Vantaa
Vantaa on kaupunki Helsingin metropolialueella, Uudellamaalla.
Government administration · Finland · 0 followers
Overview
Vantaa on kaupunki Helsingin metropolialueella, Uudellamaalla. Vantaan asukasluku on noin 253 000. Väkiluvultaan Vantaa on Suomen neljänneksi suurin kaupunki. Rakenteellisesti Vantaa kuuluu Helsingin keskustaajamaan ja Helsingin seudun metropolialueeseen.
Interested in working with us in the future?
Follow to see new jobs and posts in your feed.
No news yet.
About
Vantaa on kaupunki Helsingin metropolialueella, Uudellamaalla. Vantaan asukasluku on noin 253 000. Väkiluvultaan Vantaa on Suomen neljänneksi suurin kaupunki. Rakenteellisesti Vantaa kuuluu Helsingin keskustaajamaan ja Helsingin seudun metropolialueeseen.
Kaynak: Wikipedia · CC BY-SA 4.0
Historia
Vantaan Brunabergetistä on löytynyt suorakaiteen muotoisen asumuksen jäänteet, jotka on ajoitettu 6700–6500-luvuille eaa. Asumus sijaitsi silloin merenrannalla Keravanjoen suun lähistössä. Kymmeniä vuosia käytössä ollut asumus oli käytössä ilmeisesti talvisaikaan. Jönsaksesta on löytynyt laaja mesoliittisen kivikauden kalmistollinen asuinpaikka, joka oli sijainnut merenlahden suussa. Vantaalla kivikaudella asuneet ihmiset hakivat ravintonsa pääasiassa mereltä. Hylkeet olivat tärkeä saaliseläin, mutta Jokiniemen neoliittisen kivikauden asuinpaikan runsaiden asuinpaikkalöytöjen joukossa on muun muassa jäänteitä pyöriäisestä. Samalta ajalta ovat peräisin myös Hakkilan Stenkullasta on löydetyt kiinteiden asumusten jäänteet.
Rautakauden historiaa Vantaalla ei tunneta kovin tarkasti, mutta sen lopulla Uudenmaan alue oli harvaan asuttua Hämeen takamaata. Vantaan tutkituin rautakautinen asuinpaikka sijaitsee samassa paikassa kuin aiemmat Jönsaksen ja Palmun kivikautiset asuinpaikat. Näistä paikoista on löytynyt Morbyn keramiikkaa, ja Jönsaksesta myös rautakuonaa. Jönsaksessa on tutkittu myös rautakaudelle ajoittuvia tulisijoja. Länsisalmen Gubbackasta on löytynyt asutuksen jäänteitä 900-luvulta lähtien sekä pajan jäänteitä 1100- ja 1200-lukujen vaihteesta.
Vantaan alueella ammoin olleista kylistä kertovat maaperän siitepölyanalyysissa näkyvä maanviljelyn kiinteytyminen sekä nimistötutkimuksen ja historiallisen asiakirjalähteiden pohjalta tehtävä takautuva päättely. Suomalaisasutus on Saulo Kepsun mukaan syntynyt Hämeestä käsin Helsingin ja Vantaan seudulle 1000–1300-luvulla, mahdollisesti jo aiemmin. Hämäläisillä oli seudulla kalastuspaikkoja ja muita nautintamaita.
Ruotsalaisten hämäläisiä vastaan 1200-luvun puolivälissä tekemän niin sanotun toisen ristiretken jälkeen ruotsalainen kolonisaatio ulottui myös Vantaalle muun Uudenmaan kolonisaation yhteydessä. Ruotsalaiset nimittivät paikalla virrannutta jokea Helsinginjoeksi (ruots. Helsingå tai Helsingaa).
Maantiede

Alavaa rannikkoseutua
Vantaa on pääosin jokien halkomaa alavaa aluetta. Sen pinta-ala oli 2025-01-01 1. tammikuuta 2025 maanmittauslaitoksen mittausten mukaan 240,34 km², josta 238,39 km² on maata ja 1,95 km² sisävesialueita. Länsi-Vantaan läpi kulkee Vantaanjoki, ja Itä-Vantaalla virtaa Vantaanjoen sivujoki Keravanjoki. Vuosaaren mukana vuonna 1966 Helsingin maalaiskunta menetti kaimakaupungilleen lähes koko merenrannikkonsa. Kaakkoiskulmassaan Vantaa ulottui kuitenkin vielä vuoden 2008 loppuun saakka merenrantaan Porvarinlahdella, kunnes vuonna 2009 ”Västerkullan kiila” ranta-alueineen liitettiin Helsinkiin yhdessä osan Sipoota kanssa. Vantaasta tuli tuolloin muodollisesti Pohjoismaiden toiseksi suurin ”sisämaakaupunki” Tampereen jälkeen.
Vantaalla on järviä suhteellisen vähän ja ne ovat pieniä. Suurin niistä on Silvolan tekojärvi, joka liittyy pääkaupunkiseudun vedensaantijärjestelmään yhdessä Päijännetunnelin kanssa. Itä-Vantaalla on lisäksi virkistyskohteena tunnettu Kuusijärvi ja Länsi-Vantaalla Pähkinärinteen alueella on pieni Lammaslampi. Lisäksi Espoon Pitkäjärven koillisin kolkka ulottuu läntisen Vantaan puolelle Kehä III:n ja Hämeenkylän välisellä alueella. Vantaan länsirajalla Petikossa on vielä osa pienestä Odilammesta Vihdintien pohjoispuolella. Sipoonkorven kansallispuiston järvistä Vantaalle sijoittuvat Bisajärvi ja pääosa Gumböle träskistä. Hiekkakuoppiin muodostuneita lampia ovat muun muassa uimapaikaksi kunnostettu Vetokannas Vantaanlaaksossa sekä Vaaralanlammet Helsingin rajalla.
Vantaan itäisimmät asuinalueet, Rajakylä ja Länsimäki sijaitsevat aivan Helsingin rajan pinnassa ja ne liittyvät viereisiin Helsingin puolella sijaitseviin Vesalan ja Mellunmäen asuinalueisiin. Mellunmäen metroaseman kääntöraiteisto sijaitsee osittain Vantaan puolella.
Vantaan kallioperä on vanhaa ja sitä leimaavat suuret ruhjelaaksot, kuten kaupungin alueen kaakkoiskulmasta Mustavuoren kupeesta alkunsa saava pohjois-eteläsuuntainen ruhje. Itä- ja länsirajojen tuntumassa pinnanmuodot kohoavat paikoin jyrkästi noin 80 metrin korkeuteen merenpinnasta. Vantaan korkeimmat kukkulat ovat kuitenkin osin keinotekoisesti kasvatettuja täyttömäkiä: Petikonhuippu Petikossa (runsas 96 m; saattaa valmistuessaan kohota noin 120 metriin) ja Kulokukkula Korsossa (yli 93 metriä, huippua suunnitellaan nostettavaksi täyttömailla noin 105 metriin).
Aluerakenne

