Turku
Turku on Lounais-Suomen suurin kaupunki ja Varsinais-Suomen maakuntakeskus.
Government administration · Finland · 0 followers
Overview
Turku on Lounais-Suomen suurin kaupunki ja Varsinais-Suomen maakuntakeskus. Se sijaitsee Aurajoen suulla Saaristomeren rannikolla. Turun kaupungissa asuu noin 210 000 ja laajemmin koko seudulla noin 356 000 henkeä. Vastaavasti Turun kaupunkiseudun kuntayhtymän toiminta-alueella asuu noin 320 000 ihmistä. Turku on asukasluvultaan Suomen 6:nneksi suurin kunta ja lähikuntineen kolmanneksi suurin kaupunkialue.
Interested in working with us in the future?
Follow to see new jobs and posts in your feed.
No news yet.
About
Turku on Lounais-Suomen suurin kaupunki ja Varsinais-Suomen maakuntakeskus. Se sijaitsee Aurajoen suulla Saaristomeren rannikolla. Turun kaupungissa asuu noin 210 000 ja laajemmin koko seudulla noin 356 000 henkeä. Vastaavasti Turun kaupunkiseudun kuntayhtymän toiminta-alueella asuu noin 320 000 ihmistä. Turku on asukasluvultaan Suomen 6:nneksi suurin kunta ja lähikuntineen kolmanneksi suurin kaupunkialue.
Kaynak: Wikipedia · CC BY-SA 4.0
Nimen alkuperä
Suomenkielisen nimityksen kaupungille uskotaan periytyvän muinaisitäslaavilaisesta kauppapaikkaa tarkoittavasta sanasta tǔrgǔ. Nykyinen käsitys on se, että sanan toivat Fennoskandian alueelle novgorodilaiset kauppiaat.
Turkua käytetään edelleen tietyissä murteissa samaisesta sanasta aikoinaan periytyneen torin merkityksessä, vaikkakin Turku nykyään ymmärretään useammin kaupungin nimeksi kuin toria tarkoittavaksi sanaksi. Tämä merkitys näkyy myös sanonnoissa ”turuilla ja toreilla” ja ”Suomen Turku”, joka myös viittaa asemaan historiallisen Suomen maakunnan eli Varsinais-Suomen kaupunkina. Viroksi kaupungin nimi on Turu, joka on omistusmuoto toria tarkoittavasta sanasta ”turg”.
Turun ruotsinkielinen nimi Åbo, alun perin Aboa, tulee mahdollisesti jokea tarkoittavasta alusta å ja loppuosasta asukas eli bo(a).
Historia

Keskiajan Turku
Turun historia aloitetaan usein kirjeestä, jonka paavi Gregorius IX päiväsi 23. tammikuuta 1229. Kirjeessä annettiin lupa siirtää Suomen piispanistuin soveliaampaan paikkaan. Ilmeisesti tämä tarkoitti siirtoa Nousiaisista Koroisiin. Aurajokilaakso oli ollut vaurasta ja suhteellisen tiheästi asuttua aluetta jo rautakaudella, joten ei ole yllättävää, että hiippakunnan keskus siirrettiin sinne.
Varsinainen Turun kaupunki muodostui 1200-luvun lopulla hieman Koroistenniemeä alemmas Aurajoen varteen Unikankareen kummun läheisyyteen. Arkeologi Markus Hiekkanen on arvellut, että kaupunki perustettiin kuninkaan, piispan ja vuonna 1249 perustetun dominikaanikonventin yhteisestä aloitteesta. Kaupunkia ei kuitenkaan perustettu asumattomalle maalle, vaan paikalla oli peltoja ja luultavasti myös talonpoikaiskylä. Kaupungin tarkkaa perustamisvuotta ei tiedetä, koska mitään aiheeseen liittyvää asiakirjaa ei ole säilynyt. Unikankareelle rakennettu tuomiokirkko vihittiin käyttöön vuonna 1300.
Piispanistuimen ja dominikaaniluostarin sijaintipaikkana Turku oli keskiaikaisen Suomen kirkollinen ja opillinen keskus. Keskiaikainen Turku oli myös vilkas kaupan ja merenkulun keskus. Se oli Suomen suurin ja samalla koko Ruotsin valtakunnan suurimpia ja tärkeimpiä keskiaikaisia kaupunkeja. Kaupungin lähellä sijainnut Turun linna oli tärkeimpiä maallisen vallan tukikohtia Suomen alueella. Linnan antamasta suojasta huolimatta kaupunki joutui keskiajalla useita kertoja sotanäyttämöksi. Novgorodilaiset ryöstivät kaupunkia vuonna 1318 ja tanskalaiset 1509 ja 1522.
Turku 1500-luvulta Ruotsin vallan loppuun
Keskiajan jälkeenkin Turku säilytti asemansa Suomen suurimpana kaupunkina. Juhana-herttuan pitäessä hoviaan Turun linnassa vuosina 1556–1563 turkulaiset saivat nähdä välähdyksiä keskieurooppalaisesta loistosta. Turun linnaa piiritettiin 1500-luvulla yhteensä kuusi kertaa Ruotsin valtataistelujen yhteydessä, mutta 1600-luvulla kaupungin olot olivat paljon rauhallisemmat. Turun asema laajan alueen keskuksena korostui 1600-luvun aikana, kun sinne perustettiin lukuisia koulu- ja hallintolaitoksia. Esimerkiksi lääninhallitus perustettiin Turkuun vuonna 1617 ja Suomen ensimmäinen hovioikeus, Turun hovioikeus vuonna 1623. Kuningatar Kristiina antoi käskyn perustaa Turkuun Suomen ensimmäinen yliopisto, Turun akatemia, vuonna 1640. Turussa asui 1600-luvulla noin 3 000 asukasta, jotka olivat paitsi pappeja, kauppiaita, käsityöläisiä ja palvelijoita, nyt myös virkamiehiä, opiskelijoita ja yliopiston henkilökuntaa. Kreivi Pietari Brahe toimi Suomen kenraalikuvernöörinä vuosina 1637–1640 ja 1648–1654 tehtävänään alueen hallinnon hoitaminen. Tätä tehtävää varten Turun linnassa oli kenraalikuvernöörin virasto.
Maantiede ja ilmasto

Ympäristö
Turun pinta-ala oli 2025-01-01 1. tammikuuta 2025 maanmittauslaitoksen mittausten mukaan 306,36 km², josta 245,85 km² on maata, 3,46 km² sisävesialueita ja loput 57,05 km² merivesialueita. Turun rajanaapurikuntia ovat Aura, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Pöytyä, Raisio ja Rusko. Mäet ovat etelästä pohjoiseen Kakolanmäki, Puolalanmäki, Samppalinnanmäki, Aninkaistenmäki, Yliopistonmäki, Vartiovuorenmäki ja Kerttulinmäki. Kaupungin korkein kohta on Karhunsauna (89 metriä) joka sijaitsee Tortinmäessä. Turku tunnetaankin seitsemän kukkulan kaupunkina. Kukkulat ovat Carl Ludvig Engelin nimeämiä.
Turun pohjoisimmasta kolkasta eteläisimpään on matkaa yhteensä 45 kilometriä. Sen pohjoisin osa, kaupunkiin 1973 liitetty entisen Paattisten kunnan alue, ulottuu pitkän ja kapean kiilan muotoisena Kuhankuonon kahdeksan kunnan rajapyykille, joka on Turun pohjoisin kohta. Turun alueen suurin leveys sen sijaan on vain 15 kilometriä. Turun lounaisosa koostuu saarista, joista suurimmat ovat Ruissalo, Hirvensalo, Satava ja Kakskerta. Saarten metsät ovat pääosin mäntyvaltaisia, mutta niissä on myös reheviä lehtoja.
Ruissalon saari Turun edustalla on sekä luonnoltaan että kulttuurihistorialtaan arvokas ja monipuolinen alue koko Suomessa ja Turun tärkeimpiä luonnonsuojelullisia kohteita. Sen lehdot kuuluvat kansalliseen lehtojensuojeluohjelmaan, ja lähes koko saari liitettiin Natura 2000 -verkostoon vuonna 2000. Jo ennen Natura-verkkoon liittämistä saarelle oli perustettu Ruissalon ja Marjaniemen luonnonsuojelualueet, joiden yhteispinta-ala on noin 85 hehtaaria. Ruissalo mukaan lukien Turun kaupungin alueella sijaitsee 12 luonnonsuojelualuetta. Pähkinäisten saaresta Naantalissa Turku omistaa itäisen puoliskon. Luonnonsuojelualueiden yhteenlaskettu kokonaispinta-ala on 603 hehtaaria. Aivan Turun pohjoisimmassa kärjessä sijaitsee osa Kurjenrahkan kansallispuistosta.
Kaupunginosat

