustavat Tampereen yliopisto, keskussairaala, Sampola, kauppaoppilaitos, Ratinan stadion ja Kalevan kirkko. Tämän jälkeen monimuotoista modernismia edustavat muun muassa pääkirjasto Metso, Hervannan toimintakeskus, Tampere-talo, yliopiston laajennus ja Nokian toimitalo Hatanpäällä.
Tapahtumia
Tampereella järjestetään vuosittain useita kulttuuritapahtumia. Kesäkuukausien aikana Tampereella järjestetään Tampere Guitar Festival, Tampereen sävel, Tammerfest, Tampereen flamencoviikot, Tampereen teatterikesä, Blockfest. Tampereen musiikkijuhlat järjestää yhtye- ja kuorolauluun keskittyvän Tampereen sävelen lisäksi nykyjazzin Tampere Jazz Happeningia ja kahden vuoden välein järjestettävää Tampere Biennalea, joka keskittyy uuteen suomalaiseen konserttimusiikkiin. Vuodesta 1995 järjestetty Tammerfest on monipäiväinen kaupunkifestivaali, jonka aikana on ulkoilmakonsertteja ja klubikeikkoja. Blockfest on puolestaan Pohjoismaiden suurin hip hop -tapahtuma.
Uskonto

Luterilaiset seurakunnat
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Tampereella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:
Nämä seurakunnat muodostavat Tampereen seurakuntayhtymän.
Entiset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Tampereen kaupungin nykyisellä alueella.
Aitolahden seurakunta (liitetty Tampereen Messukylän seurakuntaan 2014)
Hervannan seurakunta (liitetty Tampereen Eteläiseen seurakuntaan 2014)
Härmälän seurakunta (liitetty Tampereen Eteläiseen seurakuntaan 2014)
Kalevan seurakunta (liitetty Tampereen tuomiokirkkoseurakuntaan 2014)
Messukylän seurakunta (liitetty Tampereen Messukylän seurakuntaan 2014)
Pyynikin seurakunta (liitetty Tampereen tuomiokirkkoseurakuntaan 2014)
Teiskon seurakunta (liitetty Tampereen Messukylän seurakuntaan 2014)
Viinikan seurakunta (liitetty Tampereen Eteläiseen seurakuntaan 2014)
Muut seurakunnat
Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Tampereella toimivat Tampereen helluntaiseurakunta, Hervannan Katukappeli ja Tampereen Kristillinen yhteisö.
Lisäksi Tampereella on toimintaa katolisella seurakunnalla, ortodoksisella seurakunnalla, Suomen vapaakirkolla, Suomen Metodistikirkolla, Suomen Adventtikirkolla, Suomen Baptistiyhdyskunnalla ja Houm Churchilla.
Muut uskonnot
Lisäksi Tampereella toimivat muun muassa Jehovan todistajien yhteisö ja Tampereen islamin yhdyskunta sekä Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko. Myös paikallisilla tataareilla on oma seurakuntansa.
Liikunta ja urheilu

Lajeja ja seuroja
Tamperetta on kutsuttu suomalaisen jääkiekkoilun mekaksi ja kehdoksi. Kaupungissa sai alkunsa 1926 Suomen jääkiekkotoiminta ja sinne rakennettiin 1956 Suomen ensimmäinen tekojäärata (Koulukadun kenttä) ja 1965 ensimmäinen jäähalli (Tampereen jäähalli). Tamperelaiset joukkueet ovat menestyneet. Ilves on voittanut 16 mestaruutta ja on mestaruustilastossa toisena edellään vain paikalliskilpailija Tappara, jolla on mestaruuksia 21, kun sen edeltäjän TBK:n kolme mestaruutta lasketaan mukaan. Lisäksi Koovee ja Tampereen Palloilijat ovat voittaneet yhden mestaruuden. Jääkiekon pääsarjassa on ollut mukana vähintään kaksi tamperelaisjoukkuetta joka kerta vuodesta 1943.
Jääkiekon lisäksi Tampereen tunnetuimpia urheilulajeja ovat jalkapallo, yleisurheilu, lentopallo, paini, nyrkkeily ja uutena frisbeegolf Jalkapallossa tamperelaisia suomenmestareita ovat Tampere United, Ilves-Kissat, Ilves ja Tampereen Pallo-Veikot. Futsalin puolella Ilves FS on kahdeksalla Futsal-Liigan mestaruudellaan Suomen menestyin seura. Lentopallossa mestaruuksia ovat voittaneet Isku-Volley ja Järvensivun Kisa. Koripallossa Tampereen Pyrinnöllä on kolme suomenmestaruutta. Pesäpallossa Manse PP pelaa sekä miesten että naisten Superpesistä.