Suuralueet ja kaupunginosat
Vantaa jakautuu seitsemään suuralueeseen. Nämä jakautuvat edelleen yhteensä 61 kaupunginosaan (väestö 31.12.2019).
Suuralueiden väkiluvut ja kaupunginosat avattavissa laatikoissa:
Taajamat
Vuoden 2020 lopussa Vantaalla oli 237 231 asukasta, joista 232 481 asui taajamissa, 551 haja-asutusalueilla ja 4 199:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Vantaan taajama-aste on 99,8 %. Vantaan taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Vantaan keskuspaikka Tikkurila ja muut aluekeskukset eivät muodosta omia taajamiaan, vaan ne ovat osa Helsingin keskustaajamaa, joka ulottuu Vantaan lisäksi usean Helsingin lähikunnan alueelle. Yhteensä Helsingin keskustaajamassa on 1 249 820 asukasta ja sen pinta-ala on 676,46 neliökilometriä. Klaukkalan taajama ulottuu pääosin Nurmijärven kunnan alueelle. Söderkullan taajama ulottuu pääosin Sipoon kunnan alueelle, kuuluen osin myös Helsingin kaupungin alueelle.
Väestö

Koko väestö
Vantaan asukasluku on 252 956 (31.12.2025).. Kaupungin asukkaista noin puolet on syntyperäisiä pääkaupunkiseutulaisia. Vantaan väestöstä oli vuonna 2000 syntyperäisiä vantaalaisia 26,4 prosenttia, ja vuoden 2015 alussa osuus oli 27,5 %. Helsingissä syntyneiden osuus oli tuolloin laskenut 19,6 prosenttiin ja Espoossa syntyneitä on muutama prosentti väestöstä.
Vuoden 2017 lopussa Vantaan 15 vuotta täyttäneistä asukkaista peruskoulun jälkeisen tutkinnon oli suorittanut 69 prosenttia. Väestöstä 31 prosenttia oli suorittanut siis enintään perusasteen tutkinnon. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli 38 prosenttia. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista (31 %) alimman korkea-asteen oli suorittanut 9 %, alemman korkeakouluasteen 12 % ja ylemmän korkeakouluasteen 9 % väestöstä.
Vantaalainen tulonsaaja ansaitsee keskimäärin enemmän kuin muualla Suomessa, mutta vähemmän kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Vantaalla on Suomen suurin osuus toimeentulotuen saajia; lähes joka kymmenes asukas saa perustoimeentulotukea Vantaalla.
Tuloerot Vantaan sisällä ovat varsin suuret lähiöseutujen ja pientaloalueiden välisten erojen takia. Naiset ansaitsevat keskimäärin 71 % miesten tuloihin nähden, mikä on hieman enemmän kuin koko maassa (69 %).lähde?
Kaupungissa asuu paljon lapsiperheitä, ja niitä on noin 55 prosenttia kaikista talouksista. Vantaan väestöstä on 50,2 % naisia.
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Asuminen
Vantaan suosituin asumismuoto on kerrostalo, jossa asuu valtaosa kaupungin asuntokunnista (67,0 % vuonna 2024). Toiseksi suosituin asumismuoto on omakotitalo, jossa asuu noin 21,7 prosenttia asuntokunnista. Rivitaloissa asuu noin 11,3 prosenttia asuntokunnista.
Yksinasuvien osuus Vantaan asuntokunnista on 44,6 prosenttia eli noin 54 000 asuntokuntaa. Kahdestaan asuvien osuus on 29,8 prosenttia eli noin 36 000 asuntokuntaa. Kolmen asukkaan asuntokuntia on 11,7 prosenttia eli noin 14 200, 4–6 asukkaan asuntokuntia 13,3 prosenttia eli noin 16 000 ja seitsemän tai useamman asukkaan asuntokuntia 0,6 prosenttia eli noin 680.
Hallinto ja politiikka
Kaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuustossa on 67 paikkaa, joista 21 on sosiaalidemokraattien hallussa kaudella 2025–2029.
Kaupunginjohtajat
Helsingin maalaiskunnan kunnanjohtajat ja Vantaan kauppalan-/kaupunginjohtajat:
Korruptio ja väärinkäytökset
Rakentamiseen ja kaavoitukseen liittyviä rakenteellisen korruption esimerkkejä Vantaalla ovat muun muassa Hyvä veli -verkostot. Elannolla on esitetty olleen vahva vaikutusvalta Vantaan aluerakentamisessa tehtyihin kaavoitusratkaisuihin. Vantaalaispoliitikkoja oli mukana Hakan ja Polarin Poka-yhteistyössä, johon liittyi puolueiden tukeminen ja yhteistyö rakennushankkeiden ohjauksessa. Pokan jälkeinen ilmiö myönteisestä kaavapäätöksestä ja vaalirahoituksen kytkennästä liittyy Tammiston kaavoitukseen, josta tuolloinen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja tuomittiin ehdottomaan vankeusrangaistukseen lahjuksen ottamisesta.
2010-luvulla Helsingin hovioikeus tuomitsi Vantaan kaupunginjohtajan sakkoihin lahjusrikkomuksesta, joka liittyi Marja-Vantaa-projektiin.
Talous ja elinkeinot