Turussa on 87 kaupunginosaa. Kaupunginosajako on perinteinen aluejako. Toinen eli uudempi aluejako perustuu tilastoaluejakoon, jossa on kolme tasoa: suuralue, tilastoalue ja pienalue. Turun kaupunki on jaettu yhdeksään suuralueeseen, joihin kuuluu 45 tilastoaluetta. Kussakin tilastoalueessa on yksi tai useampi pienalue, joita Turussa on yhteensä 134.
Erityisesti 1960-luvulla ja osittain myös 1950-luvulla Turkuun rakennettiin suuria lähiöitä edellä mainittujen pientaloalueiden ulkopuolelle. Turkulaisia lähiöitä ovat Patterinhaka, Iso-Heikkilä, Uittamo, Ilpoinen, Harittu, Luolavuori, Lauste, Varissuo, Pääskyvuori, Kurala, Kohmo, Halinen, Runosmäki, Hepokulta, Teräsrautela, Nättinummi, Länsinummi, Suikkila, Härkämäki, Jyrkkälä, Pansio, Perno ja Jäkärlä. Näistä Iso-Heikkilän kaupunginosassa sijaitseva Patterinhaka on Turun vanhin kerrostalolähiö. Jäkärlä sijaitsee muusta kaupunkirakenteesta erillään pohjoisessa Liedon rajan lähellä. 1990-luvulta alkaen Turussa on rakennettu pientaloja varsinkin Hirvensalon, Satavan ja Kakskerran saarille sekä pohjoiseen Moision ja Yli-Maarian kaupunginosiin. Toisaalta jo rakennettuja alueita on pyritty tiivistämään täydennysrakentamisella.
Turun keskusta-alue muodostuu ruutukaava-alueesta, jonka C. L. Engel suunnitteli Turun palon jälkeen vuonna 1827. Tämä alue jakautuu yhdeksään numeroituun kaupunginosaan. Katuverkon suunnan perustaksi tuli Linnankatu, jonka mukaan muut kadut rakennettiin joko sen kanssa yhdensuuntaisiksi tai sitä vastaan kohtisuoriksi. Kaavoitettu kaupunkialue rajautui lounaassa mereen, kaakossa Itäiseen Linjakatuun eli nykyiseen Kupittaankatuun ja luoteessa Läntiseen Linjakatuun eli nykyiseen Ratapihankatuun, joka tuolloisen suunnitelman mukaan olisi ulottunut merenrantaan saakka. Engelin kaavan mukainen rakentaminen kesti vuosikymmeniä, ja jotkin kaupunginosat kuten Port Arthur rakennettiin pääosin vasta 1900-luvun alussa. 1900-luvun aikana kaupunki laajentui tasaisesti pohjoiseen, itään ja etelään. Turun saarille kaupunki alkoi laajentua enemmän vasta 1980- ja 1990-luvuilla, ja etenkin Hirvensalossa on edelleen paljon keskeneräisiä kaavoitettuja alueita.
Arkkitehtuuri
Turun kaupunkimaiseman vanhimmat rakennukset ovat keskiaikaiset Turun tuomiokirkko ja Turun linna. Turun kaupungin vanhin asemakartta on 1630-luvulta. Keskiaikaista kaupunkialuetta laajennettiin ruutukorttelimalliin perustuvalla asemakaavalla, jonka laati maanmittari Hans Hansson vuonna 1652 Pietari Brahen käskystä. C. L. Engel uusi ruutukaavan vuonna 1828 heti Turun suuren palon jälkeen. Kaupungin alueella on myös alkuperäisiä Turun palosta selvinneitä rakennuksia, joista tunnetuin kokonaisuus lienee Turun Luostarinmäen käsityöläismuseon puutaloalue. Uuden asemakaavan mukaiset pääkadut olivat 45 kyynärää ja sivukadut 30 kyynärää levät. Asemakaavan mukaan pää- ja jokikatujen samoin kuin torien ja aukioiden reunoille tuli rakentaa vain kivitaloja.
Engel on asemakaavan lisäksi suunnitellut kaupunkiin myös tunnettuja yksittäisiä rakennuksia, kuten Vartiovuoren tähtitornin ja Ortodoksisen kirkon. Palon jälkeen uudelleen rakennettu Tuomiokirkonpuisto ja Vanhan Suurtorin ympäristö puistoineen on laajin uusklassisen arkkitehtuurin kokonaisuus kaupungin alueella. Siellä sijaitsevat esimerkiksi Trappin talo (Åbo Akademin päärakennus) Katedraalikoulu, vanha raatihuone ja Hjeltintalo sekä Brinkkala, jonka julkisivut muutettiin 1880-luvulla uusrenessanssityyliseksi. Uusklassismia kaupungissa edustaa myös Suomen vanhin teatteri, kauppatorin laidalla sijaitseva Turun ruotsalainen teatteri.
Suomen itsenäistymisen jälkeen Turun arkkitehtuurin merkittävimpiin kehittäjiin kuuluivat etenkin Alvar Aalto ja Erik Bryggman. Heidän suunnittelemiensa töiden ja Turun vuoden 1928 messujen näyttelyrakenteiden ansiosta Turkua pidetään funktionalistisen arkkitehtuurin läpimurtopaikkana. Funktionalismia Turussa edustavat muun muassa Aallon suunnittelemat Turun Sanomien lehtitalo Kauppiaskadulla ja Lounais-Suomen Maalaistentalo Humalistonkadulla sekä Bryggmanin suunnittelemat Hospits Betel Yliopistonkadulla ja Åbo Akademin kirjatorni. Turun hautausmaalla sijaitseva Ylösnousemuskappeli kuuluu Bryggmanin tuotannossa vaiheeseen, jolloin funktionalismin suorapiirteisyys väistyi pehmeään, romanttissävyiseen arkkitehtuuriin.
Puistot

Turkua sanotaan lehtevien puistojen kaupungiksi ja puistokulttuurin edelläkävijäksi.
Kupittaanpuisto on paitsi Turun, myös koko Suomen vanhin ja laajin kaupunkipuisto. Puistossa on mahdollista harrastaa erilaisia liikunnallisia aktiviteetteja, sinne suuntaavat palloilijat, skeittaajat, uimarit, rullaluistelijat, jumppaajat, joogaajat ja keilaajat. Talvisin Kupittaalla voi harrastaa jääkiekkoa ja luistella tekojääradalla vauhtimadolla. Kupittaalla sijaitsevat myös Seikkailupuisto ja lasten liikennekaupunki.
Myös Ruissalon kansanpuistolla on pitkä historia. Kun Ruissalo oli jaettu palstoihin 1800-luvulla, yksi palstoista oli päätetty jättää kaupunkilaisten yhteiseen käyttöön. Tämä sai nimen Allmänna promenaden, ja nykyisin alue tunnetaan nimellä Ruissalon kansanpuisto. Alue tunnetaan valtakunnallisesti Ruisrock-festivaalista.
Turun hautausmaa vihittiin käyttöön vuonna 1807, ja sitä on laajennettu sen jälkeen useita kertoja. Alueen pinta-ala on 59,2 hehtaaria, ja sillä sijaitsee noin 45 000 hautaa. Hautausmaalle on haudattu useita merkkihenkilöitä, ja sen haudoilla on tunnettujen kuvanveistäjien suunnittelemia veistoksia ja muistomerkkejä. Alueella on viiden uskontokunnan hautausmaat.
Vuosisadan ensimmäisinä vuosikymmeninä puistoja elävöitettiin rakentamalla lapsille leikkikenttiä ja kahluualtaita sekä Kupittaanpuistoon lintulammikoita.
1970-luvulta lähtien kaupunkiin on rakennettu myös koirapuistoja, joista ensimmäiset sijaitsivat Raunistulassa ja Iso-Heikkilässä.
Muita Turussa sijaitsevia puistoja ovat muun muassa Asemanpuisto, Barkerinpuisto, Fleminginpuisto, Linnanpuisto, Puolalanpuisto, Runeberginpuisto, Samppalinnanpuisto, Urheilupuisto ja Vanhan Suurtorin kolmen puiston kokonaisuus eli Tuomiokirkonpuisto, Mannerheiminpuisto, Brahenpuisto ja Porthaninpuisto.
Turun kansallinen kaupunkipuisto perustettiin 2013. Se on laaja ja yhtenäinen arvoalueiden kokonaisuus, johon kuuluvat mm. Ruissalo, Aurajokivarsi, keskustan historialliset puistot, kukkulapuistot, Kupittaanpuisto sekä Halisten ja Kuralan historialliset kylät.
Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt

