Vaasa
Vaasa (ruots. Vasa (ohje); vuosina 1855–1917 Nikolainkaupunki, ruots.
Government administration · Finland · 0 followers
Overview
Vaasa (ruots. Vasa (ohje); vuosina 1855–1917 Nikolainkaupunki, ruots. Nikolajstad, ven. Николайстадь, Nikolaistad) on Suomen kaupunki ja Pohjanmaan maakuntakeskus. Se sijaitsee Pohjanlahden rannikolla. Vaasan kaupungissa asuu noin 71 000 ja laajemmin koko seudulla noin 112 000 henkeä. Asukasluvultaan Vaasa on Suomen 14:nneksi suurin kunta ja lähikuntineen kymmenenneksi suurin kaupunkialue.
Interested in working with us in the future?
Follow to see new jobs and posts in your feed.
No news yet.
About
Vaasa (ruots. Vasa (ohje); vuosina 1855–1917 Nikolainkaupunki, ruots. Nikolajstad, ven. Николайстадь, Nikolaistad) on Suomen kaupunki ja Pohjanmaan maakuntakeskus. Se sijaitsee Pohjanlahden rannikolla. Vaasan kaupungissa asuu noin 71 000 ja laajemmin koko seudulla noin 112 000 henkeä. Asukasluvultaan Vaasa on Suomen 14:nneksi suurin kunta ja lähikuntineen kymmenenneksi suurin kaupunkialue.
Kaynak: Wikipedia · CC BY-SA 4.0
Nimen alkuperä
Nykyisen nimensä ja vaakunansa Vaasa sai Vaasan hallitsijasuvun mukaan vuonna 1611. Kaupungin virallinen nimi oli Nikolainkaupunki edesmenneen suuriruhtinaan Nikolai I:n mukaan vuosina 1855–1917.
Historia

Rajoitetut kauppaoikeudet (1606–1765)
Mustasaaren alue oli jo keskiajalla yksi Pohjanlahden vilkkaimmista kauppapaikoista. Viimeistään 1300-luvulla alueelle syntyi seurakunta, ja vuosisadan loppuun mennessä Pohjanlahden hallintokeskus Korsholman linna. Kaarle IX perusti Mustasaaren kaupungin 2. lokakuuta 1606 vanhalle kauppa- ja satamapaikalle Mustasaaren eli Mussarin kirkonkylään, nykyiseen Vanhaan Vaasaan. Perustamisensa yhteydessä vuonna 1606 Vaasan kaupunki sai maa-alueikseen nykyisen Vanhan Vaasan asemakaava-alueen lisäksi sen pohjoispuolella sijaitsevia takamaita.lähde? Vaasan perustaminen johtui aikakauden keskittämiseen tähdänneestä merkantilistesta talouspolitiikasta. Vuoden 1611 privilegiokirjeessä kaupunki sai nykyisen nimensä Vaasa. Kaupunki muodosti yhdessä Mustasaaren kanssa yhteisen seurakunnan ja käytti sen keskiaikaista, 1650- ja 1750-luvuilla laajennettua kirkkoa 1850-luvulle asti.
Korsholman kartano korvautui kuninkaankartanolla, jonka maat kaupunki sai 1630- ja 1640-luvulla käyttöönsä. Kaupungin talousalueen muodostivat Merenkurkun rannikko sekä Kyrönmaa, jotka perinteisesti olivat Pohjanmaan vauraimpia, pisimpään ja tiheimpään asuttuja alueita. Vaasasta oli jo tähän aikaan vilkkaat meriyhteydet Ruotsiin sekä maantiet Satakuntaan ja Hämeeseen. Vaasassa käytiin kauppaa erityisesti tervalla ja maataloustuotteilla.
Merkantilistinen talouspolitiikka myös hidasti kaupungin kehitystä. Vuosina 1614–1617 toteutettu Pohjanlahden kauppapakko antoi ainoastaan tapulikaupungeille oikeuden rajoittamattomaan ulkomaankauppaan. Vaasan oli tyydyttävä viemään tuotteensa tapulioikeudet omanneisiin Turkuun tai Tukholmaan. Vuosina 1648–1714 tervakomppanialle annettiin lisäksi etuoikeus ostaa kaupunkien terva. Rajoitusten johdosta Vaasan väkiluku kasvoi hitaasti ja 1740-luvulla kaupungissa oli runsas 700 asukasta. Vaasa oli Oulun ohella toinen tärkeä tervakaupan keskus Pohjanmaalla.lähde?
Maantiede ja luonto