Talousalueena Vantaa kuuluu Helsingin seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 60 189 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa suurempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa kuudenneksi suurin.
Vantaalla oli vuonna 2022 yhteensä 126 921 työpaikkaa ja kaupungissa asui 117 742 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 46,2 prosenttia. Vantaan työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 76,1 prosenttia, jalostuksen 22,4 prosenttia ja alkutuotannon 0,2 prosenttia.
Kaupungin työpaikkaomavaraisuus on 107,8 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 75,6 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 10,4 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Vantaalla on 106,2 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.
Kuntien ja yrittäjien yhteistyötä sekä kuntakohtaista elinkeinopolitiikkaa mittaavassa kuntabarometrissä Vantaa on sijoittunut vuosina 2020–2024 suurten kuntien joukossa alimpaan neljännekseen sijalle 17. Yrittäjien antama kokonaisarvosana Vantaalle on 2,70.
Vantaan kaupungin talous
Vantaa on viime vuosina tasapainottanut talouttaan vuonna 2012 hyväksytyn talous- ja velkaohjelman mukaisesti. Lainakannan kasvu saatiin taitettua valtuustokauden 2013–2017 loppuun mennessä. Vuonna 2016 kaupunki pystyi hieman lyhentämään yli miljardiin euroon noussutta lainakantaa.
Vantaan kuten koko kuntasektorin velkamäärän kasvu on tapahtunut käytännössä 2000-luvulla. Vantaan osalta velan kasvu kiihtyi, kun Kehäradan ja Kehä III:n suuret investoinnit osuivat vuoden 2008 rahoituskriisiä seuranneeseen pitkittyneeseen matalasuhdanteeseen.
Vantaalla on valtakunnallisesti katsoen korkea verotulopohja, mutta pääkaupunkiseudun vertailussa verotulot ovat Espoota ja Helsinkiä matalammat. Valtionosuusjärjestelmä sekä sen valtakunnalliseen vertailuun perustuva verotulotasaus on nähty ongelmallisina pääkaupunkiseudun kaupunkien erityishaasteiden sekä jatkuvan voimakkaan kasvun vuoksi.
Liikenne ja infrastruktuuri

Lentoliikenne
Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomen suurin lentoasema. Vuonna 2017 sen matkustajamäärä oli 18,9 miljoonaa. Lentoasema on menestynyt hyvin kansainvälisissä vertailuissa. Lentoasema jakaa Vantaan karkeasti itä- ja länsiosaan: hallinnollinen keskus ja suurin väestökeskittymä sijaitsee pääosin Itä-Vantaalla.
Rautatieliikenne
Vantaan halki kulkee kaksi rautatietä: päärata Itä-Vantaan läpi ja Vantaankosken rata ja sen jatke Kehärata, jotka kulkevat Myyrmäestä Länsi-Vantaalta Vantaankosken, Kivistön ja Lentoaseman kautta Tikkurilaan. Rautatieasemia on 14 ja niillä pysähtyvät lähijunat. Lisäksi kaikki pääradan kautta kulkevat kaukojunat, myös Venäjälle kulkevat, pysähtyvät Tikkurilan asemalla, josta on vaihtoyhteys lentoasemalle kulkeviin lähijuniin.
Vantaankosken radan asemat ovat Myyrmäki, Louhela, Martinlaakso ja Vantaankoski. Kehäradan asemia ovat Vehkala, Kivistö, Aviapolis, Lentoasema ja Leinelä. Pääradan asemat ovat Tikkurila, Hiekkaharju, Koivukylä, Rekola ja Korso. Suoria linja-autojen paikallisvuoroja liikennöidään lentoasemalle myös Martinlaakson ja Vantaankosken sekä Korson ja Koivukylän rautatieseisakkeilta. Korson ja Savion asemien välille on alustavasti suunniteltu uutta Vallinojan asemaa työnimenään Urpia. Pääradalle lisättiin vuonna 2004 neljäs raide Keravalle asti, joten lähijunaliikenne kulkee nykyään omilla raiteillaan kaukoliikenteestä erillään. Kesällä 2015 valmistui Kehärata, joka yhdistää pääradan ja Vantaankosken radan kulkien lentoaseman kautta. Kehäradan valmistuminen kiihdyttää uusien asuin- ja työpaikka-alueiden kehittämistä. Esimerkiksi Vantaankosken alueella työpaikkamäärä on kaksinkertaistumassa. Alueelle haetaan suunnitteluideoita ideakilpailun avulla.
Raitiovaunuliikenne
16. joulukuuta 2019 Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi pikaraitiovaunuliikenteen jatkosuunnitelmiin 400 miljoonaa euroa äänin 45–22. Rakenteilla oleva reitti johtaa Mellunmäestä Hakunilan, Tikkurilan ja Aviapoliksen kautta lentoasemalle.
Palvelut ja koulutus