Eri puolilla maata sijaitsevat kohteet kuvaavat rakentamisen kehitystä eri ajanjaksoina. Valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä on koko Suomessa yli 1 200, Turussa yli 30. Kyseessä on Museoviraston laatima inventointi, joka on otettu käyttöön valtioneuvoston päätöksellä 2009.
Aurajokisuun satama-, telakka- ja teollisuusalue
Bryggmanin huvilat (Villa Staffans, Villa Erstan, Villa Solin, Solinin vierasmaja, Villa Ekman, Villa Warén)
Hospits Betel -hotelli ja Asunto-osakeyhtiö Atrium
Port Arthurin puutalokorttelit ja Mikaelinkirkko
Turun tuomiokirkko ja historiallinen ydinalue
Vartiovuorenpuisto, Turun Akatemian observatorio ja Luostarinmäen käsityöläiskorttelit
Päätöksenteko

Turun pormestarina on toiminut kesäkuusta 2025 alkaen Piia Elo (sd.). Vuosina 1930–2021 kaupungin korkein virkamies oli Turun kaupunginjohtaja.
Kaupunginvaltuusto varajäsenineen valitaan joka neljäs vuosi kuntavaaleissa. Kaupunginhallitus koostuu 14 valtuuston valitsemasta jäsenestä. Hallituksen tehtävänä on vastata kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta ja panna täytäntöön valtuuston tekemät päätökset. Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on toiminut Kaija Hartiala (kok.) kesäkuusta 2025 alkaen.
Kaupunginvaltuuston ryhmät olivat vuoden 2025 kuntavaalien jälkeen suuruusjärjestyksessä: Suomen Sosialidemokraattinen puolue 16 paikkaa, Kansallinen Kokoomus 15 paikkaa, Vihreät 11 paikkaa, Vasemmistoliitto 10 paikkaa, Perussuomalaiset kuusi paikkaa, Keskusta neljä paikkaa, Ruotsalainen kansanpuolue kolme paikkaa, Kristillisdemokraatit yksi paikka ja Asukkaiden Turku -yhteislista 1 paikka.
Korruptio ja väärinkäytökset
Rakentamiseen ja kaavoitukseen liittyviä rakenteellisen korruption esimerkkejä Turussa ovat muun muassa Hyvä veli -verkostot. Keskeinen tapahtumasarja tunnetaan nimellä Turun tauti, joka liittyi rakennusliikkeiden ja poliitikkojen väliseen pienen piirin tekemään yhteistyöhön vanhojen rakennusten purkamisessa, kaavoituksessa ja rakentamisessa.
Vuonna 1983 käräjäoikeus tuomitsi Turun asemakaava-arkkitehdin lahjonnan vastaanottammisesta ja määräsi viralta pantavaksi. Myös entinen kaupunginvaltuutettu sai sakkoja.
Vuonna 1995 Turun kaupunginjohtaja ja verojohtaja tuomittiin ehdolliseen vankeusrangaistukseen velallisen epärehellisyydestä liittyen ns. Matintalo-kauppaan.
Kuntaliitokset
Vuonna 1930 Turun maa-alueen pinta-ala oli 2 333 hehtaaria, alle kymmenesosa nykyisestä. Kaupunki käsitti tuolloin vain nykyisen keskikaupungin ruutukaava-alueen ja jonkin verran niin sanottuja takamaita sen välittömässä läheisyydessä. Sitä ympäröivät alueet Aurajoen eteläpuolella kuuluivat Kaarinaan, pohjoispuolella Maariaan, mutta niiden alueelle oli jo muodostunut laajaa esikaupunkiasutusta.
Vuonna 1939 Turkuun liitettiin laaja osa Kaarinan ja vuonna 1944 Maarian kunnasta, muun muassa näiden kuntien kirkonkylät sekä Raunistulan, Nummenmäen ja Vähäheikkilän taajaväkiset yhdyskunnat. Myös eräitä Raisioon kuuluneita alueita on vuosina 1931, 1949 ja 1957 liitetty Turkuun. Vuonna 1967 siihen liitettiin loputkin Maarian kunnasta sekä vuonna 1968 Kakskerta ja vuonna 1973 Paattinen. Pienempiä alueita Turkuun on liitetty myös Ruskosta ja Liedosta.
Varsinais-Suomen liitto on 2000-luvun alusta lähtien hahmotellut Turun kaupunkiseudusta nauhamaista suurkaupunkia. Vuonna 2015 valmistui erityinen kuntajakoselvitys Auran, Kustavin, Liedon, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Pöytyän, Ruskon, Sauvon, Taivassalon, Tarvasjoen ja Vehmaan kuntien sekä Kaarinan, Naantalin, Paimion, Raision ja Turun kaupunkien välillä. Turun kaupunginvaltuusto puolsi, mutta muut kunnat vastustivat yhdistymisesitystä.
Väestö

Turun asukasluku on 209 633 (31.12.2025). Turku on asukasluvultaan Suomen kuudenneksi suurin kaupunki, ja Turun seutu on kolmanneksi suurin kaupunkiseutu. Turun väkiluku ylitti 200 000 elokuussa 2023.
Aurajokilaakso on ollut vaurasta ja suhteellisen tiheästi asuttua aluetta jo rautakaudella. Turku oli Suomen suurin kaupunki 1840-luvulle saakka, jolloin Helsinki kasvoi sen ohi. 1900-luvulla väkiluku kasvoi voimakkaasti kaupungistumisen ja kuntaliitosten myötä. Kaupungin väkiluku kasvoi jatkuvasti 1970-luvun puoleen väliin asti, minkä jälkeen se alkoi laskea hitaasti. Väkiluvun kasvu on taas jatkunut 1990-luvun alusta.
Muuttotilastoissa näkyy erittäin selvästi, että korkeakoulut tuovat Turkuun runsaasti 18–30-vuotiaita uusia asukkaita. Turun ongelmana on ollut nuorten opiskelijoiden poismuutto kaupungista valmistumisen jälkeen. Eniten Turusta muutti asukkaita vuonna 2016 Helsinkiin, Kaarinaan ja Raisioon. Eniten muuttovoittoa Turku sai Salosta, Raumalta, Porista ja Oulusta. Turku on sijoittunut kolmesti peräkkäin kärkikolmikkoon Taloustutkimuksen muuttohalukkuutta mittaavissa tutkimuksissa. Vuoden 2018 tutkimuksessa Turku sijoittui toiseksi Tampereen jälkeen. Turun suuralueiden väkiluvut olivat vuonna 2016: Keskusta 54 490, Hirvensalo-Kakskerta 10 920, Skanssi-Uittamo 23 242, Varissuo-Lauste 17 950, Nummi-Halinen 21 431, Runosmäki-Raunistula 14 755, Länsikeskus 22 553, Pansio-Jyrkkälä 9 288 ja Maaria-Paattinen 9 462.
Turun seutukuntaan kuuluvat Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo ja Turku. Seutukunnassa on runsaat 345 000 asukasta.
Turku ja naapurikunnat ovat kilpailleet asukkaista, mikä on ajoittain haitannut yhteistyötä. Kilpailun ja osaoptimoinnin vähentämistä on käytetty perusteluna kuntien yhdistymiselle, joka voisi parantaa alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta ja asukkaiden arjen sujuvuutta ja ympäristön kestävää kehitystä.
Koulutus
Turku on Suomen vanhin koulukaupunki. Turun katedraalikoulun perustamisvuotena pidetään vuotta 1276. Vuonna 1630 Turkuun perustettiin Collegium aboense eli Turun kymnaasi, josta vuonna 1640 muodostui Turun akatemia. Vuoden 1827 Turun palon jälkeen akatemia siirrettiin Helsinkiin, ja omat yliopistonsa Turku sai, kun ruotsinkielinen Åbo Akademi syntyi vuonna 1918 ja suomenkielinen Turun yliopisto 1920.
Turussa järjestetään perusopetusta ja lukiokoulutusta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kunnallisten koulujen lisäksi kaupungissa toimivat muun muassa Turun yliopiston alaisuudessa toimiva Turun normaalikoulu ja steinerpedagogisiin arvoihin pohjautuva Turun Steiner-koulu.
Ammatillista koulutusta varten on Turun ammatti-instituutti ja useita muita oppilaitoksia, kuten Paasikivi-Opisto ja Turun konservatorio. Vuoden 2018 alussa syntyi uusi ammatillinen erityisoppilaitos, Ammattiopisto Spesia. Spesian opiskelijat ovat nuoria ja aikuisia, jotka tarvitsevat erityistä tukea opintoihinsa.
Turussa toimii kaksi yliopistoa ja kolme ammattikorkeakoulua. Eniten opiskelijoita, noin 22 300, on Turun yliopistossa (vuonna 2022). Yliopistoja ovat Turun yliopisto ja Åbo Akademi, ammattikorkeakouluja Turun ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Novia. Turun ammattikorkeakoulussa on noin 12 000 opiskelijaa (2022). Yhteensä kaupungissa on yli 40 000 korkeakouluopiskelijaa. Turun yliopisto on mukana kolmessa Suomen Akatemian kansallisessa huippuyksikössä kaudella 2018–2025: pelikulttuurien tutkimuksen-, kestävän avaruustieteen ja -tekniikan- sekä kvanttiteknologian huippuyksiköissä.
Terveydenhuolto