Urheilutapahtumia
Suurimpia Tampereella järjestettäviä urheilutapahtumia ovat tenniksen Tampere Open, koripallon Delfin Basket, nyrkkeilyn Tammer-turnaus, kansainvälinen souturegatta ja Pirkan kierrokseen liittyvät tapahtumat. Tampereella on järjestetty Vuoden 2009 Euroopan nuorten olympiafestivaalien kesäkisat, nyrkkeilyn MM-kilpailut 1993 ja EM-kilpailut vuosina 1981 sekä 2000, painin EM-kilpailut vuosina 1987, 2008 ja judon Euroopan-mestaruuskilpailut 2006.lähde?Jääkiekon MM-kisoja on järjestetty Tampereella seitsemän kertaa, viimeksi vuosina 2022 ja -23.
Ensimmäiset yleisurheilun Suomen-mestaruuskisat Kalevan kisat pidettiin Tampereella 1907. Kaiken kaikkiaan kaupunki on isännöinyt Kalevan kisoja 13 kertaa, viimeksi vuonna 2008. Tampere isännöi vuonna 2016 yleisurheilun Suomi–Ruotsi-maaottelua. Kyseessä oli samalla ensimmäinen kerta, kun maaottelu järjestettiin Suomessa muualla kuin Helsingissä.
Katso myös
Luettelo Tampereen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Lähteet
Häyrynen, Maunu: ”Tampereen maisema”. Teoksessa Hautamäki, Ranja (toim.): Tampereen tarina. (Julkaisuja / Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, maankäytönsuunnittelu) Tampere: Tampereen kaupunki, 2015. ISBN 978-951-609-783-4 pdf Viitattu 22.11.2016.
Lind, Mari: ”Tampere – kasvava ja muuttuva kaupunki”. Teoksessa Hautamäki, Ranja (toim.): Tampereen tarina. (Julkaisuja / Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, maankäytönsuunnittelu) Tampere: Tampereen kaupunki, 2015. ISBN 978-951-609-783-4 pdf Viitattu 26.9.2016.
Niemelä, Jari: Tamperelaisen tiedon portaat. Tampere: Tampere-seura, 2008. ISBN 978-952-5558-05-0
Ympäristön tila Tampereella 2014. Tampere: Tampereen kaupunki, ympäristönsuojelu, 2015. ISBN 978-951-609-755-1 Teoksen verkkoversio Viitattu 24.3.2016. (Arkistoitu – Internet Archive)
Kirjallisuutta
Lind, Mari; Antila, Kimmo & Liuttunen, Antti: Tammerkoski ja kosken kaupunki. Tampere: Vapriikki, 2011.
Lönnroth, Harry (toim.): Tampere kieliyhteisönä. SKS, 2009. ISBN 978-952-222-119-3
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tampere Wikimedia Commonsissa
Tampereen kaupungin verkkosivut Tampere.fi
Tampereen avainluvut (Arkistoitu – Internet Archive) Tilastokeskus
kuvia Tampereesta (Arkistoitu – Internet Archive) Tampereen kaupunki Flickrissä
Tampereen seudun virallinen matkailuportaali Visit Tampere
Koskesta voimaa (Arkistoitu – Internet Archive) Verkkojulkaisu Tampereen historiasta
Tampereella vuonna 1929 Ylen Elävä arkisto
Tampere 175 vuotta (1954) Ylen Elävä arkisto
Kotimme Tampere (1956) Ylen Elävä arkisto
Niin maan perusteellisen hieno kaupunki on Tampere Ylen Elävä arkisto
Tampere on siltain kaupunki, Aamulehti, 14.6.1936, nro 158, s. 13, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Tampere lentää ja rakentaa, Suomen Kuvalehti, 20.2.1937, nro 8, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Tampere v. 1892 ja 1937, Kuva, 1.12.1937, nro 5, s. 34, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Kaynak: Wikipedia – Tampere · CC BY-SA 4.0
Tarihçe
Tampere, 1775 yılında İsveç Kralı III. Gustav tarafından Tammerkoski kanalının kıyısında bir pazar yeri olarak kuruldu. 1 Ekim 1779 tarihinde şehir statüsü almıştır.
Tampere, 19. yüzyılda gelişerek bir sanayi kenti haline geldi.