Perusopetus
Vantaalla on 41 suomenkielistä ja viisi ruotsinkielistä peruskoulua. Kouluja on monen eri kokoisia, joista pienimmästä päästä on esimerkiksi ruotsinkielinen Helsingin pitäjän kyläkoulu Kyrkoby skola, joka on toiminut jo vuodesta 1837 samassa koulurakennuksessa. Suurimmat peruskoulut ovat puolestaan yli 800 oppilaan suomenkielisiä yhtenäiskouluja kuten Mikkolan ja Lehtikuusen koulu.
Vantaan peruskoulut voidaan ryhmitellä suuralueiden mukaan kolmeen alueeseen:
Lukiot ja ammatillinen koulutus
Lukioista viisi on suomenkielistä päivälukiota ja yksi ruotsinkielinen; joukossa on kaksi yli tuhannen oppilaan suurlukioita (Tikkurilan lukio ja Vaskivuoren lukio). Niiden lisäksi on Vantaan seudun steinerkoulu lukioineen, Sotungin etälukio ja Vantaan aikuislukio. Ammatillista koulutusta antavista oppilaitoksista suurimmat ovat Vantaan ammattiopisto Varia ja Kauppiaitten kauppaoppilaitos MERCURIA. Tämän lisäksi ammatillista koulutusta antavat Vantaalla Rikosseuraamusalan koulutuskeskus sekä Työtehoseura ja Edupoli, joista kaksi viimeksi mainittua tarjoaa nuorten ja aikuisten ammattikoulutusta ja järjestää ammatillisia näyttökokeita. Erityisryhmille ammatillista koulutusta tarjoavat Keskuspuiston ja Kiipulan ammattiopiston Vantaan sivutoimipisteet. Myös ammatillisen koulutuksen yhteydessä on mahdollista suorittaa ylioppilastutkinto (kaksoistutkinto esimerkiksi Vantaan ammattiopisto Variassa).
Sotungin lukio ja sen yhteydessä toimiva Sotungin etälukio
Tikkurilan lukio ja sen yhteydessä toimiva Vantaan aikuislukio
Korkeakoulutus
Ammattikorkeakouluopetusta tarjoavat Metropolia ja Laurea. Metropolialla on toimipisteitä Myyrmäessä (teknillinen koulutus ja Metropolia Business School) ja Tikkurilassa (muotoiluinstituutti). Laurealla on sekä viestinnän että sosiaali- ja terveysalan opetusta Tikkurilassa.
Opistot
Vantaan aikuisopisto on yksi Suomen suurimmista kansalaisopistoista. Lisäksi opetusta tarjoavat Vantaan kuvataidekoulu, Vantaan musiikkiopisto, Vantaan Sanataidekoulu sekä muutama yksityinen musiikkiopisto.
Kulttuuri

Matkailu
Vantaan suosituin nähtävyys on tiedekeskus Heureka (318 699 kävijää vuonna 2011). Muita nähtävyyksiä ovat:
Helsingin pitäjän kirkonkylä ja Vantaan Pyhän Laurin kirkko (1460)
Hotelli Vantaa ja sen viihderavintola Tulisuudelma
Kuusijärven ulkoilukeskus ja Sipoonkorven kansallispuisto
Vantaan kaupunginmuseo (Tikkurilan vanhassa asemarakennuksessa)
Vantaan taidemuseo Artsi (Myyrmäkitalossa)
Vantaan kulttuuripalkinto
Vantaan kulttuuripalkinto myönnetään vuosittain tunnustuksena merkittävistä ansioista taiteen ja kaupungin taide-elämän hyväksi Vantaan kaupungissa vakituisesti asuvalle henkilölle tai kaupungissa toimivalle yhteisölle. Ensimmäisen kerran palkinto myönnettiin vuonna 1976.
Päätöksen Vantaan kulttuuripalkinnon myöntämisestä tekee kaupunginhallitus. Palkinnon suuruus on 10 000 € (2015). Palkinnonsaajia ovat olleet muun muassa jazzmuusikko Juhani Aaltonen, muusikot Maarit ja Sami Hurmerinta, kuvanveistäjä Heikki Häiväoja, elokuvaohjaaja Matti Kassila, arkkitehti Alpo Halme, kirjailija Virpi Hämeen-Anttila yhdessä puolisonsa, professori Jaakko Hämeen-Anttilan kanssa, näyttelijä Lasse Pöysti, tanssiteatteri Raatikko, viihdetaiteilija Virve Rosti, kirjailija Alpo Ruuth, oopperalaulaja Esa Ruuttunen ja Vantaan lapsibaletti.
Vantaan kaupunginmuseo
Vantaan kaupunginmuseo sijaitsee Tikkurilan vanhassa asemarakennuksessa. Kaupunginmuseo muutti Suomen vanhimpaan, vuonna 1862 valmistuneeseen kiviseen asemarakennukseen sen restauroinnin jälkeen syksyllä 1990. Punatiilisen museon ensimmäiset kaksi kerrosta ovat näyttelytiloina ja kolmannessa kerroksessa sijaitsevat kaupunginmuseon henkilökunnan toimitilat.
Symbolit
Vantaan nimikkoeläin on Vantaan vaakunassakin esiintyvä lohi, perinneruoka lohikeitto ja nimikkokasvi metsäorvokki.
Tiedekeskus Heureka
Huhtikuussa 1989 avattu Heureka on suomalainen tiedekeskus Vantaan Tikkurilassa. Tiedekeskuksen tarkoituksena on tieteellisen tiedon ymmärrettävyyden lisääminen ja tiedeopetuksen menetelmien kehittäminen. Nimi Heureka viittaa Arkhimedeen sanomaksi arveltuun lauseeseen ”Olen keksinyt sen!”
Uskonto