Turussa toimii kuusi terveysasemaa, kaksi lähipalvelupistettä ja ruotsinkielinen vastaanotto. Pakolaisilla ja turvapaikanhakijoilla on mahdollisuus ensivaiheen terveyspalveluihin ulkomaalaistoimistossa.
Turku kuuluu Varsinais-Suomen hyvinvointialueeseen (Varha), jonka keskussairaalana ja yliopistosairaalana toimii Turun yliopistollinen keskussairaala eli TYKS. Turussa TYKSiin kuuluu myös Turun kaupunginsairaalan yhteydessä Mäntymäellä toimiva TYKS Kirurginen sairaala. TYKSin Kantasairaalan alueella Kiinanmyllynmäen ympäristössä sijaitsevat A-, U- ja T-sairaala sekä muita rakennuksia, joissa on potilaiden vastaanotto- ja hoitotiloja. Sairaanhoitopiiriin kuuluu myös Kaskenkadun varrella sijaitseva Turunmaan sairaala, joka palvelee pääosin Paraisten ja Kemiönsaaren potilaita.
Turussa toimii Kunnallissairaalantiellä Turun kaupunginsairaala, joka tarjoaa perustason erikoissairaanhoitoa.
Kunnallisen terveydenhuollon lisäksi Turussa on useita yksityisiä lääkäriasemia.
Talous
Turku on taloudellisessakin mielessä Turun seutukunnan keskus. Alueella on monipuolinen elinkeinorakenne, mitä tukee laaja-alainen koulutustarjonta. Turun seutukunnan bruttokansantuote vuonna 2015 oli 37 780 euroa asukasta kohti. (koko maan keskiarvo 41 921 euroa asukasta kohti). Talouden kasvu Varsinais-Suomessa on ollut 2010-luvun puolivälistä lähtien hyvässä nosteessa. Meri- ja lääketeollisuuden vahvat näkymät heijastavat korkeasuhdannetta myös useille muille toimialoille, erityisesti rakentamiseen. Positiivinen rakennemuutos kaipaa panostamista koulutukseen. Ammattitaitoista väestöä onkin pyritty lisäämään kasvattamalla tekniikan alan paikkoja ja järjestemällä muuntokoulutuksia. Turun ongelmana on ollut aivovuoto, jolla tarkoitetaan korkeakoulusta valmistuneiden virtaamista pääkaupunkiseudulle.
Suomalaisten pörssiyhtiöiden pääkonttoreista Turun seudulla sijaitsevat muun muassa Raision, Telesten ja HKScanin pääkonttorit. Liikevaihdoltaan suurimpia yrityksiä Turun seudulla ovat vuonna 2018 muun muassa HKScan, Meyer Turku, Veritas Eläkevakuutus, Turun Osuuskauppa, Bayer Schering Pharma, Raisio, Nordkalk, TS-Yhtymä, Turku Energia, Teleste, Apetit, PerkinElmer, FläktGroup, Finnsementti, Finnfeeds Finland, Burger-In ja Felix Abba.
Henkilökuntamääriltään suurimpia työllistäjätoimialoja ovat (2015) teollisuus, tukku- ja vähittäiskauppa, hallinto- ja tukipalvelutoiminta, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sekä kuljetus ja varastointi. Tärkeimmät vientituotteet ovat laivat, koneet ja laitteet, elintarvikkeet, juomat ja lääketeollisuuden tuotteet, diagnostiikka- ja tietoliikennetuotteet. Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Bayer Schering Pharma, Suomen Laatuasunnot Oy ja PerkinElmerOy.
Wärtsilän päätös sulkea Turun dieseltehdas vuonna 2004 ja siirtää tuotanto Italian Triesteen oli kova pala kaupungille, mutta monet työntekijät ovat sittemmin saaneet työtä Turun telakalta, jolta ovat valmistuneet muun muassa vuonna 2009 silloin maailman suurimmat matkustaja- ja risteilyalukset Oasis of the Seas ja sen sisaralus Allure of the Seas. Niitä edelsivät kolme valmistumisaikanaan maailman suurinta risteilijää, Freedom-sarjan Freedom of the Seas, Liberty of the Seas ja Independence of the Seas, joka valmistui vuonna 2008. Vuoden 2017 lopussa Turun telakan tilauskannassa oli kahdeksan laivaa, joista viimeisin luovutetaan 2024. Varsinais-Suomessa panostetaan teknisen alan koulutukseen ja aloituspaikkoja on lisätty useissa oppilaitoksissa, jotta kasvavalle alalle riittäisi työntekijöitä.
Liikenne