Tampere, 20. yüzyılın başında Finlandiya'nın birçok önemli siyasi olayının merkeziydi. 1 Kasım 1905'te, genel grev sırasında ünlü Kızıl Delerasyon Keskustori'de ilan edildi. Finlandiya'nın bağımsızlığını kazanmasının ardından 1918'de Tampere, Finlandiya İç Savaşı sırasında stratejik açıdan önemli yerlerden biriydi.
II. Dünya Savaşı'ndan sonra Tampere bazı komşu belediyeler ile birleşerek büyüdü. Tampere, tekstil ve metal sanayileri ile bilinirken 1990'larda yerini büyük oranda bilgi teknolojisi ve telekomünikasyon endüstrisine bırakmıştır.
Eğitim
Tampere'de Tampere Üniversitesi (UTA) ve Tampere Teknoloji Üniversitesi (TUT) olmak üzere iki üniversite bulunmaktadır. Şehir aynı zamanda Tampere Uygulamalı Bilimler Üniversitesi ile Polis Meslek Yüksekokulu'na ev sahipliği yapmaktadır.
Spor
Tampere'de spor esas olarak buz hokeyine bağlı olup buz hokeyinin Finlandiya'daki anavatanı olarak da bilinmektedir. Tampere'nin Ilves ve Tappara adlarında iki buz hokeyi takımı ile Ilves adında bir futbol takımı bulunmaktadır.
Ulaşım
Tampere'de şehiriçi toplu ulaşım otobüsler ile gerçekleştirilmektedir. Bunun yanında şehirde 1976 yılına kadar troleybüs hattı da bulunmaktaydı. Şehirde hafif raylı sistem inşa halinde olup 2020 yılında açılması planlanmaktadır.
Şehre, Tampere Ana Demiryolu İstasyonu ile Pirkkala'da yer alan Tampere-Pirkkala Havalimanı hizmet vermektedir.
Kaynak: Wikipedia – Tampere · CC BY-SA 4.0
Etymology
Although the name Tampere derives from the Tammerkoski rapids (both the city and the rapids are called Tammerfors in Swedish), the origin and meaning of the Tammer- part of the name has been the subject of much debate. Linguist Ánte Aikio accepts the "straightforward" etymology of Rahkonen and Heikkilä in Proto-Samic *Tëmpël(kōškë), *tëmpël meaning "deep, slow part of a stream" and *kōškë "rapids" (related to the Finnish koski), which has become the most accepted explanation in academia, according to the Institute for the Languages of Finland. Other theories are that it comes from the Swedish word damber, meaning milldam or that it comes from the ancient Scandinavian words þambr ("fat-bellied") and þambion ("swollen belly"), possibly referring to the rapids' shape. Another suggestion links the name to the Swedish word Kvatemberdagar, or more colloquially Tamperdagar, which refers to the Ember Days of the Western Christian liturgical calendar. The Finnish word for oak, tammi, has also been suggested, although Tampere is outside the natural range of the European oak.
Heraldry
Tampere's first coat of arms was designed by Arvid von Cederwald in 1838, while the current coat of arms, created in 1960, was designed by Olof Eriksson. Changing the coat of arms was controversial, and even after the change there were occasional calls for the old coat of arms to be restored. The new coat of arms was also described in letters to the editor as Soviet-style because of its colours.
The blazon of the old coat of arms has either not survived or was never made, but the current coat of arms has been described as follows: "In the red field, a corrugated counter-bar, above which is accompanied by a piled hammer, and below a caduceus; all gold". Its colours are the same as in the coat of arms of Pirkanmaa. The hammer, which looks like the first letter of the city's name, T, symbolises Tampere's early industry, the caduceus its commercial activities, and the wavy counter-bar the Tammerkoski rapids that divide Tampere's industrial and commercial areas.
History

Early history
The earliest known permanent settlements around Tammerkoski were established in the 7th century, when settlers from the west of the region began to farm land in Takahuhti, an area largely inhabited by the Tavastian tribes. The population remained small for many centuries. By the 16th century, the villages of Messukylä and Takahuhti had become the area's largest settlements. Other nearby villages were Laiskola, Pyynikkälä and Hatanpää. There had been a marketplace in the Pispala area for centuries, where the bourgeoisie from Turku in particular traded. In 1638, Governor-General Per Brahe the Younger ordered that two markets be held in Tammerkoski every year, the autumn market on St Peter's Day in August and the winter one on Matias's Day in February. In 1708 the market was moved from the outskirts of Tammerkoski to Harju, and in 1758 from there to Pispala. The first industries in the Pirkanmaa region in the 17th century were mainly watermills and sawmills. In the 18th century other industries began to develop, as several small ironworks, the Tammerkoski distillery, and the Otavala spinning school were established.