Vuoden 2024 lopussa Vantaan asukkaista enemmistö, 50,2 %, oli uskontokuntiin kuulumattomia. 45,3 % kuului Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, 1,1 % Suomen ortodoksiseen kirkkoon ja 3,4 % muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan. Evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuus on laskenut tasaisesti 2000-luvulla, kun uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus on tasaisesti kasvanut. Vantaan suomenkielisestä väestöstä luterilaiseen kirkkoon kuului vuoden 2022 lopussa 64 prosenttia asukkaista.
Luterilaiset seurakunnat
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Vantaalla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:
Tikkurilan seurakunta (ent. Helsingin pitäjän suomalainen seurakunta)
Vantaankosken seurakunta (ent. Vantaan seurakunta)
Vantaan ruotsalainen seurakunta (ruots. Vanda svenska församling; ent. Helsinge svenska församling)
Nämä seurakunnat muodostavat Vantaan seurakuntayhtymän (ruots. Vanda kyrkliga samfällighet).
Vuodesta 2016 lähtien Vantaalla on toiminut myös Suomen evankelisluterilaiseen lähetyshiippakuntaan kuuluva Pyhän Kolminaisuuden luterilainen seurakunta.
Muut seurakunnat
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Vantaan alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta. Tikkurilan ortodoksinen kirkko toimii Tikkurilan urheilupuiston vieressä Viertolassa.
Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Vantaalla toimivat Myyrmäen helluntaiseurakunta, Vantaan Kotikirkko ja Vantaan Minttukirkko. Itsenäisinä helluntaiseurakuntina Vantaalla toimivat Credo-kirkko, Korson helluntaiseurakunta ja Seutulan Betania.
Suomen Vapaakirkon Vantaan vapaaseurakunnan toimipiste sijaitsee Hiekkaharjussa, vapaaseurakunta on lisäksi perustanut Länsi-Vantaalle Askistoon Länsi-Vantaan vapaaseurakunnan.
Jehovan todistajien Suomen haaratoimisto, joka on organisaation ylin porras Suomessa, sijaitsee Koivuhaassa. Vantaalla on kaksi Jehovan todistajien valtakunnansalia: Koivuhaassa ja Martinlaaksossa.
Liikunta ja urheilu