Turun seudulla sijaitsee kaksi merkittävää satamaa: Turun satama ja Naantalin satama. Yhdessä ne muodostavat Suomen johtavan kappaletavaran satamakokonaisuuden. Turun satama on sijaintinsa johdosta tärkeässä asemassa ulkomaankaupan kannalta. Turku on sijaintinsa ja hallinnollisen asemansa vuoksi vanhastaan ollut Suomen portti länteen ja Euroopan sillanpää itään. Turun satama on erikoistunut suuryksikköliikenteeseen. Tiheimmin liikennöidään Tukholmaan, jonne on neljä lauttavuoroa vuorokaudessa. Helsingin sataman jälkeen Turun satama onkin matkustajaliikenteessä toiseksi suurin satama. Tavaraliikenteessä sen osuus on huomattavasti pienempi.
Laivaliikennettä Tallinnaan, Riikaan ja Visbyhyn on ollut ajoittain, ja ympärivuotinen reittiliikenne Tallinnaan on ollut suunnitteilla vuodesta 2006.
Nopeasti kasvanut läheinen Naantalin satama on huomattava teollisuussatama. Se on jo pitkään tunnettu erityisesti neste- ja kuivabulkkisatamana, mutta viime aikoina Naantalin satamasta on kehittynyt myös keskeinen suuryksikköliikennesatama. Turun seudulla toimivia merkittävimpiä laivanvarustamoja ovat Alfons Håkans, Baltic Line, Birka Cruises, Finnlines, Mann Lines, Meriaura, Rederi Ab Engship, Bore, SeaWind Line, Tallink Silja, Team Lines, Viking Line ja RMS. Aurajoesta lähtee myös saaristolaivoja ja vesibusseja Turun saaristoon. Vuoteen 2024 asti Turusta Naantaliin höyrysi kesäisin kahdesti päivässä Suomen rannikon viimeinen reittiliikenteessä ollut matkustajahöyrylaiva, S/S Ukkopekka.
Turkuun saatiin rautatie vuonna 1876 osana Hämeenlinna–Tampere–Turku-linjaa. Rautatien rakentaminen pääsi käyntiin vasta vuonna 1874 yli kymmenen vuotta kestäneiden linjauksia koskeneiden erimielisyyksien ja rahoitusongelmien takia. Rantarata Karjaalle valmistui vuonna 1899 ja Helsinkiin 1902. Uudenkaupungin rata valmistui vuonna 1924. Matkustajaliikenne Uudenkaupungin radalla loppui vuonna 1992, mutta radalla on edelleen vähäistä tavaraliikennettä. Suomen ensimmäiset Pendolinot alkoivat kulkea Turun ja Helsingin välillä vuonna 1995. Välillä kulkee vuosittain noin 1,2 miljoonaa matkustajaa. Turku–Toijala-radalla on matkustajia (2016) noin 460 000. Turku on Suomen ainoa kaupunki, jossa on kolme kaukoliikenteen rautatieasemaa (satama, päärautatieasema ja Kupittaa).
Vesi-, jäte- ja energiahuolto
Ennen vesijohtoverkoston saamista Turkuun, vettä otettiin hygienian tasoltaan useimmiten puutteellisista kaivoista ja lähteistä. Koko kaupungin laajuinen toimiva vesijohtojärjestelmä Turkuun saatiin muuhun Eurooppaan verrattuna varsin myöhään, vasta vuonna 1903. Tuolloin otettiin käyttöön Turun vesilaitoksen ensimmäinen vesitorni, Vartiovuoren vesisäiliö ja Kaarningon vesijohtolaitos. Vesijohtoverkoston saamisen vaikeuksina ovat olleet muun muassa Turun hidas päätöksenteko ja kuntalaisten kielteinen suhtautuminen Aurajoen puhdistetun veden käyttöön juomavetenä. Aurajoen veden laatu on ollut huono koko sen käytön ajan. Vesijohtoverkoston auettua aluksi käytettiin pohjavettä, mutta vuodesta 1923 lähtien enimmäkseen uuden Halisten vesilaitoksen Aurajoesta puhdistamaa vettä. Tuolloin kaupungin vähäinen vedenkulutus lähti nousuun, voimistui entisestään 1940-luvulla ja saavutti huipun vuonna 1973, jonka jälkeen vedenkulutus on laskenut. Turussa on vähän raakavesilähteitä, joten raakavesivarantojen puutteen vuoksi on kaupungissa ollut koko sen historian ajan ajoittaista puutetta vedestä. Tämän seurauksena Aurajokeen laskeva Savojärvi padottiin vuonna 1952 ja raakavettä hankittiin myös muista paikoista. 1970-luvulta lähtien etsittiin vaihtoehtoisia raakavesilähteitä Aurajoen tilalle ja lopulta Turun Seudun Vesi Oy:n tekopohjaveden tuotanto Virttaankankaalla käynnistyi vuonna 2011, josta Turku ja sen naapurikunnat ovat saaneet vuodesta 2013 lähtien kaiken vetensä. Turussa on neljä vesitornia: Yliopistonmäellä, Juhannuskukkulalla, Parolanpuistossa ja Luolavuoressa. Vesitorneilla on verkostossa kaksi tärkeää tehtävää: veden varastointi kulutushuippuja varten ja sopivan paineen ylläpito.
Kaupungissa ei ollut viemäreitä, jolloin jätteet heitettiin avo-ojiin jotka edelleen saastuttivat juomaveden. Turun keskellä sijaitseva Aurajoki kärsi vakavista saasteongelmista ja hajuhaitoista, jotka johtuivat sinne lasketuista jätevesistä. Joen alajuoksu alkoi jo muistuttaa avoviemäriä ja lopulta kaupungin ensimmäinen jätevesipuhdistamo, Turun jätevedenpuhdistamo Iso-Heikkilässä, otettiin käyttöön vuonna 1968. Se puhdisti Turun länsipuolen jätevedet ja vuonna 1972 Aurajoen alittavan viemäritunnelin valmistuttua myös itäpuolen jätevedet. Tällöin lähes kaikki Turun jätevedet käsiteltiin ja viemäriverkosto kattoi suurimman osan Turusta. 1970-luvulla alkoi vesistöjen selvä puhdistuminen ja niiden virkistyskäyttö lisääntyi, etenkin Aurajoen. Turun seudun 300 000 asukkaan jätevedet on puhdistanut vuodesta 2009 alkaen Kakolan jätevedenpuhdistamo. Jäteveden puhdistaminen alusta loppuun kestää korkeintaan kaksi päivää. Puhdistettu vesi valuu satama-altaaseen. Puhdistamon käyttöönoton jälkeen Turun merialueen fosforikuormitus on vähentynyt 72 prosenttia.
Ystävyyskaupungit

Turun pohjoismaisia ystävyyskaupunkeja Bergeniä, Göteborgia ja Aarhusia sekä Venäjän Pietaria yhdistää se, että ne ovat kaikki maidensa ”kakkoskaupunkeja”. Kaikki kaupungit sijaitsevat lisäksi rannikolla, ja niillä on pitkä historia ja tärkeä kulttuurillinen, taloudellinen ja hallinnollinen asema omassa maassaan. Näiden ominaisuuksien vuoksi Turussa koetaan yhteenkuuluvuutta mainittuihin kaupunkeihin. Suikkilan kaupunginosassa on ystävyyskaupunkien mukaan nimettyjä katuja. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen pätkä Leningradinkadusta muutettiin Pietarinkaduksi.
Turun ystävyyskaupungeista etenkin Pietari on noussut viime vuosina tärkeäksi, ja yhteistyömahdollisuudet ovat kasvaneet Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Pietarissa on järjestetty Turku-päivät ja vastavuoroisesti Turussa on järjestetty Pietari-päivät. Kaupungit tekevät yhteistyötä myös talouden, kulttuurin, koulutuksen, terveydenhuollon ja matkailun saralla. Helmikuun lopussa 2022 Turku keskeytti toistaiseksi ystävyyskaupunkiyhteistyön Pietarin kanssa vastauksena Venäjän hyökkäykselle Ukrainaan. Meneillään olevat ja tulevat tapahtumat peruttiin, ja Pietarissa sijaitseva Turku-keskus suljettiin.
Turun Puolalanpuistossa on Leningradin ja Turun ystävyyden patsas. Teos pystytettiin vuonna 1969 15 vuotta kestäneen ystävyyskaupunkitoiminnan kunniaksi. Patsaassa kuvataan neljää toisiaan halaavaa ja tervehtivää ihmishahmoa.
Göteborgin kanssa Turku on tehnyt yhteistyötä jo ennen ystävyyskaupunkisuhteiden solmimista. Virallisesti Göteborgista tuli Turun ystävyyskaupunki vuonna 1946, mutta Turun kummikaupunkina se oli ollut jo 1940-luvun alusta asti. Vuonna 1945 lähes kaikki turkulaiset saivat joulupaketin Göteborgista. Turku kiitti Göteborgin kaupunkia anteliaisuudesta sodan jälkeen tilaamalla Wäinö Aaltoselta kookkaan veistoksen. Kun ystävyyssuhteet solmitaan paljastettiin Göteborgissa toukokuun alussa 1955, ja kauppaneuvos Leo Weinstein lahjoitti veistoksen kaksoiskappaleen Turun kaupungille. Kaksoiskappale paljastettiin Turussa muutama viikko Göteborgin jälkeen.
Kulttuuri