Ympäristö
Vaasa sijaitsee Merenkurkun itärannalla. Merenkurkku on Suomen ainoa luonnonperintökohde Unescon maailmanperintöluettelossa. Alueen tekee ainutlaatuiseksi jääkauden muovaama, jatkuvasti ja nopeasti kohoava kivikkoinen saaristo. Alueen maankohoaminen tulee esille parhaiten koko maailmassa nopeutensa ansiosta. Saaristo lisättiin Unescon luetteloon vuonna 2006.
Vaasan naapurikuntia ovat Isokyrö, Laihia, Maalahti, Mustasaari ja Vöyri.
Vaasan pinta-ala oli 2025-01-01 1. tammikuuta 2025 maanmittauslaitoksen mittausten mukaan 575,14 km², josta 364,88 km² on maata, 4,71 km² sisävesialueita ja loput 205,55 km² merivesialueita. Rantaviivaa sillä on 409 kilometria, joista 313 sijaitsee saarissa. Maantieteellisesti Vaasa jakautuu kahtia Eteläisen Kaupunginselän koillis- ja lounaispuolille. Kaupungin keskusta sijaitsee koillisessa, lounaassa sijaitsevassa Sundomissa sijaitsee muun muassa kyliä, maa- ja metsätalousvaltaisia alueita ja Söderfjärden-törmäyskraatteri. Eteläisen Kaupunginselän suulla sijaitsee Vaskiluoto-saari, jonka edessä on Pohjoinen Kaupunginselkä eli Varisselkä.
Puistot
Vaasan puistojen yhteispinta-ala on yli 150 hehtaaria.
Vanhan Vaasan kirkkokujanne on Suomen vanhin säilynyt edelleen käytössä oleva julkinen puisto. Se perustettiin hovioikeuden yhteyteen, jonka kuningas Kustaa III määräsi rakennettavaksi vuonna 1775. Hovioikeuden puistikon suunnittelijan Carl Fredrik Aldercrantzin toiveesta puiston nelirivinen puukuja muodostui haavoista. Ne korvattiin vuosina 1836–1842 lehmuksilla.
Ilmasto
Vaasan ilmasto on hyvin samankaltainen kuin muualla Suomen etelä- ja keskiosissa, tosin meren läheisyydestä johtuen leudompi kuin monilla muilla saman leveyspiirin paikkakunnilla.
Itämeri ja lounaistuulet lämmittävät talvella Vaasan ilmastoa enemmän kuin maan sisäosia. Talvikuukausien keskilämpötilat ovatkin useita asteita korkeammat kuin esimerkiksi Jyväskylässä tai Kuopiossa. Leudomman talven vuoksi myös koko vuoden keskilämpötila on leveyspiiriin nähden korkea, samaa luokkaa kuin Etelä-Suomen sisämaassa.
Aluerakenne

Aluejako
Tilastointia varten Vaasa on jaettu 12 suuralueeseen, jotka on jaettu 60 pienalueeseen.
Oheisessa luettelossa on suuralueiden asukasluvut vuodelta 2013.
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Vaasassa oli 67 392 asukasta, joista 65 906 asui taajamissa, 1 018 haja-asutusalueilla ja 468:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Vaasan taajama-aste on 98,5 %. Vaasan taajamaväestö jakautuu seitsemän eri taajaman kesken:
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Vaasan keskustaajama sekä Merikaarron ja Sundomin taajamat ulottuvat osittain myös Mustasaaren kunnan alueelle, sekä Vähänkyrön kirkonkylä Isonkyrön kunnan alueelle. Laihian kirkonkylä ulottuu pääosin Laihian kunnan alueelle. Tervajoki on kasvanut yhteen Vähänkyrön kirkonkylän kanssa.
Väestö
Vaasa on Pohjanmaan maakunnan kasvukeskus ja suurin kaupunki. Vaasan väkiluku on yhteensä 71 209 asukasta. 1970-luvulla Vaasan väkilukua nosti muun muassa osakuntaliitokset, kun Mustasaaresta yhdistettiin Gerbyn, Mustasaaren ja Västervikin kylät osaksi Vaasaa vuonna 1973. Vähänkyrön kunta liittyi kokonaisuudessaan Vaasaan vuoden 2013 alussa.
Oheisessa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys vuosittain vuodesta 1972 lähtien. Käytetty kuntajako vastaa nykyisin voimassa oleva jakoa.
Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennusteen mukaan Vaasassa olisi (1.1.2013 kuntajaolla) vuonna 2020 asukkaita 69 803, vuonna 2030 asukkaita 73 667 sekä vuonna 2040 asukkaita 76 450. Vaasan seutuun kuuluvan, Vaasaa ympäröivän ja Vaasan ja Vähänkyrön eksklaavin välissä sijaitsevan Mustasaaren kunnan asukasluvun ennustetaan myös kasvavan. Mustasaaren asukasluvun (muutos 2011–2040 28,2 %) ennustetaan kasvavan voimakkaammin kuin Vaasan (muutos 2011–2040 17,3 %). Ennusteista huolimatta Vaasan väestönkehitys kääntyi tappiolliseksi 2010-luvun jälkipuoliskolla. Tammi-kesäkuussa 2020 Vaasan väestötappio vain syveni, jolloin se menetti eniten asukkaita koko Suomessa. Etenkin suomenkielisen väestön on havaittu muuttavan pois ja välttävän Vaasaa, syyksi on arvioitu Vaasan ruotsinkielistä mainetta.
Vaasan väkiluvun kehitys kääntyi uudelleen nousuun vuoden 2021 jälkeen ja ylitti 70 000 asukkaan rajan vuonna 2024. 2020-luvun väestönkasvu on suurinta sitten 1970-luvun. Kasvua on selittänyt erityisesti maahanmuutto. Myös kaupungin työllisyystilanne on houkutellut ihmisiä muuttamaan kaupunkiin.
Asuminen
Vaasan suosituin asumismuoto on kerrostalo, jossa asuu valtaosa kaupungin asuntokunnista (64,1 % vuonna 2024). Toiseksi suosituin asumismuoto on omakotitalo, jossa asuu noin 26,7 prosenttia asuntokunnista. Rivitaloissa asuu noin 9,2 prosenttia asuntokunnista.
Hallinto ja politiikka