Vantaalla on yleisurheilukenttiä muun muassa Hakunilassa, Hiekkaharjussa, Korsossa ja Myyrmäessä. Johtavat vantaalaiset yleisurheiluseurat ovat Kenttäurheilijat-58 ja Vantaan Salamat. Tikkurilan Trio Areenalla pelaava Mestis-joukkue Kiekko-Vantaa on Vantaan johtava jääkiekkoseura. Jalkapallossa Myyrmäen jalkapallostadionilla kotipelinsä isännöinyt PK-35 Vantaa pelasi kaudella 2015 Veikkausliigassa, ja seuran naisten joukkue on voittanut viime vuosina useita Suomen mestaruuksia. Lähes jokaisella lähiöllä on omat jalkapalloseuransa.
Koripalloa Vantaalla pelaa Pussihukat Myyrmäen Energia Areenalla ja lentopalloa Korson Veto. Käsipallossa Atlas ja amerikkalaisessa jalkapallossa TAFT ovat oman lajinsa perinteisimpiä seuroja pitkällä pääsarjatason historiallaan ja runsaalla junioriorganisaatiollaan. Vantaan maraton on järjestetty vuodesta 1994 Tikkurilan urheilupuiston ympäristössä.
Urheiluseuroja
Jalkapallo: PK-35 Vantaa, Allianssi Vantaa, TiPS, AC Vantaa, VJS, KOPSE, KoiPS, Itä-Hakkilan Kilpa, Keimolan Kaiku
Koripallo: Pussihukat, Rekolan Urheilijat
Salibandy: HaKi, Korson Kaiku, M-Team, SB Vantaa, Tikkurilan Tiikerit, VFT
Liikuntapalvelut
Kaupungilla on muun muassa viisi uimahallia, useita kuntosaleja, neljä sisäurheiluhallia, kolme jalkapallohallia, noin 25 tenniskenttää, jäähallit Tikkurilassa (Trio Areena ja harjoitusjäähalli) sekä Myyrmäessä, talvisin kymmeniä jääkiekkokenttiä tai luistelualueita, 16 valaistua kuntorataa ja 14 skeittipaikkaa.
Vantaalla toimii lisäksi kolme golfkenttää. Keimolassa on kaksi 18-reikäistä kenttää, Hiekkaharjun liikuntapuistossa (Jokiniemen ja Havukosken kaupunginosissa) on 9-reikäinen golfkenttä ja Petikossa 9-reikäinen golfkenttä, joka laajennetaan vuonna 2018 18-reikäiseksi kentäksi.
Katso myös
Luettelo Vantaan julkisista taideteoksista
Lähteet
Vantaan väestö 2014/2015. Vantaan kaupunki, 2015. ISBN 978-952-443-499-7 Teoksen verkkoversio (PDF) Viitattu 8.1.2016. (Arkistoitu – Internet Archive)
Haggrén, Georg; Halinen, Petri; Lavento, Mika; Raninen, Sami & Wessman, Anna: Muinaisuutemme jäljet. Gaudeamus, 2015. ISBN 978-952-495-363-4
Kirjallisuutta
Hannikainen, Matti O.: Kaupungiksi kaavoitettu: Vantaan kaupunkisuunnittelun historiaa 1974-2024. Helsinki: SKS, 2025. ISBN 978-951-858-714-2
Kotioja, Eeva & Komulainen, Anitra: Oikeaksi kaupungiksi. Elämää, politiikkaa ja tapahtumia Vantaalla 1974–2024. SKS, 2024. ISBN 978-951-858-671-8
Leskinen, Sirpa & Pesonen, Petro: Vantaan esihistoria. Vantaa: Vantaan kaupunki, 2008. ISBN 978-952-443-255-9
Ranta, Pertti & Siitonen, Mikko & Metsätähti Oy: Vantaan luonto. Kasvit. Vantaan kaupunki, 1996. ISBN 951-8959-47-1
Aiheesta muualla
Vantaan väestö 2014/2015 (PDF) 2015. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 28.8.2021. Viitattu 8.1.2016.
Vantaan avainluvut Tilastokeskus. Arkistoitu 21.6.2019. Viitattu 21.6.2019.
Vantaa-kanava (Arkistoitu – Internet Archive)
Helsingin seudun liikenne (Arkistoitu – Internet Archive)
Kaynak: Wikipedia – Vantaa · CC BY-SA 4.0
Etymology
Colonists arriving from Sweden in the 14th century settled in the area what is now Vantaa and named the river in the area as Helsingå or Helsingaa. The etymology of this name is not known for sure, but according to an old tradition it probably comes from colonists who originally arrived at the Hälsingland area in Sweden.
The same river has also been known as the river Vantaa (Vanda å in Swedish). Unlike the name Helsingaa, the name Vantaa comes from the Finnish-speaking Tavastian inhabitants upstream of the river. There is a village named Vantaa near the source of the river, at the area which now belongs to the city of Riihimäki. According to a theory, the name comes from the Finnish words vanan taka, where vana means a riverbed and so Vantaa (possibly originally spelled "Vanantaa") means a place behind a riverbed. Only later did the name also came to use also downstream and replace the old name Helsingaa.
The Vanhankaupunginkoski rapids at the mouth of the river Vantaa were originally known as Helsinge fors ("Helsinki rapids"), which also gave the name Helsingfors to the city founded along the rapids.
The Vantaa blast furnace founded at the shore of the Vantaankoski rapids in 1837 gave the name "Vantaa" to its entire environment.
By the new municipal law in 1865 the Finnish name of the municipality became Helsingin maalaiskunta ("the rural municipality of Helsinki"), when the concept of sockens in Finland was discontinued. The Swedish name remained as Helsinge, in contrast to Helsingfors, the Swedish name for Helsinki proper. When Helsingin maalaiskunta became a market town in 1972, proposed new names included Helsingin kauppala, Helsinginjoen kauppala and Vantaanjoen kauppala. The accepted name was Vantaan kauppala after the river Vantaa. Two years later Vantaa received city rights.
History
![The Church of St. Lawrence is the oldest building in the Helsinki capital region.[18] The church is located in the district of Helsingin pitäjän kirkonkylä, which still remains one of the most Swedish-speaking areas of Vantaa.](https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/33/Pyh%C3%A4n_Laurin_kirkko.jpg/500px-Pyh%C3%A4n_Laurin_kirkko.jpg)
Vantaa has a rich history that dates back to the Stone Age. The area was inhabited by Tavastians and Finns proper until the so-called second crusade to Finland and Swedish colonisation of the area.
Ancient history
Remains of an ancient rectangular dwelling dating to 6700 to 6500 BCE have been discovered in Brunaberg in Vantaa. At the time, the dwelling was located at the seashore near the mouth of the Keravanjoki river. The dwelling had been used for decades, apparently mostly in wintertime. A graveyard-like dwelling dating to the Mesolithic has been discovered in Jönsas, which was located at the mouth of a seaside bay at the time. In the Stone Age, people in Vantaa sought their food mostly from the sea. Seals were an important quarry, but remains of harbour porpoises have also been found at the numerous Neolithic dwelling sites at Jokiniemi. Remains of permanent dwellings found from Stenkulla in Hakkila date from the same period.
There are considerably many findings from the Comb Ceramic culture in Vantaa. Many ancient clay figures representing humans have been found in Jokiniemi in Vantaa. They have been estimated to be of various ages from 5300 to 5500 years old. During the typical Comb Ceramic time, large amounts of flint were brought to Finland from the south and southeast, which was made into blades and points, as well as amber. The Comb Ceramic era humans also knew how to use bows and arrows as weapons.
Iron Age history in Vantaa is not very well known, but the entire Uusimaa area was still a sparsely populated backland of Tavastia at the end of the Iron Age. The most researched Iron Age dwelling in Vantaa is located at the same site as the earlier Stone Age dwellings of Jönsas and Palmu. Remains of Morby ceramics have been discovered at these sites, and iron slag has also been discovered in Jönsas. Remains of fireplaces dating to the Iron Age have also been researched in Jönsas. Remains of dwellings dating to the 10th century have been discovered in Gubbacka in Länsisalmi as well as remains of ironworking sites from the 12th and 13th centuries.
Geography