Imago ja turkulaisuus
Vanha ja historiallinen kuvaavat ihmisten mielikuvia Turusta. Vuoden 2011 kulttuuripääkaupunkivuosi vahvisti Turun julkisuuskuvaa ja kohensi imagoa maailmalla. Leikkimielisen turkulaisen sanonnan mukaan turkulaiseksi ei voi tulla, vaan ainoastaan syntyä – ja turkulaiseksi voi syntyä ainoastaan Heidekenin synnytyssairaalassa, joka kylläkin lakkautettiin vuonna 1995. Stereotypioista huolimatta Turulla on ollut varsin kansainvälinen ja monikulttuurinen väestöpohja kautta historiansa. Kaupungin asukkaista 39,7 % oli syntyperäisiä turkulaisia vuonna 2016. Ulkomailla syntyneitä oli 9,8 %.
Turkulaisuuden kanssa törmäyskurssilla ovat kansanperinteen mukaan tamperelaiset. Tampereen teknillisessä yliopistossa on jopa Ei-Turkulainen osakunta (ETO ry), jonka tavoitteena on yhdistää kaikki Tampereen tiedekorkeakoulujen ei-turkulaiset opiskelijat.
Turkuseura-Åbosamfundet ry on vuonna 1957 perustettu 2 200-jäseninen kaksikielinen, poliittisesti sitoutumaton kotiseutuyhdistys, joka vaalii turkulaisuutta ja Turun murretta, tallettaa perinteitä ja turkulaista paikallishistoriaa. Seuran tavoitteena on vaikuttaa Turun myönteisen imagon ylläpitämiseen ja lisäämiseen. Seura järjestää Turkuun liittyviä retkiä, esitelmätilaisuuksia, näyttelyitä ja kilpailuja sekä julkaisee kotiseutulehteä Suomen Turku – Åbo, vår stad, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Turkuseura harjoittaa myös kustannustoimintaa ja julkaisee Turku-aiheista kirjallisuutta. Seuralla on oma kauppa, Föripuoti, jossa myydään omien julkaisujen lisäksi myös muiden kustantamaa Turku-aiheista kirjallisuutta sekä postikortteja ja lahjatavaroita.
Nähtävyydet
Vuonna 2016 Turun kaupungin alueella sijaitsevista museoista ja nähtävyyskohteista suosituimmat olivat:
Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto on myös suosittu käyntikohde, vaikkei sitä sinänsä olekaan laskettu tähän nähtävyyksien listaan. Vuonna 2017 pääkirjastossa oli kävijöitä noin 1,3 miljoonaa.
Katso myös
Luettelo Turun julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Varsinais-Suomen historiallinen maakunta
Lähteet
Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot. Turku: Sammakko, 2013 (5. painos, 1. uud. p.). ISBN 978-952-483-266-3
Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja. Turku: Turun kaupungin konsernihallitus/Talous- ja stragetiaryhmä/Stragetia ja kehittäminen, 2016. Teoksen verkkoversio (pdf) Viitattu 21.1.2017. (Arkistoitu – Internet Archive)
Lahtinen, Rauno & Laaksonen, Hannu: ”Turkulaisen puistokulttuurin juurilla”, Kävely Puistojen Turussa, s. 31. Turku: Turkuseura, 2008. ISBN 978-952-99619-6-2
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Turku Wikimedia Commonsissa
Sitaatteja aiheesta Turku Wikisitaateissa
Wikisanakirjassa: turku – sanan synonyymit, käännökset ja sanakirjamääritelmä
Turun kaupungin viralliset matkailusivut
Kaynak: Wikipedia – Turku · CC BY-SA 4.0
Kökenbilimi
Şehrin Turku adı eski slav lehçelerinde var olan tǔrgǔ yani pazar yeri anlamından gelmektedir. Turku ismi hâlâ bazı fin deyimlerinde pazar yeri anlamında kullanılmaktadır.
Fin dilinde bu adın kullanımı o bölgeye ait kurumlar ve diğer yer adları bahsedilirken Turun şeklindedir. Bu da Türkçedeki ilgi ekine benzer bir şekilde "Turku'nun" anlamına yakın bir kullanımdır. Bu sebeple örneğin şehrin adını taşıyan üniversite olan Turku Üniversitesi fincede Turun yliopisto şeklinde yani Turku'nun Üniversitesi ya da İngilizce adıyla University of Turun şeklinde anılmaktadır.
Tarihçe
Turku, resmî olarak 13. yüzyılda kurulmuş olup bölgedeki arkeolojik bulgular Taş Devri'ne kadar uzanmaktadır. 1300 yılında Turku Katedrali inşa edildi.
Orta Çağ'da Turku, Turku Piskoposluğu'nun bulunduğu yerdi. Turku resmî olarak başkent olmamasına karşın Dük ve Finlandiya Genel Valisi'nin kısa ömürlü kurumlarının merkeziydi. Sigismund'a karşı savaşın ardından, şehirde katliam yaşanmıştır. 1640'ta şehirde Finlandiya'daki ilk üniversitesi olan Turku Kraliyet Akademisi kuruldu. Turku, 1676'da Finlandiya Meclisinin toplantı yeri oldu.
Finlandiya'nın Finlandiya Savaşı'nın ardından Rus İmparatorluğu'na geçmesiyle Turku 1809'da yeni kurulan Finlandiya Grandüklüğü'nün kısa bir süre başkenti olup Rusya'dan uzak olması nedeniyle 1812'de başkent Helsinki'ye taşındı. 1827'de çıkan büyük bir yangın şehri neredeyse tamamen yok etti. Yangından sonra, yeni başkent Helsinki'yi de tasarlayan Alman mimar Carl Ludvig Engel, yeni ve daha güvenli bir şehir planı hazırladı. Turku, yirmi yıl boyunca Finlandiya'nın en büyük şehri olarak kaldı.
20. yüzyılda Turku, Jarmo Virmavirta gibi tarihçiler tarafından "Finlandiya'nın Batı'ya açılan kapısı" olarak adlandırıldı. Şehir, diğer Batı Avrupa ülkeleri ve şehirleriyle, özellikle de 1940'lardan bu yana Botniya Körfezi boyunca Stokholm'le iyi bağlantıları bulunmaktaydı.
Coğrafya
Turku, Finlandiya'nın güneybatı ucunda Aura Nehri ve Botniya Körfezi'nin kıyısında yer almaktadır. Turku, Aura Nehri'nin her iki kıyısına yayılmış 245 km²'lik bir alanı kaplamaktadır. Şehir merkezi ise nehrin her iki yakasında nehrin ağzına yakın bir yerde bulunmaktadır.
Turku yaklaşık 300,000'den fazla toplam nüfusu ile Finlandiya'nın üçüncü büyük kentsel alanıdır.
Turku, dokuz semt ve 78 mahalleye ayrılmakta olup bunların idari bir işlevi bulunmamaktadır.
Ekonomi
Turku ekonomisi ağırlıklı olarak Turku Limanı ve diğer hizmet odaklı endüstriler üzerinde yoğunlaşmaktadır. Şehir ayrıca ünlü bir yüksek teknoloji merkezi olan Turku Bilim Parkı'nda biyoteknoloji ve bilgi teknolojisi alanlarında faaliyet gösteren 300'den fazla şirkete ev sahipliği yapmakta ve ayrıca iş sektörüyle yakından çalışan çeşitli yükseköğrenim kurumlarına ev sahipliği yapmaktadır.
Turku'da gıda üreticisi HKSCan ile fast food zinciri Hesburger'in genel merkezleri yer almaktadır.
Kültür
Turku'daki kültürel mekanlar arasında birçok tiyatro, sinema ve sanat galerisi ile bir şehir filarmoni orkestrası bulunmaktadır. Kentin kültür merkezi, özellikle her yıl Temmuz ayında Orta Çağ Pazarı olmak üzere düzenli etkinlikler gerçekleştirmektedir. Turku aynı zamanda Finlandiya'nın resmi Noel kentidir ve Finlandiya'daki Noel Barışı her yıl 24 Aralık'ta Brinkkala Salonu balkonundan ilan edilmektedir.
Turku 2011 yılında Avrupa Kültür Başkenti olmuştur.
Eğitim

Turku, Finlandiya'nın diğer şehirlerinden daha uzun bir eğitim geçmişine sahiptir. Ülkenin ilk üniversitesi olan Turku Kraliyet Akademisi (günümüz Helsinki Üniversitesi) 1640 yılında Turku'da kurulmuştur. Turku Üniversitesi, Finlandiya'nın ikinci büyük üniversitesi olup Åbo Akademi ise Finlandiya'nın tek İsveççe eğitim yapan üniversitesidir. Turku Uluslararası Okulu, aynı zamanda Helsinki Uluslararası Okulu ile birlikte ülkedeki iki uluslararası okuldan biridir.
Turku Uygulamalı Bilimler Üniversitesi, Finlandiya'nın ikinci en büyük teknik üniversitesidir. Ayrıca Novia Uygulamalı Bilimler Üniversitesi ile Diaconia Uygulamalı Bilimler Üniversitesi'nin şehirde kampüsleri bulunmaktadır.
Spor
Turku'nun SM-liiga'da oynayan HC TPS adında bir buz hokeyi takımı ile Veikkausliiga'da oynayan FC Inter Turku ve Ykkönen'de oynayan Turun Palloseura adlarında iki futbol takımı bulunmaktadır.
Ulaşım