Founding and industrialization
Before the founding of the city of Tampere, the neighbouring parish of Pirkkala (from which the current region of Pirkanmaa takes its name) was the most administratively important parish in the area throughout the Middle Ages. This changed in the 18th century when Erik Edner, a Finnish pastor, proposed the establishment of a town on the banks of the Tammerkoski rapids in 1771–1772; it was officially founded as a market town in 1775 by Gustav III of Sweden, and on 1 October 1779, Tampere was granted full town rights. At that time it was rather small, founded on the lands of the Tammerkoski manor, and its inhabitants were mainly farmers. As farming was forbidden within the city limits, the inhabitants began to rely on other means of earning a living, mainly trade and crafts. In 1809, when the Grand Duchy of Finland was formed, Tampere still had less than a thousand inhabitants.
Geography

Tampere is part of the Pirkanmaa region and is surrounded by the municipalities of Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Ruovesi and Ylöjärvi. Tampere has 180 lakes larger than 10,000 m2 (110,000 sq ft), and freshwater bodies cover 24% of its area. The lakes formed as separate basins from Lake Ancylus about 7500–8000 years ago. Tampere's northernmost point is in the Vankavesi Fjard of Teisko, the southernmost at the eastern end of Lake Hervanta, the easternmost at the northeast corner of Lake Paalijärvi of Teisko, and the westernmost at the southeast corner of Lake Haukijärvi near the borders of Ylöjärvi and Nokia. The city centre is surrounded by three lakes, Näsijärvi, Pyhäjärvi, and the much smaller Iidesjärvi. The Tampere region lies in the basin of the Kokemäki River, which flows into the Bothnian Sea through Pori, the capital of the Satakunta region. Tampere's bedrock consists of mica schist and migmatite, and its building stone deposits are diverse: in addition to the traditional granite, there is an abundance of quartz diorite, tonalite, mica schist and mica gneiss. One of Tampere's most striking geographic features is the Pyynikki Ridge (Pyynikinharju), a large esker formed from moraine during the Weichselian glaciation. It rises 160 m (520 ft) above sea level and is said to be the largest gravel esker in the world. It is also part of Salpausselkä, a 200 km (120 mi) long ridge system left over from the Ice Age.
The centre of Tampere (Keskusta) and the districts of Pyynikki, Ylä-Pispala and Ala-Pispala lie on the isthmus between Lakes Pyhäjärvi and Näsijärvi. The city's location on the edge of the Tammerkoski Rapids between two long waterways was one of the main reasons for its foundation in the 1770s. The streets of central Tampere form a typical grid pattern. On the western edge of the city centre is a north–south park road, Hämeenpuisto ("Häme Park" or "Tavastia Park"), which runs from the shore of Lake Pyhäjärvi near Lake Näsijärvi. The wide Hämeenkatu road runs east–west from Tampere Central Station to Hämeenpuisto and crosses Tammerkoski along the Hämeensilta bridge. Also along Hämeenkatu is the longest street in the city centre, Satakunnankatu, which runs from Rautatienkatu to Amuri and crosses Tammerkoski via the Satakunnansilta bridge. Tampere's central square is located on the western bank of Tammerkoski, near Hämeensilta. The traffic centre of Tampere is the junction of Itsenäisyydenkatu, Teiskontie, Sammonkatu, Kalevanpuisto park road and the Kaleva and Liisankallio districts.
Cityscape

Revival and nationalism
Tampere has buildings from many architectural periods. The Old Stone Church of Messukylä is the only example of medieval architecture. Neoclassicism from the early 19th century is represented by the Old Church of Tampere and its bell tower. The Gothic Revival buildings in Tampere that evolved from Neoclassicism are the New Church of Messukylä and the Alexander Church, while the Renaissance Revival buildings are Hatanpää Manor, Tampere City Hall, Ruuskanen House and Näsilinna. Romantic nationalism can be seen in the Commerce house, the Tirkkonen House, the Palander House, the Tampere Cathedral, the Tampere Central Fire Station and the Tampere National Bank building. The use of red brick as a building material in the industrial buildings along Tammerkoski, such as the Finlayson and Tampella factories, has left a strong imaginary mark on the city.