Vantaa is located in southern Finland, in the region of Uusimaa and the Helsinki sub-region. It is separated from the Gulf of Finland by Helsinki. Prior to the abolition of Finnish provinces in 2009, Vantaa was a part of the Southern Finland Province.
The city borders Helsinki, the Finnish capital, which is to the south and southwest. Other neighbouring municipalities are Espoo to the west; Nurmijärvi, Kerava, and Tuusula to the north; and Sipoo to the east. Vantaa is a part of the Finnish Capital Region, which is the inner core of the Helsinki capital region.
Subdivision
Vantaa is divided into seven major regions (Finnish: suuralueet, Swedish: storområden): Tikkurila (Dickursby), Hakunila (Håkansböle), Koivukylä (Björkby), Korso, Aviapolis, Myyrmäki (Myrbacka), and Kivistö. These major regions are then divided into a total of 60 city districts, the most populated of which are Myyrmäki, Martinlaakso, Hakunila, and Pakkala.
Features
Vantaa consists mostly of lowlands cut up by rivers. According to a survey done by the National Land Survey of Finland on 1 January 2022, Vantaa encompasses 240.35 square kilometres (92.80 sq mi), of which 1.97 km2 (0.76 sq mi) is water. The city is mostly suburban and urban area with some rural landscape, notably in the districts of Sotunki and Seutula. Average population density is 1,061.15/km2 (2,748.4/sq mi), which rises above 5,000 inhabitants per square kilometre (13,000/sq mi) in concentrated urban districts like Myyrmäki and Tikkurila.
The river Vantaa runs through western Vantaa, and its tributary Keravanjoki runs through eastern Vantaa. In 1966, the rural municipality of Helsinki (now known as Vantaa) lost the district of Vuosaari to Helsinki proper, cutting it almost completely off from the sea. Up to 2008, Vantaa still reached the seashore at its southeastern corner at the Porvarinlahti bay, until the "Västerkulla wedge" with its seashore was annexed into Helsinki together with part of Sipoo in 2009. Thus Vantaa formally became the second largest inland city in the Nordic countries after Tampere.
Demographics

The city of Vantaa has 252,956 inhabitants, making it the 4th most populous municipality in Finland. The city of Vantaa is part of the Helsinki metropolitan area, which is the largest urban area in Finland with 1,623,283 inhabitants. The city of Vantaa is home to 4% of Finland's population. 30.6% of the population has a foreign background, which is three times higher than the national average.
In 2017, 69% of people aged 15 and over in Vantaa had completed higher education, meaning that 31% of the population had completed primary education at most. 38% had completed upper secondary education. Of the population with tertiary education (31%), 9% had the lowest degree, 12% had a lower degree and 9% had a higher degree.
The average income in Vantaa is lower than elsewhere in the Helsinki Metropolitan Area, but still higher than in the rest of Finland. On the other hand, housing in Vantaa is on average cheaper than in Helsinki and Espoo. Income levels in Vantaa vary widely due to differences between suburbs and single-family areas. On average, women in Vantaa earn about 71% of men's income, which is slightly higher than the Finnish average (69%). Many families with children live in Vantaa, accounting for about 55% of all households. Women make up 50.2% of the population of Vantaa.
Languages
The city of Vantaa is officially bilingual, with both Finnish and Swedish as official languages. The majority of the population, 68%, spoke Finnish as their first language. There are 5,272 Swedish speakers in Vantaa, or 2.1% of the population. This compares with 5.4% in Helsinki and 6.2% in Espoo. The number of Swedish speakers in Vantaa has remained more or less constant over the decades, but the proportion of Swedish speakers in the city has declined steadily as a result of immigration. In 1960, about ten per cent of the population of Vantaa spoke Swedish. In 1980, the proportion was about five per cent. Since the beginning of the 20th century, Vantaa has been a predominantly Finnish-speaking municipality.
Economy
Economy of the city of Vantaa
In the latest years, Vantaa has stabilised its economy via an economy and debt program accepted in 2012. The growth of the loan stock was stopped by the end of the council term from 2013 to 2017. In 2016 the city managed to decrease its loan stock a little, which had grown to over one billion euro.
Vantaa has been in increasing debt since the early 2000s, due to a decrease in state funding and an increase in investments. A contributing factor to its situation is the high concentration of families with children, leading to comparatively larger social expenditure. According to the former mayor Juhani Paajanen, the worst expenditures have ended, and the city's gains are increasing.
On a nation-wide perspective, Vantaa has a high level of tax income, but in perspective of the capital region, the tax income of Vantaa is lower than those of Espoo and Helsinki. The state subsidy system and its stabilisation of tax income based on a nation-wide comparison have been seen as problematic because of special challenges of the cities in the capital region and because of constant rapid growth.
The municipal tax in Vantaa is 19.00%, which is clearly below the average in Finland and one of the lowest in the large cities. The last time Vantaa raised its municipal tax was in 2010. The state of Finland has raised the lower limit of the property tax because of new legislation.
In a comparison of characteristic figures of large cities Vantaa has developed positively in the latest years. In regard to municipal concerns and financing various investments, the differences in loan amounts in the cities have balanced out. In the early 2000s over half of the city's debt consisted of rental apartments owned by the city (managed by the company VAV Asunnot Oy). On the other hand, the city ended up in a crisis mainly because it had made large investments in its own balance with borrowed money. The city has hardly sold any of its property in the early 2000s.
Arts and culture