Turku büyüklüğüne göre ortalama bir şehiriçi otobüs hattına sahiptir. Bunun yanında şehirde 1972 yılına kadar tramvay hattı da bulunmaktaydı. Günümüzde yeni bir hafif raylı sistem inşa edilmesi planlanmaktadır.
Şehre, Turku Ana Demiryolu İstasyonu, Turku Limanı ile Turku Havalimanı hizmet vermektedir.
Kardeş şehirler
Turku'nun aşağıdaki şehirler ile işbirliği anlaşması bulunmaktadır.
Kaynak: Wikipedia – Turku · CC BY-SA 4.0
Names and etymology
The Finnish name Turku is related to the word torg, which is found in the Scandinavian and modern Russian languages and means "market". Although direct borrowing from Old Russian tŭrgŭ (търгъ) is often assumed, it is more likely that the word spread through Varangian trade networks than through the presence of Russian merchants in Finland. According to linguist Kaisa Häkkinen, the word likely entered Finnish via Estonian, where turg still retains the meaning "market". Over time, the original meaning faded in Finnish, and by the Middle Ages, turku had become synonymous with the town's name. Today the word survives primarily in idiomatic expressions.
For the Swedish name, the most widely accepted interpretation holds that Åbo is a simple combination of å ("river, creek, large stream") and bo ("dwelling, settlement"), referring to a settlement by the Aura River. Nevertheless, several alternative interpretations have been proposed. One suggests that the name derives from the personal name Abraham, possibly in a shortened form such as Abo. Another theory considers Åbo a reinterpretation or translation of the Finnish name Turku. A third possibility links the name to monastic naming traditions, particularly the Dominican monastery at Åhus in Skåne, which may have served as a model when the Dominican order established a monastery in the area during the 13th century. Linguist Mikko Heikkilä has also proposed that Åbo developed from an earlier, unattested form Aborg, which would have originally referred to the Vanhalinna hillfort in nearby Lieto.
In Finnish, the genitive of Turku is Turun, meaning "of Turku". The Finnish names of organizations and institutes of Turku often begin with this word, as in Turun yliopisto for the University of Turku.
History

Turku has a long history as Finland's largest city and occasionally as the administrative center of the country, but for the last two hundred years has been surpassed by Helsinki. The city's identity stems from its status as the oldest city in Finland and the country's first capital. Originally, the word "Finland" referred only to the area around Turku (hence the title, "Finland Proper" for the region).
Early history
Settlement in the Turku area is relatively recent, for southwestern Finland remained below sea level for an extended period due to the Ice Age. Due to tectonic uplift, the Turku region transformed from an outlying archipelago to a shoreline during 3000-2000 BCE. The area was densely populated during the Iron Age as it was the most important agricultural region in the region. Ancient cemeteries dating from 550 to 1150 have been discovered in the region. Some cemeteries were utilized during the initial migratory phase, while some were solely utilized during the Viking Age, and others were established in the 12th century. There are also remains of houses and villages and old forts from the late Iron Age.
According to legend, the English bishop Henry baptised the first Finns into Christianity in 1150. However, the first Christian graves date from the 10th and 11th centuries, and the first archaeological evidence of a church dates from the 12th century. In the 11th century, the Turku region began to develop as a port. The oldest known road, Hämeen härkätie, connected to region and the Old Castle of Lieto to Tavastia in the 9th century at the latest. Early literary sources such as Al-Idrisi's world map from 1154 mention Turku.
Swedish era
According to the permission granted by Pope Gregory IX on 23 January 1229, the episcopal seat was moved from Nousiainen to Koroinen, which is located near the current center of Turku. There is nothing to suggest that the actual city of Turku still existed at this point; however, the city was not founded on uninhabited land, but there were fields and probably also a peasant village. Since no reliable document has survived about the year of the city's founding, it has also been speculated that the city was founded in the 1280s or 1290s by the joint initiative of the king, the bishop, and the Dominican Convent of Saint Olaf, which itself was founded in 1249.
Geography

Situated at the mouth of the Aura River in the south-western corner of Finland, Turku covers an area of 245 square kilometres (95 sq mi) on both banks of the river. The eastern side, where Turku Cathedral is located, is the older and original centre. It is popularly known as täl pual jokke ("this side of the river"). The western side, where Turku Castle is located, is the newer part. It is called tois pual jokke ("the other side of the river"). In modern times, both banks of the Aura River are equally the centre of the city.
There are twelve bridges over the Aura river in Turku. The oldest of the current bridges is Auransilta, which was constructed in 1904. The newest bridge is Kirjastosilta ('library bridge'), a pedestrian-only bridge built in 2013. The Föri, a small ferry that transports pedestrians and bicycles across the river without payment, is a well-known feature of the city.
Administrative subdivisions
The city is divided into 78 districts and nine wards. These do not operate as units of local government. However, some social programmes are district-based, especially in the eastern part of the city, where unemployment is high in some areas. The largest populated districts are Varissuo and Runosmäki. By area, Kakskerta and Paattinen are the largest districts.
As many of the small neighbouring municipalities from the north and south of the city were annexed during the mid-20th century, Turku is today shaped like an elongated pear. The city centre and most of the suburban areas lie in the middle, separated from the less densely populated northern rural areas by the Turku bypass, that forms part of European route E18. Islands such as Ruissalo, Hirvensalo, Satava and Kakskerta, forming the southern part of the city, are also sparsely populated and mostly contain summer residences, with the exception of some districts in Hirvensalo which are currently growing into upper-middle-class suburbs.
Demographics
Population
The city of Turku has 209,633 inhabitants, making it the 6th most populous municipality in Finland. The Turku metropolitan area has a population of 319,847, and the larger Turku sub-region has a population of 355,791. This makes it the third-largest region in Finland after Helsinki and Tampere. Turku is home to 4% of Finland's population. 17 per cent of the population has a foreign background, which is almost twice as high as the national average. However, it is lower than in the major Finnish cities of Helsinki, Espoo or Vantaa.
The city's population density is 794.4 inhabitants per square kilometre. The median age in the city is 42.1, lower than the national average of 43.6.
Languages
The city of Turku is officially bilingual, with both Finnish and Swedish as official languages. The majority of the population, 160,815 persons (76.7%), spoke Finnish as their first language. The number of Swedish speakers was 11,306 persons (5.4%) of the population. Foreign languages were spoken by 17.9% of the population. As English and Swedish are compulsory school subjects, functional bilingualism or trilingualism acquired through language studies is not uncommon.
More than a hundred different languages are spoken as mother tongues in Turku, and citizens from more than 130 countries live in the city. The people of Turku also represent all major religions. The most commonly spoken foreign languages are Russian (1.9%), Arabic (1.8%), Albanian (1.3%), Ukrainian (1.2%) and Kurdish (1.2%).
Immigration
As of 2024, there were 35,088 people with a foreign background living in Turku, or 17% of the population. There were 31,223 residents who were born abroad, or 15% of the population. The number of foreign citizens in Turku was 21,665.
The relative share of immigrants in Turku's population is well above the national average. Moreover, the city's new residents are increasingly of foreign origin. This will increase the proportion of foreign residents in the coming years.
Economy

The Turku region boasts 22,000 enterprises, two universities and four polytechnics. The city has also business branches with local expertise in the maritime, life sciences, information technology, entertainment, biotechnology, and sustainable development industries. The city's economic hub revolves around the Port of Turku and other service-oriented sectors. The dockyard of Meyer Turku and the maritime business cluster reign as the leading industrial employer in the area. The city also boasts a high-tech centre in the Turku Science Park area, with a growing role in the information technology and biotechnology industries in recent decades.
The Turku region hosts the business service centre Potkuri and the start-up community SparkUp. In addition, the West Finland Film Commission works to promote favourable operating conditions for companies in the AV industry and for the production of films and TV series in the Turku region. Turku Future Technologies is a development centre and research and innovation network supported by eight Finnish universities. Smart Chemistry Park is a collaborative platform and network for the bio- and circular economy as well as the chemical industry in Raisio. Meanwhile, Blue Industry Park is a growing cluster for maritime and manufacturing industries.
At least the following major Finnish companies have their corporate headquarters in Turku: HKScan and Hesburger. Other major companies which have operations in Turku include Bayer, Fläkt Woods, Meyer Werft, Orion Corporation and Wärtsilä.
Culture