Kunnallinen päätöksenteko
Vaasan kaupunginjohtajana on toiminut vuodesta 2011 lähtien Tomas Häyry. Ylintä päätösvaltaa Vaasan kaupungissa käyttää 55-jäseninen kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimii Frans Villanen (rkp.), 1. varapuheenjohtajana Kai Luoma (kok.) ja 2. varapuheenjohtajana Päivi Karppi (ps.).
Kaupungin hallintoa johtaa 11-jäseninen kaupunginhallitus. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii Jasmin Granholm (sd.), 1. varapuheenjohtajana Marko Heinonen (kok.) ja 2. varapuheenjohtajana Lotta Alhonnoro (vihr.). Kaupungissa toimivia lautakuntia ovat kaupunkiympäristölautakunta, joukkoliikennelautakunta, rakennus- ja ympäristölautakunta, Vaasan seudun jätelautakunta, Vähänkyrön aluelautakunta, Pohjanmaan työllisyyslautakunta, kasvatus- ja opetuslautakunta, koulutuslautakunta sekä kulttuuri- ja liikuntalautakunta.
Vaalit
Vaasa kuuluu kansallisissa vaaleissa Vaasan vaalipiiriin.
Kunta- ja alueliitokset
Vuonna 1936 Vaasaan liitettiin Mustasaaren kuntaan kuuluneet, vuonna 1907 taajaväkisiksi yhdyskunniksi muodostetut Huutoniemen ja Vetokannaksen esikaupunkialueet, jotka sijaitsivat kaupungin pohjois- ja koillispuolella.
Osa Mustasaaren Runsorin kylistä liitettiin Vaasaan vuonna 1955 osana Vaasan lentokentän pakkolunastusta.
Vuonna 1973 Vaasaan liitettiin Sulvan luoteisosassa sijainnut Sundomin alue sekä Mustasaaren kunnasta Gerbyn, Mustasaaren, Västervikin ja Runsorin kylät sekä Purolan ja myöhemmin rakennetun Metsäkallion alueet. Samalla Vaasan pieniä eksklaaveja siirrettiin Mustasaareen, johon yhdistettiin myös Björköbyn, Kouvulahden ja Raippaluodon kunnat sekä loput Sulvan kunnasta.
Vuonna 2013 Vähäkyrö liittyi osaksi Vaasaa. Kunnilla ei ollut yhteistä rajaa, joten Vähästäkyröstä tuli Mustasaaren alueen erottama Vaasan kaupungin eksklaavi..
Joulukuussa 2018 Vaasa ja Mustasaari esittivät liitossopimusta. Liitoshanke kuitenkin kaatui Mustasaaren valtuuston äänestettyä sitä vastaan.
Talous ja elinkeinot