Functionalism and modernism
The Post-Art Nouveau was largely Nordic, with the Laikku House of Culture, the Hotel Tammer, the Tuulensuu House and the Viinikka Church built in Tampere. After Functionalism became the dominant style in the 1930s, Tampere Central Station, Tempo House, a bus station and Kauppi Hospital were built in Tampere. There is no single accepted term for the post-war style, but the main representatives of the reconstruction period are the Bank of Finland building, the Amurinlinna building and the Pyynikki swimming pool. The rationalist buildings of the modernist period are represented by the University of Tampere, Tampere Central Hospital, Sampola, the School of Economics, Ratina Stadium and Kaleva Church. The modernist buildings include the Metso Main Library, the Hervanta Operations Centre, the Tampere Hall, the university extension and the Nokia office building in Hatanpää.
The centre of Tampere and its western parts have been developed in a more modern direction since the 2010s, and the city aims to have the centre in its future form by the 2030s. In particular, plans have been drawn up for the area around the central railway station in the form of the "Tampere Deck" project, which includes a new multi-purpose arena and high-rise buildings in the area. A light rail network has also recently been built in the city centre. Artificial island projects are planned on the shores of the lakes, which would create new residential areas for several thousand people. The projects are estimated to cost several billion euros.
Economy
![Tampere's Hotel Torni, the tallest hotel in Finland[110]](https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/5b/Hotelli_Torni_Tampere.jpg/500px-Hotelli_Torni_Tampere.jpg)
The Tampere region, Pirkanmaa, which includes outlying municipalities, has around 509,000 residents, 244,000 employed people, and a turnover of €28 billion as of 2014.
According to the Tampere International Business Office, the area is strong in mechanical engineering and automation, information and communication technologies, and health and biotechnology, as well as pulp and paper industry education. Unemployment rate was 9.2% in September 2023. 70% of the areas jobs are in the service sector. Less than 20% are in the manufacturing sector. 34.5% of employed people live outside the Tampere municipality and commute to Tampere for work. Meanwhile, 15.6% of Tampere's residents work outside Tampere.
In 2014 the largest employers were Kesko, Pirkanmaan Osuuskauppa, Alma Media and Posti Group. Tampere is headquarters for Bronto Skylift, an aerial rescue and aerial work platform manufacturer.
According to a study carried out by the TAK Research, the total impact of tourism in the Tampere region in 2022 was more than €562 million. Tourism also brought 4,805 person-years to the region. Tampere's biggest single attraction is the Särkänniemi amusement park, which had about 552,000 visitors in 2023. That year, 1.4 million overnight stays were made in Tampere hotels and 300,000 in other commercial accommodations. The number exceeded the previous record year 2022 by seven percent. Tampere has Finland's second-most hotel stays. Leisure tourism accounted for 865,000 overnight stays and occupational tourism for 551,000. Income from accommodations was €116.9 million in 2023 (up 7.2 million from 2022).
Tampere's financial result in 2023 was €55.3 million. The result was heavily affected by one-off payments . In the city's economy, the largest revenues come from taxes and government contributions. In 2023, the city received €477.8 million in municipal tax revenue. In addition, €98 million came from corporate taxes and €105.3 million from property taxes. Increase in municipal tax revenue was 6.9 percent, the highest amount among big cities. Government contributions were €58.3 million. Due to the health and social services reform, the statements of municipal and corporation tax revenue or state contributions are not comparable with previous years.
Energy

In 2013, Tampereen Energiantuotanto, which is part of the Tampereen Energia (formerly Tampereen Sähkölaitos Group), generated 1,254 GWh of electricity and 2,184 GWh of district heating. The two units of the Naistenlahti power station accounted for about 65% of the total electricity production and the Lielahti power station for about 30%. The Naistenlahti and Lielahti units accounted for 57% and 23% of district heating production, respectively. The ten heating centres in Tampere accounted for 21%.
In 2023, the share of renewable energy in the district heating production was around 80%. The goal was to end the use of peat completely during that year. Hydropower, wood and nuclear power were used as well as mixed waste, of which 50% is considered renewable. Emissions from energy production have decreased in the 21st century due to the growth of renewable forms of production and the modernisation of the Naistenlahti power plant. In 2013, about 669,000 tonnes of carbon dioxide and 297 tonnes of sulphur dioxide were emitted.
Water and waste management
75% of Tampere's domestic water is surface water and 25% groundwater. 58% of the water is diverted to economic use and 13% to industrial use. In addition to Tampere, Tampereen Vesi manages water in Pirkkala. Almost all surface water comes from Lake Roine. In addition, Tampereen Vesi has three surface water plants in Lake Näsijärvi and five groundwater intakes. Tampereen Vesi is responsible for 96% of wastewater from Tampere, Kangasala, Pirkkala and Ylöjärvi. In 2023, a total of 33 million cubic meters of wastewater was treated in Tampere. The Viinikanlahti treatment plant treats more than 75% of wastewater.