Vantaa culture award
The Vantaa culture award is awarded each year as a recognition of significant contributions to the arts and the artistic life in the city, to a person living in Vantaa or to a community active in the city. The award was first awarded in 1976.
The decision to award the Vantaa culture award is made by the city council. In 2015, the award was worth 10 thousand euro. Award winners include jazz musician Juhani Aaltonen, musicians Maarit and Sami Hurmerinta, sculptor Heikki Häiväoja, director Matti Kassila, architect Alpo Halme, writer Virpi Hämeen-Anttila together with here husband professor Jaakko Hämeen-Anttila, actor Lasse Pöysti, the Raatikko dance theatre, entertainer Virve Rosti, writer Alpo Ruuth, opera singer Esa Runttunen and the Vantaa children's ballet.
Symbols
The signature animal of Vantaa is the salmon, also featured in the coat of arms of the city, the traditional dish is salmon soup and the signature plant is the common dog-violet.
Music
There are about 20 choirs in Vantaa, like Vantaan Laulu and Vantaa Chamber Choir. Three actively performing concert bands Tikkurilan Soittokunta, Lumon Puhaltajat and Puhallinorkesteri Louhi exist at the east, north and west corners of the city respectively. Vantaa Pops (Vantaan Viihdeorkesteri in Finnish), conducted by a Welshman Nick Davies, is the only professional full symphonic pops orchestra in Finland.
Ankkarock was a rock music festival held every summer in Korso between 1989 and 2010.
Louhela Jam is the oldest continuously organised rock music festival in Vantaa. The festival lasts one day and is free of charge. It is held in the Jokiuomanpuisto park between Louhela and Martinlaakso on the first Sunday in June after the end of the spring semester in school.
The Tikkurila Festival, held on a weekend in late July at the Hiekkaharju sports field represents newer summer festival tradition in Vantaa.
Politics

Vantaa’s city council has 67 seats. Following the 2025 Finnish municipal elections the council seats are allocated in the following way: Social Democratic Party 21 seats (+5), National Coalition Party 18 seats (-), Green League 9 seats (-), Finns Party 7 seats (-5), Left Alliance 6 seats (+2), Centre Party (Finland) 3 seats (+1), Christian Democrats 2 seats (-), Swedish People's Party of Finland 1 seat (-1).
Infrastructure

Services
There are eight healthcare stations in Vantaa. Most of the major districts have their own healthcare stations, although the Aviapolis major districts are served by healthcare stations from neighbouring major districts. Vantaa has two hospitals, Peijas Hospital in Asola and Katriina Hospital in Seutula. Peijas is responsible for emergency and short-term health services, while Katriina specializes in long-term care and elderly care.
Vantaa is a constituent of the Wellbeing services county of Vantaa and Kerava.
The Vantaa branch of the HelMet library network has 12 libraries in Vantaa, with a total of 441,736 books in 2011. The main library is in Tikkurila.
Sports
For sports, Vantaa has five swimming halls, four sports halls, several gyms, 25 tennis courts, indoor ice rinks in Tikkurila and Myyrmäki, 69 hockey and skating rinks, 16 lit-up running tracks, and 14 skateparks.
Additionally, Vantaa has three golf courses. There are two 18-hole golf courses in Keimola, a 9-hole golf course in the Hiekkaharju sports park (in the districts of Jokiniemi and Havukoski), and a golf course in Petikko which was expanded from 9 to 18 holes in 2018.
Vantaa is the center of Finnish rugby activities; the home of the Finnish national rugby team is located at the Ruutisavu Arena in the Hakunila district.
Transportation
Vantaa infrastructurally serves as the transportational hub of the Helsinki metropolitan area. Several key freeways and highways, such as Ring III, Tuusulanväylä and Porvoonväylä, originate in or pass through the municipality. Other widely used connections in the direction of Helsinki include Hämeenlinnanväylä, Lahdenväylä and Vihdintie.
Public transport in Vantaa consists of a bus network and commuter rail, provided by HSL/HRT and VR. Since the introduction of the Ring Rail Line in 2015, Vantaa has had a total of 14 stations. Key railway stations also act as central bus stations.
Education

Primary education
Vantaa offers diverse opportunities in primary education. The city has a total of 50 Finnish-speaking, five Swedish-speaking, and one English-speaking primary and junior high schools. The schools come in various sizes, of which the smallest is the Swedish-speaking Kyrkoby skola, which has been located in the same school building since 1837. In contrast, the largest primary schools in Vantaa are Finnish-speaking schools of over 800 students such as the Mikkola and Lehtikuusi schools.
Secondary and vocational education
Vantaa has five Finnish-speaking upper secondary schools, including Tikkurila Upper Secondary, the largest upper secondary school in the Nordic Countries, as well as one Swedish-speaking upper secondary school. In addition, Vantaa has a Steiner school including primary and secondary education, online education at the Sotunki Upper Secondary and adult education at the Tikkurila Upper Secondary.
For vocational education, Vantaa has several vocational schools, such as the Varia vocational school, the Mercuria school of business economics, the Vocational school for probation, Työtehoseura and Edupoli, of which the latter two offer vocational training for youths and adults and hold vocational screening. Vocational education for special groups is offered by the Vantaa offices of the Vocational school Live and the Kiipula vocational school. It is also possible to take the Finnish matriculation examination in connection with vocational education (a double examination for example in the Varia vocational school).
Tertiary education
Vantaa has two universities of applied sciences: Metropolia and Laurea. Metropolia has offices in Myyrmäki (technical education and Metropolia Business School) and Tikkurila (institution for design). Laurea offers education in communications and social and healthcare in Tikkurila.
Educational institutions
The Vantaa institution for adult education is one of the largest educational institutions in Finland. Education is also provided by the Vantaa institution for arts, the Vantaa institution for music, the Vantaa institution for creative writing and a couple of private educational institutions.
Kaynak: Wikipedia – Vantaa · CC BY-SA 4.0