Talousalueena Vaasa kuuluu Vaasan seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 47 978 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa korkeampi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 11. suurin.
Vaasassa oli vuonna 2022 yhteensä 38 781 työpaikkaa ja kaupungissa asui 31 082 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 84,5 prosenttia. Vaasan työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 71,9 prosenttia, jalostuksen 26,9 prosenttia ja alkutuotannon 0,4 prosenttia.
Vaasan työpaikkaomavaraisuus on 124,8 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 74,7 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 6,8 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Vaasassa on 118,7 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.
Yritykset
Vaasa on teollisuuskaupunki, jossa on useita teollisuusalueita. Vaasa on erikoistunut energiateollisuuteen. Vuonna 2015 Vaasan seudun energia-alan yrityksissä oli 11 000 työntekijää eli noin neljäsosa Suomen koko energia-alan työvoimasta. Vuonna 2023 EnergyVaasa--energiateknologiaklusteriin kuului 180 yritystä, jotka työllistivät yhteensä noin 13 000 henkeä. Klusterin liikevaihto oli 6 miljardia euroa. Vientiin liikevaihdosta meni yli 80 prosenttia.
Vuonna 2020 Vaasan seudun yritysten liikevaihto vuositasolla oli noin 8,4 miljardia euroa.
1940-luvulla perustettu Strömberg Park on yksi Suomen merkittävimmistä teollisuus- ja teknologiapuistoista. Teollisuusalueen nimi juontuu Strömberg-yrityksestä, jonka ABB myöhemmin osti. Toimitiloiltaan Strömberg Park on Vaasan suurin yrityspuisto, jossa on tuotanto- ja toimistotilaa yhteensä noin 250 000 neliömetriä. Vuonna 2018 työntekijöitä oli alueella yli 3 000, kaksi kolmannesta ABB:n palveluksessa.
Vaasan lentoaseman ja eteläsuuntaisen moottoritien vieressä sijaitseva Vaasa Airport Parkissa oli 2010-luvulla toimitilaa lähes 200 000 neliömetriä ja yli 4 000 työpaikkaa. Näistä 3 800 työskenteli Runsorissa, missä toimi noin 80 yritystä. Yrityspuistossa toimivat muun muassa Wärtsilä Finland Oy, Vacon Oyj, Vaasa Engineering, The Switch, Mervento Oy, Teknologiakeskus Merinova, Maviko Oy sekä lukuisia energiaklusterin alihankkijayrityksiä.
Liikenne ja infrastruktuuri

Keskustassa on laaja ruutukaava-alue ja kadut ovat suoria. Niistä viisi on 35,6 metriä leveitä puistokatuja: länsirantaa kohti kulkevat Hovioikeuden-, Vaasan- ja Korsholmanpuistikot, ja rannan suuntaa kulkevat Kirkko- ja Kauppapuistikko. Muut keskustan kadut ovat 17,8–11,9 m leveitä. Vaskiluodolla leveys on 16–14 ja Palosaarella 15 m.
Suomen valtatieverkko yhdistää Vaasan muihin Suomen kaupunkeihin. Vaasaan vievät tai kulkevat läpi valtatiet 3 (E12), 8 (E8) ja 18. Hietalahdesta Mustasaaren Helsingbyhyn kulkee 11 kilometriä pitkä näiden valtateiden yhteinen moottoritie. Pohjoisen suuntaan kulkee myös nelikaistainen Sepänkylän ohikulkutie, joka on osa valtatietä 8. Valtatie 8 viitoitetaan kulkemaan moottoritieltä ohikulkutielle Vaasan yhdystien kautta, jotta Vaasan ohitse kulkeva liikenne ei risteytyisi vakavasti paikallisliikenteen kanssa. Valtatie 3 yhdistää Vaasan Tampereeseen, Hämeenlinnaan ja Helsinkiin. Valtatie 8 yhdistää kaupungin etelään kuljetessa Poriin, Turkuun ja muuhun Lounais-suomeen. Pohjoiseen kuljetessa valtatie 8 yhdistää kaupungin Pietarsaareen, Kokkolaan ja Ouluun sekä muuhun Pohjois-Suomeen. Valtatietä 18 pitkin kuljetaan Seinäjoelle ja Jyväskylään sekä muualle sisämaahan. Vaasan valtatieosuuksilla liikennemäärät ovat pääosin noin 10 000-16 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, ja vain valtatien 8 yhdystieosuutta lukuun ottamatta kaikki Vaasan valtatieosuudet ovat kaksiajorataisia. Helsingistä on Vaasaan 419, Turusta 330, Tampereelta 244, Hämeenlinnasta 321, Oulusta 319, Kokkolasta 121, Pietarsaaresta 99, Porista 193, Lapualta 83, Jyväskylästä 267 ja Seinäjoelta 78 kilometriä. Myös Ruotsista on Vaasaan melko lyhyt matka. Vaasan satamasta ja kaupungin läpi kulkee Sininen tie. Vuosina 1962–1964 muut Suomen kaupungit ottivat käyttöön alueelliset 50 km/h -nopeusrajoitukset, mutta Vaasassa rajoitus oli pitkään 60 km/h.
Palvelut ja koulutus

Koulutus
Vuonna 2024 Vaasassa asui yli 14 000 korkeakouluopiskelijaa ja 4 000 ammattillisen koulutuksen opiskelijaa.
Vaasan yliopiston ja ammattikorkeakoulujen lisäksi Vaasassa on oma yliopisto sekä laitoksia muista yliopistoista.
Helsingin yliopiston oikeustieteellinen koulutus
Åbo Akademi, Kasvatustieteiden ja hyvinvointialojen tiedekunta
Länsi-Suomen muotoilukeskus Muova, nykyään Vaasan ammattikorkeakoulun hallinnoima, aikaisemmin osa Aalto-yliopistoa.
Terveydenhuolto
Vaasassa toimii viisi terveysasemaa, kaksi lähipalvelupistettä ja ruotsinkielinen vastaanotto. Vaasa kuuluu Pohjanmaan hyvinvointialueeseen ja siellä toimii Vaasan keskussairaala.
Kulttuuri