The new central treatment plant in Sulkavuori will open in 2025. It is a joint project of Tampere, Kangasala, Pirkkala, Ylöjärvi, Lempäälä and Vesilahti, with a treatment capacity of 100 000 cubic metres of wastewater per day.
Pirkanmaan Jätehuolto handles waste management in Tampere. It has waste treatment facilities in Nokia's Lake Koukkujärvi and Tampere's Lake Tarastenjärvi.
Demographics
Population
The city of Tampere has 263,337 inhabitants, making it the 3rd most populous municipality in Finland and the tenth in the Nordics. The Tampere region, with 427,749 people, is the second largest after the Helsinki metropolitan area. Tampere is home to 5% of Finland's population. 12% of the population has a foreign background, which is above the national average. However, it is lower than in the major Finnish cities of Helsinki, Espoo, Vantaa or Turku.
The demographic structure of Tampere shows that the city is a very popular place to study, as the number of young adults is significantly higher than in other municipalities in the region. At the end of 2012, the old-age dependency ratio was 45. 19.2% of the population was over the age of 64 in 2024. Just over half of the population is female, as in the country as a whole. The population is fairly well educated, with two-thirds of those over 15 having completed post-primary education.
At the end of 2018, there were a total of 140,039 dwellings in Tampere, of which 127,639 were permanently occupied and 12,400 were not permanently occupied. Of these, 74% were apartment buildings, 14% were detached houses, 10% were terraced houses, and 2% were other residential buildings. Between 2002 and 2020, more than 40,000 new dwellings will be completed in Tampere. Living space has been growing for a long time, although after 2008 growth came to a virtual standstill. The average living space at the end of 2012 was about 36.8 m2 per inhabitant, compared with about 19.2 m2 in 1970 and about 31.8 m2 in 1990. The average dwelling had about 1.8 inhabitants in 2012.
For more than ten years, Tampere has been one of the most migratory municipalities, as more than 1,930 new residents moved to Tampere in January–September 2021. Nokia, Kangasala and Lempäälä, which are among Tampere's neighbouring municipalities, have also been identified as the most migratory municipalities, rising to the list of the 20 most attractive municipalities. Even during the COVID-19 pandemic, Tampere has become Finland's most attractive area for internal migration, as Tampere gained the most migration gains in 2020.
Education
The comprehensive education is given mainly in Finnish but the city has special bilingual groups where students study in Finnish and a second language (English, French or German). Furthermore, there is a private Swedish-speaking school in the Kaakinmaa district (Swedish Svenska samskolan i Tammerfors) that covers all levels of education from preschool to high school. A fully English-language program will begin at Pyynikki High School (Pyynikin lukio) in August 2026. The program is intended for young people whose language skills are not sufficient to study high school in Finnish or Swedish. English-language matriculation examinations will begin in autumn 2028.
There are three institutions of higher education in the Tampere area totaling 40,000 students: the university and two polytechnic institutions (Finnish: ammattikorkeakoulu). Tampere University (TUNI) has over 20,000 students and two campuses, one in the Kalevanharju district, close to the city centre, and one in Hervanta, in the southern part of the city. The institution was formed in 2019 as a result of the merge of University of Tampere (UTA) and Tampere University of Technology (TUT). TUNI is also the major shareholder of the Tampere University of Applied Sciences (Tampereen ammattikorkeakoulu, TAMK), a polytechnic with about 10,000 students. The Police University College, the polytechnic institution serving all of Finland in its field of specialization, is also in Tampere.
Tampere University Hospital (Tampereen yliopistollinen sairaala, TAYS) in the Kauppi district, one of the main hospitals in Finland, is affiliated with Tampere University. It is a teaching hospital with 34 medical specializations.
The Nurmi district in the northern part of city also houses the Tampere Christian School (Tampereen kristillinen koulu), which operates on a co-Christian basis and is maintained by the Adventist Church of Finland, offering free basic education based on Christian basic values and outlook on life for all grades of primary school.
Arts and culture

Tampere is known for its active cultural life. Some of Finland's most popular writers, such as Väinö Linna, Kalle Päätalo, and Hannu Salama, hail from Tampere. They are known particularly for depicting the lives of working-class people, thanks to their backgrounds as members of the working class. Also from such a background was the poet Lauri Viita of the Pispala district, which was also Salama's original home. On 1 October, Tampere celebrates Tampere Day (Finnish: Tampereen päivä), which hosts a variety of public events.