Cultural venues in Turku include several museums, theatres, cinemas, art galleries, and music. Turku offers a variety of cultural events. The most important one is the declaration of Christmas Peace on 24 December in the Old Great Square. The tradition is about 700 years old. Other notable events include the Medieval Market, the Music Festival, the Book Fair, the Film Day, the Animated Film Festival TAFF, the Jazz Festival, the Paavo Nurmi Games of athletics, the Ruisrock rock festival, Kesärauha music festival, the Down by the Laituri music festival and the New Performance Turku Biennale.
Turku was the European Capital of Culture in 2011, and the city council has approved numerous projects to boost the city's image in preparation for that status.
Medieval buildings
According to archaeological evidence, the construction of Turku began in the late 13th Century. However, only a few of its medieval buildings have survived to the present day. The primary factor was the Great Fire in 1827, which decimated three quarters of the city. Turku Cathedral, constructed in the 13th century, is one of the oldest still-functioning buildings. It is also Finland's only medieval basilica church. Another surviving edifice from the medieval era is Turku Castle, which was established in the 1280s and underwent several expansions in the 15th century. Only the ruins remain of the bishop's church in Koroistenniemi, Koroinen, but the white cross serves as a reminder of the bishop's castle that existed centuries ago. Qwensel House, the oldest wooden house in Turku dating back to the 18th century, has been converted into a museum. No other medieval buildings have survived to the present day.
Museums
Most of Turku's museums are situated beside the Aura River. The Turku Art Museum is housed in a granite castle, with exhibits of both classical and contemporary art. Turku Cathedral and its museum, located on the banks of the Aura River, provide information about the history and artifacts of the church. Adjacent to the cathedral, Ett Hem, a 19th-century bourgeois residence, and the Sibelius Museum, which displays a collection of musical instruments, can be found. Aboa Vetus & Ars Nova presents a fusion of medieval ruins and modern art. On Vartiovuori, lies the Luostarinmäki Craftsman Museum, which represents a wooden housing locality dating back to the 18th century.
Sports

Turku has two major football teams playing in the top national league Veikkausliiga: FC Inter, and TPS. Both teams are based at Veritas Stadion in Kupittaa.
The HC TPS is an ice hockey team that competes in the top level, SM-liiga, and has secured 11 national championships. They play their games at Gatorade Center in Artukainen.
The city also hosts the annual Paavo Nurmi Marathon, named after the legendary Turku-born runner Paavo Nurmi.
Turku is home to the Eagles Rugby Football Club, a division champion affiliated with Suomen Rugbyliitto, which trains and competes at Impivaara Jalkapallonhalli and Kuppitaanpuisto.
Turku Titans is a lacrosse club with a rich history, having scored three silver and one gold medals in Finland's national lacrosse league. The Titans' women's team has also achieved success. Furthermore, the city hosted the FIL U19 2012 World Lacrosse Championships.
Finnish tennis player Jarkko Nieminen, from the nearby county of Masku, is among the most accomplished players in Finland.
Government and politics
![The Court of Appeal [fi] and Academy House of Turku](https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d9/Turun_hovioikeus.jpg/500px-Turun_hovioikeus.jpg)
Turku is an important administrative centre, being the regional capital, and hosting the seat of the Archbishop of Finland and a Court of Appeal. Minna Arve has been the mayor of Turku since 2017. Since August 2021 her role as the mayor has been an elected office instead of a hired position.
The city council of Turku has 67 seats. Following the 2021 municipal election, the council seats are allocated in the following way: National Coalition Party 16 seats, Social Democrats 13, Left Alliance 11, Green League 10, True Finns 9, Centre Party 3, Swedish People's Party 3, Movement Now 1, and Christian Democrats 1. The current chair of the city board is Sini Ruohonen from National Coalition Party.
Results of the 2019 Finnish parliamentary election in Turku:
Transport

For a city of its size, Turku has a moderate public transport network of bus routes, which is comparable to the bus network of similar-sized Tampere. The bus network is managed and supervised by the Turku City Region's Public Transport Committee (FÖLI) (Finnish: Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta, Swedish: kollektivtrafiknämnden för Åbo stadsregion), and is operated mainly by private companies. Bus traffic to and in the neighbouring municipalities of Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio and Rusko are also handled by FÖLI. The bus rates are the same when traveling within these municipalities.
Rail traffic to and from Turku is handled by the Finnish national carrier, VR. The number of services has fallen and only the railways towards Tampere and Helsinki are now in use. The railway stations currently used for passenger traffic are the Turku Central railway station in Pohjola, and two smaller stations in Kupittaa and the Port of Turku.
There is no local rail traffic at the moment, as the city's popular tram services were discontinued in 1972, and the various local railway lines to neighbouring towns and municipalities were all abolished during the late 20th century. However, there are plans for a light rail system in the Turku region in the near future. According to the current estimate the tramway's construction will start in 2028 and finish in 2033. The first route will be constructed between Turku Port−City Centre−Varissuo residential area. Route's estimated length is 11 kilometers (6.8 miles) with 17 stops.
The first outdoor inclined elevator, the Funicular, is located in Turku. The elevator offers unimpeded access to Kakolanmäki hill, where there is no other public transport. The Funicular has two stations, and the travelling time between the stations is approximately one minute. It is possible to hop on and off at both stations, and travelling is free of charge. The elevator's rail is about 130 metres long, and the height difference between the two stations is about 30 metres.
Education

Turku has a longer educational history than any other Finnish city: the first school in the city, the Cathedral School, was founded along with Turku Cathedral in the late 13th century. The first university in Finland, the Royal Academy of Turku (now University of Helsinki), was established in the city in 1640. In 1820, the first school in Finland conforming to the Bell-Lancaster method was founded in Turku with the aim of making primary education more inclusive to the lower classes.
Turku is home to about 40 000 higher education students. There are two universities and several "polytechnics" in the town.
Turku is the only city in Finland to have two Universities. The Finnish University of Turku is the fourth-largest university in Finland (22,300 students in 2022), as measured by student enrollment, and one of the oldest as well, having been founded in 1920. Approximately 9% of all students are international students. Åbo Akademi, founded in 1918 as the second university of Finland, is one of the country's two Swedish-language universities. Turku School of Economics merged with The University of Turku in 2010, and Åbo handelshögskola, its Swedish counterpart, with Åbo Akademi in 1980. The central hospital of Turku, Turku University Hospital, is affiliated with the university and is used as a teaching hospital.
Turku University of Applied Sciences (TUAS) is the second largest polytechnic in Finland (12,000 students in 2022) after Metropolia University of Applied Sciences. TUAS consists of six campus buildings in Turku and one separate campus in town of Salo. Bachelors of Business Administration, Social Services and Health Care Nursing study at Salo IoT Campus. TUAS offers Bachelor and Master studies in over 70 fields of education.
Also, Novia University of Applied Sciences and Diaconia University of Applied Sciences have campuses in the town.
Media

The most widely read newspaper of Turku and the area around it is the daily regional morning newspaper Turun Sanomat, which has a readership of over 70% of the population every day. Åbo Underrättelser, a Swedish-language newspaper published in Turku, is the oldest newspaper in Finland, having been published since 1824.
The free-of-charge Turkulainen newspaper was among the most popular newspapers prior to its hiatus in 2020; it is expected to return to print in November 2026.
There are also a number of more localized newspapers such as Kulmakunta (for the eastern suburbs of Turku, including Varissuo and Lauste), and Rannikkoseutu (for the area around the neighbouring cities of Raisio and Naantali).
The first Finnish newspaper, Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo, in Swedish, was begun in Turku in 1771, as well as the first Finnish-language newspaper, Suomenkieliset Tieto-Sanomat, which was begun in 1775.
The newspaper Turun Sanomat also operated a regional television station, called Turku-TV, but the station stopped operating in 2012. The Finnish national broadcaster Yleisradio screens local news, daily from Monday to Friday, for the residents of southwestern Finland (including the regions of Southwest Finland and Satakunta). All Finnish national TV channels are viewable and national radio channels audible in the Turku area. In addition, a number of local radio stations, e.g. Auran Aallot, Radio Sata and Radio Robin Hood are operational. Local public service radio stations are Yle Turun Radio broadcasting in Finnish (the regional version of Yle Radio Suomi) and Yle Vega Åboland broadcasting in Swedish (the regional version of Yle Vega).
International relations
Twin towns – sister cities
In March 2022, Turku suspended the agreement with Saint Petersburg, Russia (twinning since 1953) due to the Russian invasion of Ukraine.
Kaynak: Wikipedia – Turku · CC BY-SA 4.0