Arkkitehtuuri
Vaasan kaupungin katsotaan jakautuvan kolmeen erityyppiseen rakennettuun alueeseen:
sen ympärillä sijaitsevat asunto- ja työpaikka-alueet sekä
Kyrönjoen ja Sundomin maaseutumaiset alueet
Carl Axel Setterberg laati uuden Vaasan asemakaavan, joka on yksi 1800-luvun kaupunkihistorian merkkitöistä. Kaavassaan Setterberg uudisti empiren kaupunki-ihanteen pyrkimällä tiiviimpään kaupunkirakenteeseen, korkeampaan katutilaan, luonnon käyttämiseen kaupunkirakenteen korostettuna elementtinä sekä julkisten rakennusten ryhmittämiseen kahden esplanadin muodostamalle akselille. Vanhassa Vaasassa käytettyä ruutukaavaa sovellettiin uudella tavalla.
Setterbergin vaikutus näkyy myös itse arkkitehtuurissa, julkisissa rakennuksissa ja porvaristaloissa. Monumentaalinen hovioikeuden rakennus on goottilaistyylinen tiililinna.
Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt
Museoviraston inventoinnin mukaan Vaasassa on 15 valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä:
Nähtävyydet
Mustasaaren kirkko, Pyhän Nikolaoksen kirkko ja Vaasan kirkko
Korsholman linnan vallit ja Vanhan Vaasan rauniot
Öjbergetin hiihtokeskus ja Vesipuisto Tropiclandia
Museot
Pohjanmaan museo, jossa sijaitsee muun muassa Hedmanin taidekokoelma.
Vanhan Vaasan museo Wasastjernan talossa
Stundarsin museo ja kulttuurikeskus (Mustasaaressa) ja
Tapahtumat
Vaasan kaupunki järjestää vuosittain muun muassa Taiteiden yön, Vaasan Kuorofestivaalit, luontoelokuvafestivaalin Vaasa Wildlifen sekä kirjallisuustapahtuma Vaasa LittFest Vasan.
Kamarimusiikkiin keskittyneet Korsholman musiikkijuhlat järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1983.
Vaasan kevyen musiikin tapahtumia ovat olleet Rantarock vuosina 1995–2001 ja Rockperry-festivaali vuosina 2001–2010. Muita vaasalaisia musiikkifestivaaleja ovat Pienet festarit preerialla ja vuonna 2013 toista kertaa järjestetty Hippiknik.
Vaasassa on vuodesta 2023 järjestetty kansainvälinen Meeting of Styles -graffiti ja katutaidefestivaali.
Uskonto

Vaasa on kirkollisesti vahvasti sitoutuneen Pohjanmaan keskuskaupunki. Vaasan väestö vastaa kirkolliselta sitoutumiseltaan kuitenkin Suomen keskiarvoa. Vuoden 2025 lopussa Vaasan asukkaista 61,9 prosenttia kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Muihin uskonto- tai kirkkokuntiin kuului 2,4 prosenttia väestöstä. Uskontokuntiin kuulumattomia oli 35,8 prosenttia väestöstä.
Evankelis-luterilaista kirkkoa alueella edustavat Vaasan suomalainen seurakunta, Vaasan ruotsalainen seurakunta ja Vähänkyrön seurakunta. Nämä kolme seurakuntaa muodostavat Vaasan seurakuntayhtymään.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Vaasan alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.
Herätysliikkeet
Luterilaisten herätysliikkeiden piirissä kaupungissa ovat vaikuttaneet voimakkaimmin evankelinen herätysliike ja herännäisyys. Vaasassa vaikuttavat myös lestadiolainen herätysliike ja kansanlähetys.
Lestadiolainen herätysliike saavutti Vaasan vuonna 1872. Vuosisadan vaihteeseen (1899) mennessä lestadiolaisiin arvioitiin kuuluvan noin 200 jäsentä, mikä oli noin 0,9 kaupungin asukkaista. Nykyisin kaupungissa vaikuttavat liikkeen ruotsinkielinen rauhansanalainen haara, jonka piirissä toimii Vaasan rukoushuone sekä vanhoillislestadiolaisuus, jonka piirissä toimii Vaasan seudun rauhanyhdistys.
Helluntailiike
Helluntailiike saavutti Vaasan jo 1910-luvulla kun Thomas Ball Barratt saarnasi kaupungissa. Helluntaiherätyksen julkinen toiminta alkoi vuonna 1923 ja Vaasan Sion-seurakunta perustettiin vuonna 1926. Ruotsinkielisestä Sion-seurakunnasta tuli keskuspaikka Pohjanmaan helluntailiikkeelle, josta käsin tehtiin vilkasta lähetys- ja maaseututyötä. Suomenkielinen Vaasan helluntaiseurakunta perustettiin vuonna 1936. Ruotsinkielisen seurakunnan Sion-kirkko sijaitsee Vöyrinkaupungilla ja suomenkielisen seurakunnan Asemakadulla. Molemmat seurakunnat kuuluvat Suomen Helluntaikirkkoon.
Liikunta ja urheilu