Media
Tampere is a strong media city. The television center in Tohloppi and Ristimäki districts has had a nationwide Yle TV2 television channel since the 1970s, and Finnish radio, for example, began in Tampere when Arvi Hauvonen founded the first broadcasting station in 1923. Yle TV2 has its roots in Tamvisio, which was transferred to Yleisradio (YLE, Finnish National Broadcasting Company) in 1964. Kakkoskanava ("Channel 2") has been a major influence in Tampere, and several well-known television programs and series have been shot in the city, such as TV comedies Tankki täyteen, Reinikainen and Kummeli. There's also a play park in central Tampere named after the channel's most famous children's programme, Pikku Kakkonen.
Today, Yle operates as a tenant in its old premises, which in 2013 was transformed into a hub for visual media production companies and training institutes called Mediapolis.
The Ruutu+ streaming service's popular crime drama television series Lakeside Murders (Finnish: Koskinen), based on the Koskinen book series by Seppo Jokinen, is also produced and filmed in Tampere.
The Tampere Film Festival, an annual international short film event, is held every March. Tampere has also served as a filming location for international film productions, most notably the 1993 British comedy film The Big Freeze and the 2022 American sci-fi film Dual.
Main sights

One of the main tourist attractions is the Särkänniemi amusement park, which includes the landmark Näsinneula tower, topped by a revolving restaurant. In addition to these, it used to house an aquarium. Other sites of interest are Tampere Cathedral, Tampere City Hall, Tampere Central Library Metso ("Capercaillie"), Kaleva Church (both designed by Reima Pietilä), the Tampere Hall for conferences and concerts, the Tampere Market Hall (along Hämeenkatu) and historical Pyynikki observation tower.
Tampere has at least seven hotels, the most noteworthy of which are Hotel Tammer, Hotel Ilves, and Hotel Torni, the tallest hotel building in Finland. The Holiday Club Tampere spa is also located in the Lapinniemi district on the shores of Lake Näsijärvi. There are also many significant shopping centers in the city center of Tampere and its suburbs; the most notable shopping centers are Ratina, Koskikeskus, DUO, Like, and Tullintori.
Tampere is also home to one of the last museums in the world dedicated to Vladimir Lenin. The museum is housed in the Tampere Workers' Hall (along Hallituskatu) where during a subsequent Bolshevik conference in the city, Lenin met Joseph Stalin for the first time. Lenin moved to Tampere in August 1905, but eventually fled for Sweden in November 1907 when being pursued by the Russian Okhrana. Lenin did not return to any part of the Russian Empire until ten years later, when he heard of the start of the Russian Revolution of 1917. Tampere Lenin-museum closed on 3 November 2024 and reopened under the name Nootti (Note) in February 2025.
There are many museums and galleries, including:
The Vapriikki Museum Centre which includes the Natural History Museum of Tampere, Finnish Hockey Hall of Fame, Finnish Museum of Games, Post Museum and the Shoe Museum
Finland's largest glass sculpture, owned by the City of Tampere, "Pack Ice / The Mirror of the Sea" by the artist Timo Sarpaneva, was installed in the entrance lobby of the downtown shopping mall KoskiKeskus until it was moved to a warehouse.
Events
Concerts
Ratina Stadium of Tampere, in the district by the same name, has served as the venue for many of the most significant concerts, most notably in connection with the Endless Forms Most Beautiful World Tour in 2015 by the band Nightwish. Other noteworthy tours from other bands held at Ratina Stadium include Iron Maiden (Somewhere Back in Time World Tour, 2008), Bruce Springsteen (Working on a Dream Tour, 2009), AC/DC (Black Ice World Tour, 2010), Red Hot Chili Peppers (I'm with You World Tour, 2012), Bon Jovi (Because We Can World Tour, 2013), Robbie Williams (The Heavy Entertainment Show Tour, 2017) and Rammstein (Rammstein Stadium Tour, 2019).
Tammerfest, Tampere's urban rock festival, is held every July. The Blockfest, which also takes place in Tampere in the summer, is the largest hip hop event in the Nordic countries.