Urheiluhistoria
Vaasa oli Etelä-Pohjanmaan ja ruotsinkielisen Pohjanmaan vanhin, monipuolisesti liikunnan eri aloja kehittävä keskus. Urheiluseuratoiminta alkoi 1880-luvulla ja laajentui seuraavan vuosikymmenen aikana. Ensimmäinen voimisteluseura perustettiin vuonna 1881 ja kaupungissa järjestettiin valtakunnallisten voimistelujuhlien välivuosina ruotsinkielisiä voimistelujuhlia. SLU:n Vaasan osasto perustettiin vuonna 1900. Urheilu kytkeytyi raittiusliikkeeseen erityisesti vuoden 1902 raittiuskokouksen yhteydessä järjestettyjen urheilukurssien myötä. Vuonna 1906 perustettiin liikuntakulttuurin keskuselimeksi Vaasan yleinen urheilukomitea. Vaasan Vasama perustettiin kokoamaan järjestötoimintaa vuonna 1907. SVUL:n Vaasan piiri perustettiin vuonna 1909.
Vaasan ensimmäiset urheiluseurat olivat Wasa Gymnastikklubb (1881), Vaasan Voimistelu- ja Miekkailuklubi (1884), Vaasan Hiihtoklubi (1887), Vaasan Pyöräilyklubi (1894), Liikemiesten voimisteluseura (1899) joka jatkoi Vaasan Vasaman yhteydessä 1907, Vaasan Raitis (1901), Vaasan Kirjaltajayhdistyksen urheiluosasto (1901) Palosaaren Urheiluseura (1902), Vaasan Kiisto (1904), Vasa Idrottssällskap (1907), Wasa Athletklubb (1909), Vaasan Hellas (1912) sekä Vasa Fotbollklubb (1915).
Yleisurheilun SM-kilpailut eli Kalevan kisat on järjestetty Vaasassa vuosina 1948, 1986, 2004, 2013 ja 2024.
Merkittävät seurat
Vaasan Sport pelaa jääkiekkoa SM-liigassa. Joukkue on voittanut Mestiksen mestaruuden vuosina 2009, 2011 ja 2012. Sport pelasi SM-liigassa kauden 1975–1976.lähde?
Jalkapallossa Vaasan Palloseura (VPS) voitti kaksi ja Vasa IFK kolme Suomen-mestaruutta 1940- ja 1950-luvuilla. Nykyisin VPS pelaa Suomen pääsarjatasolla Veikkausliigassa ja VIFK Ykkösessä. Aikoinaan hyvin menestyi myös Sportin jalkapallojoukkue, joka selvisi Suomen Cupin loppuotteluun. Vielä nykyäänkin seurasta eronnut FC Sport pelaa naisten Kolmosessa. FC Kiisto pelaa maan viidenneksi korkeimmalla sarjatasolla Kolmosessa.lähde?
Tunnettuja vaasalaisia
Tunnettuja vaasalaisia yhtyeitä ovat muun muassa Klamydia, Rotten Sound ja Sturm und Drang. Myös laulaja Lauri Tähkä on kotoisin Vaasasta.
Lähteet
Rikkinen, Kalevi & Sihvo, Hannes: Finlandia: Otavan iso maammekirja 7, s. 215. (Etelä-Pohjanmaa) Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vaasa Wikimedia Commonsissa
Kaynak: Wikipedia – Vaasa · CC BY-SA 4.0
Tarihçe
Vaasa, 1606 yılında İsveç Kralı IX. Charles tarafından kurulmuştur. Adını Vasa Hanedanı'ndan almaktadır.
Fin İç Savaşı sırasında 27 Ocak-3 Mayıs 1918 tarihleri arasında Vaasa ülkenin geçici başkenti olarak görev yapmıştır.
Eğitim
Vaasa, Finlandiya'nın önemli bir üniversite kenti olarak bilinmekte olup Vaasa Üniversitesi, Vaasa Uygulamalı Bilimler Üniversitesi ve Novia Uygulamalı Bilimler Üniversitesi'ne ev sahipliği yapmaktadır. Aynı zamanda Åbo Akademi ve Hanken Ekonomi Okulu'nun şehirde kampüsleri bulunmaktadır.
Ulaşım
Şehre Vaasa Demiryolu İstasyonu ile Vaasa Havalimanı hizmet vermektedir.
Kardeş şehirler
Vaasa'nın aşağıdaki şehirler ile kardeş şehir anlaşması bulunmaktadır:
Kaynak: Wikipedia – Vaasa · CC BY-SA 4.0
History

Name
Over the years, Vaasa has changed its name several times. At first it was called Mustasaari or Mussor after the village where it was founded in 1606, but just a few years later the name was changed to Vasa to honor the royal Swedish lineage. The name Mustasaari (Finnish) or Korsholm (Swedish) remains in use as the designation for the surrounding rural municipality, which has encircled the city since 1973.
During the period of Russian rule, the city was renamed Nikolaistad (Swedish) or Nikolainkaupunki (Finnish) in 1855, in tribute to the recently deceased Tsar Nicholas I of Russia. The renaming was prompted by a petition submitted to Tsar Alexander II in April of that year by a group of local merchants under pressure from authorities. The new name was unpopular among the residents who continued to refer to the city as Vasa. In 1862, an attempt to restore the original name through another petition to the emperor proved unsuccessful.
Following the Russian Revolution in 1917, the City Council decided on 19 March 1917 to revert back to the earlier name Vaasa. The name was confirmed by the Senate on 18 October 1917.
Foundation
The history of Korsholm and also of Vaasa begins in the 14th century, when seafarers from the coastal region in central Sweden disembarked at the present Old Vaasa, and the wasteland owners from Southwest Finland came to guard their land.
In the middle of the century, Saint Mary's Church was built, and in the 1370s the building of the fortress at Korsholm, Crysseborgh, was undertaken, and served as an administrative centre of the Vasa County. King Charles IX of Sweden founded the town of Mustasaari (Mussor) on 2 October 1606, around the oldest harbour and trade point around the Korsholm church approximately seven kilometres (4.3 miles) to the southeast from the present city. In 1611, the town was chartered and renamed after the Royal House of Vasa.
Climate
Near the Polar Circle, Vaasa falls in continental subarctic climate (Köppen: Dfc) with severe dry winters and almost warm summers. The prevailing direction of the winds, North Atlantic Current and the proximity of the Gulf of Bothnia give the climate a certainly livability in spite of the latitude, similar to the south of Alaska, where continentality, proximity to the poles and moderation intersect. The Föhn wind, for example, passes over the Scandinavian Mountains and leaves a milder and drier weather in the lee of the mountains where Vaasa is found, affecting especially in the winter which explains sunny days even in the season of short solar duration.
The location of some sea distance gives a seasonal delay of spring and summer at the same time that autumn and winter are affected late. The average annual temperature is 4.7 °C (normal from 1991 to 2020). The low Ostrobothnia usually receives little snow but the contact of cold air with warmer and humid air can generate heavy snowfall. Early summer (as well as spring) tends to be drier and the wettest month does not coincide with the warmer month. End of April is usually the growing season with 250–300 mm approximately. The maritime breeze explains the difference in temperature, distribution of precipitation and sunshine, different from the Gulf of Finland, the Gulf of Bothnia brings the sea wind in places further distant about 50 km from the coast. The city gets more sun than inland places, although current log are unavailable. The highest ever recorded temperature was 32.2 °C (89.6 °F), on 18 July 2018, although a record of 33.7 °C (92.7 °F) was recorded in the city center the same day, which in fact was the hottest day of Finland in 2018 by slightly edging a temperature recorded in Turku Artukainen of 33.6 °C (92.5 °F), also on 18 July 2018, making it the highest temperature ever recorded in Vaasa.
Demographics
Population
The city of Vaasa has 71,209 inhabitants, making it the 14th most populous municipality in Finland. The Vaasa region has a population of 112,096.
Languages
The city of Vaasa is officially bilingual, with both Finnish and Swedish as official languages. The majority of the population, 44,305 persons (62.2%), spoke Finnish as their first language. The number of Swedish speakers was 16,258 persons (22.8%) of the population. Foreign languages were spoken by 14.9% of the population. As English and Swedish - or Finnish for Swedish speakers - are compulsory school subjects, functional bilingualism or trilingualism acquired through language studies is not uncommon.
At least 50 different languages are spoken in Vaasa. The most common foreign languages are Ukrainian (1.5%), Arabic (1.1%), English (1.0%) and Russian (0.9%).
Immigration
As of 2024, there were 9,967 persons with a foreign background living in Vaasa, or 14% of the population. The number of residents who were born abroad was 9,875, or 14% of the population. The number of persons with foreign citizenship living in Vaasa was 7,179. Most foreign-born citizens came from the Sweden, former Soviet Union, Ukraine, Bangladesh and Vietnam.
The relative share of immigrants in Vaasa's population is above the national average. Moreover, the city's new residents are increasingly of foreign origin. This will increase the proportion of foreign residents in the coming years.
Religion
In 2023, the Evangelical Lutheran Church was the largest religious group with 65.0% of the population of Vaasa. Other religious groups accounted for 2.4% of the population. 32.6% of the population had no religious affiliation.
Economy