Sport

Ice hockey
Tampere's sporting scene is mainly driven by ice hockey. The first Finnish ice hockey match was played in Tampere, on the ice of Pyhäjärvi. Tampere is nicknamed the hometown of Finnish ice hockey. Three exceptional ice hockey teams come from Tampere: Tappara, Ilves and Koovee. Especially both Tappara and Ilves have had a great impact on Finnish ice hockey culture and are among the most successful teams in Finland; of these, Ilves was the first Tampere-based hockey team to win the 1935-1936 Finnish championship. The Finnish ice hockey museum, and the first ice hockey arena to be built in Finland, the Hakametsä arena, are both located in Tampere. Construction of a new main ice hockey arena, Tampere Deck Arena, began in 2018, and was first opened to the public on 3 December 2021, although the official opening date was on 15 December. The name of the new arena was supposed to be UROS LIVE, but due to the financial difficulties of the sponsor behind it, the name was abandoned. After that, Nokia Corporation was chosen as the new sponsor on 19 November 2021, and the arena was renamed Nokia Arena. The arena served as one of the host cities for the 2022 IIHF World Championship and the 2023 IIHF World Championship.
Football
Like ice hockey, football is also a popular sport in Tampere. Ilves, the professional football club of Tampere, alone has over 4,000 players in its football teams, while Tampere boasts over 100 (mostly junior) football teams.
Tampere hosted some of the football preliminaries for the 1952 Summer Olympics.
Basketball
Basketball is another popular sport in Tampere; the city has three basketball teams with big junior activity and one of them, Tampereen Pyrintö, plays on the highest level (Korisliiga) both with men's and women's team. Men's team was the Finnish Champion in 2010, 2011, and 2014.
Transport

Roads
To the south of Tampere, there is the Tampere Ring Road, which is important for car traffic and which is part of Finnish highways number 3 (on the west side) and number 9 (on the east side). The main stretch of the ring road sees over 50,000 vehicles per day, and, according to the ELY Centre of Pirkanmaa, the western part of the ring road is the busiest road in Finland, if highway and ring road connections in the Helsinki metropolitan area are excluded. There are also plans for another ring road project that would run from Pirkkala to Tampere's Hervanta and possibly in the future to Kangasala. Teiskontie, which runs east of the city center, is part of Highway 12 in the direction of Lahti. This highway also runs through the center of Tampere under the name Paasikiven–Kekkosentie, below the downtown as the Tampere Tunnel, which is the longest road tunnel built in Finland for car traffic.
Rail
Tampere is an important railroad hub in Finland and there are direct railroad connections to, for example, Helsinki, Turku and the Port of Turku, Oulu, Jyväskylä, and Pori. Every day about 150 trains with an annual total of 8 million passengers arrive and depart in the Tampere Central Railway Station, which is located in the city center. There are also frequent bus connections to destinations around Finland.
Aviation
Tampere is served by Tampere–Pirkkala Airport, located in neighboring municipality Pirkkala some 13 km (8 mi) southwest of the city, and it replaced the former Härmälä Airport, which was closed in 1979. The current airport is connected to the city centre of Tampere by bus route 103, and to that of Pirkkala by bus route 39.
Sea transport
In 2015, the Port of Tampere, the charter port area carrying passengers on the shores of Lake Näsijärvi and Lake Pyhäjärvi, was the busiest inland waterway in Finland in terms of the number of passengers (71,750). A partial explanation for the high number of passengers can be found in the summer traffic to the Viikinsaari island in Lake Pyhäjärvi, where people travel for an excursion or various cultural events such as watching a summer theater. Domestic passenger and connecting vessel traffic was only busier in the Finnish sea area in the Helsinki Metropolitan Area, between mainland Finland and Åland in the Archipelago Sea.
Government

In 2007, Tampere switched to a new model of government. Since then, a mayor and four deputy mayors have been chosen for a period of four years by the city council. The mayor also becomes the seat of the city council for the duration of the tenure.
Tampere was the first Finnish municipality to have an elected mayor. The mayor has no official relationship with the municipality; they serve as chair of the city board and direct the municipality's activities. The mayor's duties are defined in the city government's bylaws. Because the mayor and deputy mayors are trustees, they can be removed by the council if they lose the majority trust.
For the first two years, Timo P. Nieminen, representing the National Coalition Party from 2007 to 2012, served as mayor. In 2013, Anna-Kaisa Ikonen of the same party was elected mayor. As of 1 June 2017, the number of deputy mayors decreased from four to three. Lauri Lyly (SDP) was elected Mayor of the City of Tampere for the period 2017–2021 at the City Council meeting on 12 June 2017.
International relations
Tampere has two additional "friendship cities":
Kaynak: Wikipedia – Tampere · CC BY-SA 4.0