There is a university (University of Vaasa), faculties of Åbo Akademi and Hanken, and two universities of applied sciences in the town. Many workers commute from Korsholm, Laihia, and other municipalities nearby.
The Vaskiluoto power stations complex is situated on the island of Vaskiluoto, supplying electricity to the national grid as well as district heat to the city.
The multi-use cargo and passenger Port of Vaasa is located in Vaskiluoto, connecting Vaasa with Umeå, Sweden, and destinations further afield.
The film production company Future Film has its head office in Vaasa.
Vaasa is also home to Tropiclandia Water Park, located on Vaskiluoto Island adjacent to a local spa hotel. The now disassembled Wasalandia Amusement Park, which ceased operations in 2015 due to a small number of visitors, was located in the immediate vicinity of Tropiclandia.
Transport

Main roads, including highway 3 (E12) and highway 8 (E8), connect Vaasa to Helsinki, Tampere, Oulu, Pori, Jyväskylä, Kokkola and Seinäjoki. There are 419 kilometres (260 mi) from Helsinki to Vaasa, 330 kilometres (210 mi) from Turku, 244 kilometres (152 mi) from Tampere, 319 kilometres (198 mi) from Oulu, 121 kilometres (75 mi) from Kokkola, 99 kilometres (62 mi) from Jakobstad, 193 kilometres (120 mi) from Pori, 83 kilometres (52 mi) from Lapua and 78 kilometres (48 mi) from Seinäjoki. It is also a relatively short distance from Sweden to Vaasa. The tourist route called Blue Highway also runs from the port of Vaasa and through the city. In 1962–1964, other Finnish cities introduced regional speed limits of 50 km/h, but in Vaasa the limit was 60 km/h for a long time.
Vaasa Airport is located about nine kilometers southeast of the city center. Finnair and Scandinavian Airlines operate from Vaasa Airport, but Norwegian Air Shuttle terminated the Vaasa–Helsinki route on 10 January 2020. There is scheduled traffic from Vaasa Airport to Helsinki (flight time 45 min) and Stockholm (flight time 1 h 5 min).
Port of Vaasa is located on the Vaskiluoto island four kilometers west of the city centre. Daily passenger and cargo traffic between Vaasa and Umeå is operated by shipping company Wasaline.
Culture

Other sights
The Statue of Liberty (Suomen Vapaudenpatsas)
Sport
Vaasan Sport, men's ice hockey team playing in the Liiga, home ice is Vaasan Sähkö Areena
Vaasan Mailattaret, a women's Finnish baseball team playing in the Superpesis, home ground is Hietalahti Pesäpallo Stadium
Vaasan Sport Naiset, women's ice hockey team playing in the Naisten Liiga, home ice is Vaasan Sähkö Areena
Vaasan Palloseura, men's football club playing in the Veikkausliiga, home ground is Hietalahti Stadium
Vasa IFK, men's football club playing in the Ykkönen, home ground is Hietalahti Stadium
FC Kiisto, men's football club playing in the Kolmonen, home ground is Hietalahti Stadium
Vaasa Wolves, inactive men's rugby union team, played in the Finnish Championship Rugby League until 2019
Vaasa Foxes, women's rugby sevens team playing in the Finnish Championship 7's Series
Education

Vaasa has three universities. The largest one is the University of Vaasa, which is located in the neighbourhood of Palosaari. Palosaari is a peninsula near the center of Vaasa, connected to it by bridges. The other two universities are Åbo Akademi, headquartered in Turku, and the Hanken School of Economics headquartered in Helsinki. Unique to Vaasa is the Finland-Swedish teachers training school Vasa övningsskola, part of Åbo Akademi. The University of Helsinki also has a small unit, specialized in law studies, in the city centre.
The city has two universities of applied sciences: Vaasa University of Applied Sciences (former Vaasa Polytechnic), located right next to the University of Vaasa, and Novia University of Applied Sciences (former Swedish University of Applied Sciences).
City has about 13,000 university students and about 4,000 vocational school students.
Twin towns
As of 2006, Vaasa has town twinning treaties or treaties of cooperation signed with the following ten cities:
^1Godfather Town^2Twin Town^3Cooperation Treaty^4Sister City
Places of interest
The Statue of Liberty (Suomen Vapaudenpatsas)
Kaynak: Wikipedia – Vaasa · CC BY-SA 4.0
